Tampere
19 Apr, Friday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Viestinnällä Johtaminen



Kirjoittanut: Jamie Acosta - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Istun kirjaston yläkerrassa lukemassa äskettäin ostamaani, kallista, Viestinnän Johtaminen- kirjaa. Kirjan alku ei millään tasolla sytytä ja koen, että teksti on täysin tavoittelemani aihealueen ulkopuolella. Kirjan alussa kerrotaan kokemus pohjaisesti kirjailijoiden Jenni Vuorio sekä Pipsa Lotta Marjamäen näkemyksestä kunta- ja valtiotason viestinnästä, ja mikä Median rooli on nyky yhteiskunnassa. Hain laadukasta kirjaa antamaan lisänäkemystä organisaatio johtamiseen ja viestinnän merkitykseen strategiassa ja tuloksenteossa. Mielessä pyörii vain, että jos olisin halunnut tietää Mediasta tai sen merkityksestä lisää, olisin vuokrannut tai ostanut kirjan erikseen tätä varten. Harmittaa.

Mieleni harhailee, ja tuntuu etten pääse millään lukemisen ytimeen kovasta yrityksestä huolimatta. Samalla alan kiinnittää huomiota tarkemmin oikealle, lasikaiteen läpi alakertaan. Alhaalla isossa aulatilassa on punaisia sohva ryhmittymiä, joissa yhdessä näistä istuu silminnähden nuori vartija puhelinta selaillen. Huomaan, että oletettavasti yksi kirjaston työntekijöistä alkaa lähestymään vartijaa aulan toiselta puolen. Oletettu työntekijä on silminnähden keski-ikäinen, ehkä 40-50 vuotias nainen. Nainen näyttää jotenkin ensi silmäyksellä ärsyyntyneeltä. Koen jo ennen itse kanssakäyntiä jo tietäväni mistä on kyse ja mikä tapahtuman lopputulos tulee olemaan.

Nainen kävelee vartijan eteen kädet puuskassa ja alkaa välittömästi ripittämään vartijalle avoimesti, ohi kulkevien ihmisten edessä siitä, miten hän näyttää epäammattimaiselta käyttäessään puhelinta ja siitä miten vartija antaa toiminnallaan huonon kuvan koko kirjastosta.

Koen ulkopuolisen näkökulmasta tilanteen häiritsevänä ja tavan tuoda asia esille todella loukkaavana. Vaikka periaatteessa tilannetta ei aktiivisesti kukaan seuraa, tiedän että lähes kaikki ympärillä työtä tekevät niin ensimmäisessä- kuin toisessakin kerroksessa tiedostavat tilanteen. Vartija oli silminnähden nolostunut ja lähti alistuneen näköisenä kiertämään kirjastoa. 

Hetken tilannetta hämmästellen, totean mielessäni että wou. Tämä naistyöntekijä alisti ja nolasi vartijan oikeastaan koko kirjaston edessä. 

Monia kysymyksiä herää heti tilanteesta;

Onko ikinä ok kohdella toista ihmistä tuolla tavalla tai ylipäätään puhua toiselle ihmiselle vastaavasti?

Ei minun mielestä, oli kyseessä sitten arki tai työelämä.

Koen kuitenkin samaistuvani vartijan asemaan ja tunnistan kohdanneeni vastaavaa käytöstä myös omalla työurallani. Tätä siis ihan oikeasti tapahtuu työympäristöissä.

Vastaavanlaiset konfliktit ovat erittäin myrkyllisiä työympäristölle. Ripittäneelle nais työntekijälle tilanne tuskin on ollut mitenkään iso tapahtuma mutta särö, jonka tapahtuma tekee toiselle osapuolelle on mittava. Tapahtumasta alkaa niin sanotusti uusi aikakausi; aiemmin mukava työympäristö muuttuu nyt muuttunut ahdistavaksi ja jopa pelottavaksi. Työtäsi valvotaan nyt jatkuvasti ja pelkäät, että levitetäänköl sinusta pahaa selkäsi takana toisen osapuolen toimesta. Voiko enää rennosti puhua tai työskennellä kenenkään kanssa?

 

En pysty muuta kuin ajattelemaan, että olisiko tämä konflikti ollut vältettävissä?

Yksinkertainen vastaus olisi, että tottakai. Eihän vartijan olisi pitänyt istua sohvalla kännykkä kädessä vaan tehdä työnsä. Eikö?

Itse kuitenkin näen, että ongelmakohta ei ole itsessään vartijan puhelimen käyttö, vaan toimintaan johtaneet ongelmat kulkevat niin paljon syvemmälle. 

Johtaessani Espoon rokotuspisteiden henkilöstöä, tiedän miten ulkoiset vartijapalvelut toimivat, käyttäessämme näitä myös itse pisteillä.

Näen vartijan kiertävän yläkerrassa ja päätän kuitenkin mennä jututtamaan häntä varmistaakseni epäilykseni muutamasta asiasta. Ehkäpä voisin myös piristää hänen päiväänsä, olemmehan nyt kaikki vain kuitenkin ihmisiä.

Keskusteltuani hetken vartijan kanssa, saan varmistuksen epäilyihini. 

Vartija on toista kertaa kirjastolla vuorossa eikä hänelle olla luotu minkäänlaista toimintarakennetta työhön. Ei ole minkään tasoista sisäistä johtamista, vaatimustason asettamista eikä asetettuja tavoitteita. Ei ole myöskään yhteyshenkilöä tai lähi-esimiestä, joka hoitaisi tarvittaessa palautteen annon rakentavasti. 

Hän siis yksinkertaisuudessaan tulee aamulla töihin ainoastaan tietäen, että hänen toimialueensa on nyt kyseinen kirjasto ja siinä kaikki.

Lukijana, rivienvälistä alat varmasti ymmärtämään nyt näkemiäni ongelmakohtia. 

Vartijan toiminnalle hetkessä on siis selkeä looginen syy. 

Vartijan toiminnasta puuttuu siis kaikki ulkoisten tahojen asettamat toiminnalliset raamit eikä koe merkitystä työssään. “Kirjasto on rauhallinen paikka, kaikki tekevät omia juttujaan hiljaa. Ei ketään tässä haittaa jos selaan kännykkää tässä kirjaston keskiössä kunhan olen hereillä jos joku tarvitsee apua tai jotain tapahtuu.”

Luonnollista, moni varmasti ajattelisi täysin samoin.

Espoon rokotuspisteillä käytämme ulkoista vartijapalvelua, itseasiassa vielä samalta yritykseltä jossa kyseinen vartija työskenteli. Toimin “asiakkaan” eli Espoon puolelta, palveluntuottajan yhteyshenkilönä. Minulle, vartijat ovat iso ja ennen kaikkea tärkeä osa tiimiä ja tärkeimpänä tehtävänäni koin heti luoda palveluntuottajan kanssa toimintasuunnitelman vartijoiden pistekohtaisesta toiminnasta, jonka palveluntuottaja kouluttaa vartijoille ennen vuoroon tuloa. He ovat tietoisia viestintärakenteista, eli tarkoittaen kuka voi antaa määräyksiä ja kenen toimesta palvelukehitys ja palautteen anto tulee työpaikalla. On tärkeää että työpaikka ja työntekijä ovat yhteisymmärryksessä toimintarakenteesta sekä asetetuista tavoitteista ja linjauksista. 

Tieto on rahaa ja kommunikaatio on juna jolla raha kulkee. Ilman kommunikaatiota syntyy konflikteja jotka voivat olla petollisia työympäristölle.

 

Tapaus on todellinen ääripää, jossa kasautuu monta syytä tapahtuneeseen. Koen kuitenkin, että moni näistä ongelmakohdista on pienemmässä mittakaavassa läsnä myös monessa muussa työyhteisöissä. Kaikki vastuu toiminnasta ja näiden asioiden välttämisestä on hallinnolla. Kaikki tämä on viestintää ja hyvällä viestinnällä johtamisella voidaan välttää negatiivisia työpaikka konflikteja sekä välttää työilmapiirin myrkyttyminen.

 

Luo tavoitteet, yhteinen toimintasuunnitelma sekä ennen kaikkea tekijälle arvon tunnetta tehdystä työstä. Jos osapuoli kokee jossain vaiheessa ettei pysty saavuttamaan tavoitteita tai asetettua vaatimustasoa, tulisi henkilön kommunikoida asiasta ja hyvässä hengessä yhteistyössä toisen osapuolen kanssa rakentaa toimiva ratkaisu jatkoon.

Näen, että nämä asiat ovat ja tulevat aina olemaan puutteellisia yhteiskunnassamme. Näihin asioihin panostettaessa voi Flip Solutions kuitenkin rakentaa toimivan ja hyvinvoivan työyhteistön, jonka kautta saavuttaa isoja juttuja. Ennen kaikkea erottua joukosta!

 

,

 

Kommentit
  • Santeri Simonen

    Hei Jamie aivan mahtavaa käytännön kokemuksesta ammentamista. Minusta tätä oli ensinnäkin todella mukava lukea, sillä teksti rullasi hyvin. Toisekseen olet juurikin aivan oikeassa viestinnän suhteen. Siihen tulee johtamisessa kiinnittää aivan erityistä huomiota ja siihen olla myös työkaluja. Epäilen oli esimerkissä mainitulla henkilöllä niitä ja esimerkiksi miten tilanne olisi mennyt jos kyseessä olisikin ollut esimerkiksi rivi kirjastonhoitaja eikä alihankittu toimija? Mielenkiintoista. Oli miten oli Wiion lakien mukaisesti lähtökohtaisesti viesintintä kuitenkin epäonnistuu aina ja viesti ymmärretään väärin. Kuitenkin jos työpaikan ja tiimin ilmapiiri on turvallinen erilaisista näkökulmista voidaan keskustella ja näin löytää se yhteinen sävel & ymmärrys. Minusta vanhta sanonta pätee; hyvä johtaja on hyvä alainen tai toisinsanoen tee toiselle niinkuin haluaisit itselle tehtävän.

    23.9.2021
Post a Reply to Santeri Simonen cancel reply