Tampere
21 Jan, Thursday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Viestin, joten vaikutan



Kirjoittanut: Heidi Hydén - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Sinulla on mielenkiintoisia esseeaiheita ja olisin voinut kirjoittaa melkein jokaiseen kommenttiesseen, mutta päädyin tällä kertaa tähän, koska aihe on ollut mielessäni syksyn aikana säännöllisesti. Tunsin jo pientä kuumotusta ensimmäisestä kappaleesta. Minä tunnun olevan itseni pahin ”vihollinen”, koska puhun usein itselleni kaikista ikävimpään sävyyn. Kriittisyys, vaativuus ja rankaisevuus paistaa sanoissani itselleni valitettavan usein. Olemme Evisionissa pitäneet myös tunnelukoista pajan, missä edellä mainitut asiat nousivat erittäin vahvasti esiin. Olen pohtinut, miksi toimin niin ja mikä voisi muuttua, jos muuttaisin sanojani.

Olemme aikaisemmin keskustelleet siitä, kuinka samanlaisia piirteitä meissä on ja tunnistan itseni omasta kuvauksestasi. Mietin, onko sillä merkitystä, jos asenteesi paistaa puheessasi läpi? Ehkä se johdattelee liikaa myöhemmin mainitsemaasi manipulointiin ja oman edun ajamiseen. Mutta mitä jos kaikki tunteet piilotettaisiin, olisiko keskustelut robottimaista dialogia vailla minkäänlaista tunnetta. Pakko nostaa myös meidän puheenaiheenamme ollut erityisherkkyys esille. Sillä voi olla suurikin vaikutus siihen, miten koet tilanteet tai toisten tunnetilat. Nimimerkillä kokemusta on.

Se mitä tunnen sinua, minulle on välittynyt sinusta hyvän keskustelijan piirteitä. Olet aina läsnä hetkissä, mikä on jo iso harppaus kohti hyvää dialogia. Pakko myöntää, että omien tutkimuksieni valossa kuulut niihin harvoihin, jotka oikeasti osaavat olla läsnä. Vaikka mainitsit tekeväsi töitä sen eteen, että malttaisit keskittyä kuuntelemiseen, niin osaat peittää tämän hyvin tai sitten se voi johtua siitä, että en ole tehnyt niin tiiviisti yhteistyötä kanssasi. On erittäin kypsää ajatella, miten voi vaikuttaa keskusteluun ja muihin ihmisiin. Sanonta kuuluu: ”Et voi muuttaa muita, mutta itseäsi voit muuttaa” ja kyseinen sanonta pätee varmasti sinuunkin. Haluat selkeästi kehittää itseäsi ja kasvaa. Olet hienolla tiellä matkalla kohti upeita taitoja. Aito kiinnostus näkyy ja välittyy.

Allekirjoitan ajatuksesi siitä, kuinka tunteiden ylikuormitus vaikuttaa uskottavuuteen. Tähän itsekin sortuu aina silloin tällöin, vaikka sen eteen on yrittänyt tehdä kovasti töitä. Olen oppinut keskustelutilanteissa ”nielemään” omat tunteeni ja katsomaan tilannetta ikään kuin ulkopuolelta. Keskusteltava asia saattaa olla täysin omien ajatuksieni vastakohta, mutta hyödyntämällä sinunkin kertomaasi tapaa kuunnella, mitä toisella on sanottavaa ja vasta sen jälkeen muodostamalla oma puheenvuoronsa toimii.

Kerroit haluavasi päästä eroon toisen puheen aikana eläytymisestäsi. Tarkoitatko tällä, että pyrit luomaan itsestäsi mieluummin sellaisen vaikutelman, jossa et tuo itsestäsi mitään esiin? Olet ikään kuin tyhjä taulu ja vasta kun tulee oma puheenvuorosi, saisit vaikuttaa ilmeilläsi ja eleilläsi? Tämä jäi minua mietityttämään. Onko se väärin viestiä ja vaikuttaa toisen puheenvuoron aikana, jos se on luontevaa ja sinulle ominaista? Tietenkin on eroa, kuinka paljon vaikuttaa vai ovatko vaikutuskeinot nimenomaan luontaisia reaktioita. Tästä aasin siltana tuli mieleen minulle annettu palaute. Minusta kuulemma näkee heti, mitä mieltä olen tai onko minun mielessäni jotain tai jos olen eri mieltä asioista. Tuntuu pelottavalta, jos viestin ja vaikutan noin voimakkaasti ilman, että edes puhun. Ehkä sinun ajatuksessasi onkin perää ja minunkin pitäisi tehdä asialle jotain.

Läsnäolon merkitys on puhuttanut minua läpi syksyn ja BL:n roolissa olen huomannut sen merkityksen korostuvan entisestään. Kuuntelemalla aidosti, mitä toisella on oikeasti sanottavaa, on ainoa tie eteenpäin. Tietenkin vastapuolenkin pitäisi olla valmis samaan. Liian usein törmään siihen fiilikseen, että itse pyrkii olemaan läsnä ja kuuntelemaan, mutta ei saa samanlaista vastakaikua toiselta osapuolelta. Se vie hirveästi energiaa eikä keskustelu ole tällöin mielestäni tasa-arvoista.

Luin Aamulehdestä osuvan artikkelin työpsykologian tohtorin Helena Åhmanin mietteitä keskusteluista. Hän toi esiin viiden V:n kompassin. Kompassin viisi asiaa ovat valmistele, viritä, vapauta, vahvista ja varmista. Valmistelu tuo varmuutta keskusteluun, hyvän tunnelman virittäminen luo edellytykset keskusteluun, keskustelun vapauttaminen sanojensa mukaan laskee estot ja saa keskustelun rullaamaan, mutta antaa myös mahdollisuuden havaintojen tekemiseen, vahvistamisella vahvistetaan me-henkeä ja varmistetaan ymmärrys puolin sekä toisin. (Otsamo 2020.) Tässä voisi olla hyvä käytäntöön vietävä ohjenuora tiimeihin.

Toit todella hyvän näkökulman esiin siitä, kiinnitämmekö sanoihimme huomiota ja miten se mahdollisesti vaikuttaa tiimiin ja tiimin hyvinvointiin. Sitä helposti mennään vaan eteenpäin koko ajan eikä pysähdytä koskaan miettimään, voisiko esimerkiksi huono työhyvinvointi johtua juuri sanojen vaikutuksesta. Välttämättä aina ei voi valita ihmisiä ympärilleen töissä tai koulussa ja mietin kuinka tällaisessa tilanteessa voisi auttaa tilannetta. Nostamalla kissan pöydälle?

Tunnistan sinut kuvailemista piirteistäsi. Olet mielestäni reflektoinut itseäsi oikein vakuuttavasti. Se mitä olen sinua nähnyt ja kuullut, täsmää täysin vahvoihin mielipiteisiin, tarkkailijaan, pohtijaan ja syvälliseen otteeseen. Tunnistan itseäni sinun piirteistäsi. Olemme pohjimmiltaan melko samanlaisia ja olen pyörittänyt samanlaisia ajatuksia päässäni nimenomaan keskusteluun osallistumisesta tai jos en sano jotain, niin jotain arvokasta voi mennä sivu suun. Vaikuttaako tähän estoon ihmiset ympärillä? Lähipiirissäni minulla ei ole samanlaisia ongelmia.

Muista säilyttää tuo ihana asenteesi elämään ja jaa sitä ympärillä oleville ihmisille. Saan sinusta aina annoksen hyvää ja voimaannuttavaa energiaa, kun kohtaan sinut tai keskustelen kanssasi.

 

 

I don’t trust words. I trust vibes. People can tell you anything, but a vibe tells you everything – mitä mieltä?

 

 

LÄHTEET

 

Keränen, E. 2020. Huomaammeko sanojemme voiman. Luettu 3.12.2020. https://esseepankki.proakatemia.fi/huomaammeko-sanojemme-voiman/

Otsamo, K. 2020. Etäaikana pikaviestit paranevat hymiöillä. Aamulehti. Kulttuuri B2-B3.

Kommentit
  • Essi Keränen

    Kiitos Heidi! Ihanaa kuulla, että esseideni aiheet ovat herättäneet kiinnostuksen. Kiitos, että jaoit näin hienosti ajatuksiasi sanojen voimasta. Tuntui myös tosi hyvältä kuulla havaintojasi minusta, kiitos. ❤

    Innostuin niin paljon, että kirjoitin itsekin sulle vastaukseksi esseen. Vitsit meillä riittäis juteltavaa ja oivallettavaa! 😊
    https://esseepankki.proakatemia.fi/tunteet-tuovat-viestin/

    14.12.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close