Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Videopelien väkivaltaiset vaikutukset



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kilpapelaaminen on yleistynyt maailmalla paljon. Siihen liittyy miljardien liiketoiminta ja sitä mainostetaan nykyään enemmissä määrin myös valtamedioissa. Kiinnostus kansan keskuudessa on nostanut kilpapelaamisen arvostusta niin paljon, että sillä pystyy elättämään itseään. Turnauksien palkinnot ovat miljoonaluokkaa ja pelaajat saattavat olla hyvinkin nuoria. Tunnetuimmat kilpapelit ovat Counter Strike ja Overwatch. Molempiin peleihin liittyy väkivalta huomattavan paljon. CS on suoraan sotasimulaatio, missä vastapuolten tarkoitus on tappaa toinen tiimi ja näin voittaa otteluita. Tämä lyhykäisyydessään. Peleihin toki liittyy muuta, mutta väkivallan näkökulmasta tämä on totuus. Olen lähiaikoina miettinyt, että voiko tämä ruokkia kansalaisia vastaaviin tekoihin ja ihannoimaan väkivaltaa.

 

Pelaamisessa nousee adrenaliinitasot todella korkealle. Hyvänolon tunne on suuri, kun voittaa. Tämän olen huomannut myös itsessäni. Pelaan itse jonkun verran. Ja pelaan Grand Theft Auto – nimistä peliä. Siinä toimitaan rikollisena ja kaikki väkivallan muodot ovat käytössä. Aseita pelaajalla ovat puukosta hävittäjään. Lentokoneella voi laskeutua korkeille paikoille ja ampua kaiken, mitä näkee. Hetkinen… Eikös näin juuri tapahtunut hetki sitten Las Vegasissa? Tapahtui. Juuri tämä ilmiö sai minut miettimään, että tämähän oli suoraan kuin videopelistä, jota pelaan viikoittain.

 

Välillä peleissä näkee pelaajia, jotka ovat alaikäisiä. Puhunkin peleistä, joissa pelataan online-verkossa muita pelaajia vastaan. Vastapelaajalla on mikrofoni päällä ja sieltä kuuluu heleän kimeä, korkeintaan kolmetoista vuotias poika. Kuinka edesvastuutonta on antaa noin nuoren pojan pelata peliä, jossa pääideana on tappaa kaikki. Kun noin nuori pelaaja pelaa väkivaltaista peliä päivittäin tuntitolkulla on sen varmasti vaikuttava hänen henkiseen kehitykseensä. Itse ymmärrän, että peli on fiktiota. Mutta kun poika kiljuu ja raivoaa sekä paiskoo ohjaimiaan, on tuo toiminta pakko kyseenalaistaa. Jopa Yhdysvaltain armeija levittää American Army-nimistä peliä internetissä sekä heidän rekrytointitoimistoissaan.

 

Ihmisen aivot kehittyvät 25-ikävuoteen asti. ”On tiedetty pitkään, että nuoren ihmisen käytös ja maailmankuva muuttuvat merkittävästi 18 ja 25 ikävuoden välillä. Nyt tiedetään, että myös nuoren aikuisen aivot kehittyvät. Tärkeimmät muutokset tapahtuvat aivojen etuotsalohkossa, joka säätelee päätösten tekemistä, riskien arvioimista, tulevaisuuden ennakoimista, ongelmanratkaisua ja tunteiden hallintaa. Etuotsalohkon hermoista tulee tehokkaampia. Ne myös kommunikoivat useammin aivojen muiden osien kanssa, jolloin aivot kokonaisuudessaan toimivat yhtenäisemmin”, kertoo Young Adult Development -hankkeen johtaja Rae Simpson.

 

Nuori pelaaja turtuu sellaisiin ärsykkeisiin, missä tapetaan ihmisiä ja kylmistyy ajatukselle. Pelaamisella voi olla suuri vaikutus siihen, miten nuori aikuinen pystyy käsitellä vahvoja tunteita, suunnitella tulevaisuuttaan tai asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Lisätään tähän yhtälöön persoonallisuushäiriö, kiusaaminen tai pahimmassa tapauksessa huumeet. On suorastaan läpinäkyvää, kuinka helposti siitä kehittyy uusi joukkosurma. Tällaisia tilanteita voi siis harjoitella useaan otteeseen videopelien maailmassa.

 

Journal of Experimental Social Psychology julkaisi tutkimuksen, jossa 70 pelaajaa jaettiin kahteen. Koeryhmä pelasi juuri mieleistäni Grand theft autoa ja kontrolliryhmä peliä, missä ei ollut väkivaltaa. Pelattuaan 25 minuuttia heille näytettiin neutraaleita ja väkivaltaisia kuvia. Ne, jotka olivat pelanneet väkivaltaista peliä, eivät reagoineet väkivaltaisiin kuviin juuri lainkaan. Kontrolliryhmän pelaajien aivoissa näkyi huomattavasti suurempia ärsykkeitä. Tämän lisäksi heille annettiin tehtäväksi haukkua henkilöä, jonka he voittivat. Koeryhmän henkilöt haukkuivat vastustajaansa huomattavasti äänekkäämmin ja rumemmin kuin kontrolliryhmä.

 

Pitää kuitenkin muistaa, että usein peleissä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Kielitaito paranee, organisointitaidot kehittyvät, kun johtaa joukkoja tai järjestelee omaa rahatilannettaan pelimaailmassa. Marginaaliosuus on niitä ”hulluja”, jotka vievät videopelien teot oikeaan maailmaan.

Onko tämä kuitenkaan yhteiskunnan vastuulla? Pitäisikö vanhempien valvoa, että lapset pelaavat niille tarkoitettuja pelejä. Kyllä molemmille. Ei väkivallalle.

 

Linkki tutkimukseen:

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022103111000928

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close