Tampere
21 Sep, Tuesday
3° C

Proakatemian esseepankki

Verotuksen historiaa



Kirjoittanut: Rasmus Piiroinen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rich Dad Poor Dad
Robert Kiyosaki
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Verotuksen historiaa

 

Robert T. Kiyosaki kertoo kirjassaan ”Rich Dad – Poor Dad”, mitä asioita rikkaiden perheiden vanhemmat kertovat lapsilleen, joita köyhemmät perheet eivät tiedä. Kirjassa kiinnostusta herättänyt kappale oli verotuksen historiasta kertova kappale. Oli mielenkiintoista lukea siitä, mistä verotus on lähtenyt.

 

Kappaleen hän aloitti kertomalla Robin Hoodista, sankarista, joka varasti rikkailta ja antoi köyhille. Hänen isänsä sanoi Robin Hoodin olevan vain roisto, vaikka tarinoissa häntä pidetään sankarina. Monesti kuulee nykypäivänäkin siitä, kuinka rikkaiden ihmisten tulisi maksaa köyhille tasa-arvon ja reiluuden nimissä. Kiyosaki sanookin, että tämä ajatusmaailma teki eniten hallaa köyhille- ja keskitason ihmisille. Hän sanoo totuuden olevan, ettei rikkaita veroteta vaan keskitason pereet maksavat köyhempien elämisen. Pitää muistaa, että kirja on kirjoitettu Amerikkalaisesta perspektiivistä eikä välttämättä päde Suomen veroasioihin.

 

Hänen mukaansa aiemmin verotettiin lähinnä tuotteita tai kerättiin veroa vaikkapa sotia varten. Vuonna 1874 Iso-Britannia otti tuloveron käyttöönsä ja USA vasta vuonna 1913. Amerikkalaiset varsinkin olivat verovastaisia pitkään.

 

Veroja oli tarkoitus periä alun perin rikkailta ja tätä argumenttia käytettiin, kun asiaa esitettiin kansalle. Ihmisille kerrottiin rikkaiden vain maksavan veroja, mikä johti isojen massojen äänestävän asian puolesta. Asia kuitenkin muuttui, kun valtiot ymmärsivät, kuinka isosta rahavirrasta oli kyse.

 

Kiyosaki kertoikin hyvän vertauskuvan valtion ja yrityksen välillä. Valtioin tasolla arvostetaan organisaatioita, joissa toimii paljon ihmisiä. Valtiossa korkealla työskentelevän henkilön tavoite on palkata organisaatioon lisää ihmisiä ja maksaa heille palkkaa. Yrityksessä pyritään saamaan tuottoa tekemiselle, jotta sijoittajat olisivat tyytyväisiä. Se johtaa siihen, että yrityksen pyrkivät pitämään oikean määrän tekijöitä riveissään, ettei kulut nousisi pilviin. Kuitenkin valtion tasolla oleva toiminta pyörii verotuksella, mikä tulee yrityksistä.

 

Kirjassa olikin hauskasti sanottu, että kapitalisminen ajattelu voittaa sosiaalisen ajattelun talousasioissa aina. Rikkaat ovat kautta historian löytäneet tavan kiertää sosialistiset aatteet, jotta yritystoiminta voisi jatkua tuottavana. Yksi ajattelussa eroava asia on se, että rikkaat ymmärtävät yrityksen olevan asia paperilla, kun taas keskitaso voi nähdä yrityksen esim. kivijalkaliikkeenä. Yritys onkin hyvä tapa kiertää tuloveroa. Eurheilussakin hyvin pärjäävät pelaajat ottavat voittorahat yrityksen tilille ja nostavat sitten keskitason palkkaa itselleen. Näin tekee moni muukin järkevä paljon rahaa tienaava ihminen. Rahat pidetään yrityksen tilillä ja sitä nostetaan, kun sitä tarvitaan. Varallisuutta on ja tulovero ei syö sitä.

 

Hauskaa onkin, että rikkaat henkilöt ymmärtävät rahalla saatavan vallan. Aina kun on pyritty verottamaan rikkaita, he eivät vaan tyydy kohtaloonsa, vaan tekevät jotain asialle. Isot varat myös mahdollistavat asioiden muuttamisen. Rahalla he voivat vaikka palkata viisaita lakimiehiä selvittämään, miten veroja voisi maksaa vähemmän.

 

Kiyosaki kertoo myös hänen matkastaan Xeroxin tulostimien myyjästä Porschen omistajaksi. Käytännössä hän sijoitti myyntityöstään saamiaan rahojaan kohteisiin, mitkä tuottivat lisää rahaa. Kun hänen omaisuutensa kasvoi ja alkoi tuottamaan huomattavaa tulosta, jäi hän koukkuun omaisuuden kasvattamiseen. Hän olikin jossain vaiheessa elämäänsä viiden parhaan tulostinmyyjän joukossa. Lopulta hän kykeni ostamaan sijoituksiensa tuotolla oman Porschen. Ydin pointti hänellä oli, se että raha pitää laittaa tekemään lisää rahaa, jos haluaa rikastua.

 

Kiyosaki listaa kirjassa myös neljä tärkeää osa-aluetta oman taloudellisen tietämyksin kasvattamiseksi: Kirjanpito, sijoittaminen, markkinoiden ymmärtäminen ja laki. Kirjanpidon osaaminen on taito lukea numeroita. Yritystä johtaessa on tiedettävä tarkkaan talousluvut, ettei koko paketti romahda jossain vaiheessa. Sen avulla osaat katsoa yrityksen vahvuudet ja heikkoudet. Sijoituksessa on tärkeää ymmärtää ajatus siitä, miten rahalla voidaan tehdä rahaa.

 

Markkinoiden ymmärtämisestä hän sanoo, että pitää sisäistää ajatus tarjonnasta ja kysynnästä. Markkinat ovat myös tunteella toimivia ja niiden taustalta pitää ymmärtää niiden tekninen puoli. Moni tekeekin virheen, että lähtee tarjoajaksi tunne edellä.

 

Laki asioilla on Kiyosakin mukaan isoin vaikutus yrityksen kasvuun. Kun nuo aiemmin mainitut osa-alueet hallitsee, voi yritys lähteä isoon nousuun ja silloin on tärkeää ymmärtää kuinka verotus toimii. Jos ei osaa pelata verottajan kanssa oikein, menetät paljon rahaa.

Kirjaa lukiessa olikin hauska miettiä, kuinka erilaisia ajatusmaailmoita ihmisiltä löytyy. Itse olen kasvanut yrittäjä perheessä ja minua on kannustettu ”omistamaan portaat” eikä kiipeämään niitä. Ymmärrän kyllä hyvin sosialistisen ajatuksen siitä, että valtion tulisi tarjota perusturva ja työpaikkoja ihmisille, mutta uskon ettei maailma voisi toimia niin, sillä valtionkin on saatava jostain varoja työpaikkojen tarjoamiseksi. Kirjaa lukiessani tulikin mieleen yksi kaveriporukoistani, jossa koen itseni välillä pahikseksi, koska tavoittelen yrittäjyyttä täysipäiväisenä työnä. Heidän mukaan minusta tulee kapitalistinen hirmuvaltias joka riistää köyhiltä. Itse taas näen yrityksen olevan hyvä tapa toteuttaa itselle tärkeitä asioita ja muuttaa maailmaa. En näe, että suomessa yrityksen pyörittäminen olisi jotenkin epätasa-arvoista, sillä jokaisella on siihen mahdollisuus, eri asia onkin kuka uskaltaa lähteä yrittämään itselle tärkeitä asioita.

 

LÄHTEET:

 

Kiyosaki, R. Rich Dad Poor Dad, Plata Publishing, 2017

Kommentit
  • Jukkarain

    Suomen verotuksen nykyhistoria tiivistettynä:
    1940-1992 Suomen verotus oli hyvinvointivaltion verotusta. Kaikki kansalaiset istuivat samassa veneessä ja pohjatappi oli varsin tiivis. Pieni äyskäröinti riitti ja Suomi-veneessä kaikki saivat ja kykenivät soutamaan. Rikkaita ei pidetty heikoimpina soutajina ja heitä uskallettiin karaista verotuksella. Suomi hyvinvointivaltioksi.

    1980-luvun loppu. Talouden liikavapautumisen ja laisser faire -aika.

    1993: Esko Aho keksii rikkaille verovapauden nimeltä “pääomatulo” ja sen kevennetyn verotuksen, verovapauden ja piilottamisen julkisuudelta verovapaalta osaltaan. Ahon rikkaat verovapauttava ja rikkaiden tuloja miljardeittain julkisuudelta ja tulotilastoista piilottava teko kertoo, että vaikka rikkaat aina ovat hyötyneet ja hyötyvät yhteiskunnasta eniten, niin silti rikkaat ovat Ahon (ja muiden viidakon lakia eli uusliberalismin toimenpiteiden) mukaan yhteiskuntamme heikoin lenkki. Juuri rikkaita pitää sääliä ja tukea eniten verovapauksin, koska rikkaat ovat heikoimpia, niitä Suomi-veneen huono-osasia.
    Suomi-veneeltä irrotettiin Ahon toimesta pohjatappi ja pääoman vaarallisen suuri siirto ja valuminen yhteiskunnalta rikkaiden taskuun räjähti valtavaksi.
    1993 Esko Aho lopetti yritysten tulojen progressiivisen verotuksen. Vaikutus sama kuin yllä. Sittemmin erityisesti Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen ovat entisestää laskeneet yritysten maksamaa “Esko Ahon” tasatuloveroa.

    Arvonlisävero:
    Tasaveroa köyhien tappioksi ja rikkaiden märäksi uneksi merkitsee myös verotuksen siirtäminen tasaveroon nimeltä arvonlisävero, jota yritykset eivät lainkaan maksa (toimivat vain ALV:n välittäjinä), ja maksumiehenä korkealla 24 %:lla ovat tasaverona luonnolliset henkilöt, rikkaita karaisevaa progressiota ei ALV:ssäkään ole.

    2006: Matti Vanhanen poisti rikkaiden suuren omaisuuden varallisuusverottaamisen sekä määräsi suuren varallisuuden samalla salaiseksi, eli julkisuudelta piiloon. Vanhanen teki rikkaiden verovapauttamisen ja piilotuksen uutteran uusliberalistiin eli Raimo Sailaksen TUPO 2004:ssä tekemän esityön takia. TUPO2004:n toteutettua viimeisen rikkaiden märän unen Sailaksen omituisen hämäys- ja piilottelutaktiikan voimalla, rikkaiden mielestä TUPO sai mennä tarpeettomaksi käyneenä. Sailas-Vanhanen -toteutti samalla sen, ettei edes päiväsakkojen määrää voitu enää 1.1.2006 lähtien suurentaa suuren varallisuuden nojalla, koska he olivat muuttaneet suuren varallisuuden salassa pidettäväksi. Suuren varallisuuden kasautumisen seuranta 1993 Esko Ahon “uudistukseista” lähtien jouduttiin lopettamaan samaten.

    Mitä jäi käteen 1993 – ?
    – Suomi-veneen pohjatappi on poissa. Suomi hyvinvointivaltiona, turvallisena, aidattomana, vapaana maana on uppoamassa.
    – Rikkaiden verovapaudet (Aho, Vanhanen, Sailas) kattaaksemme (arvolta 1993 – 2020 jo noin 400 miljardia euroa) on pitänyt leikata – PALJON, pitänyt ottaa Suomi-neidolle lainaa yli 100 miljardia! Leikattu on koulutuksesta, kuntapalveluista, terveydenhoidosta, vanhustenhuollosta, kulttuurista, yhteiskuntarakentamisesta, lastenhoidosta. 400 miljadia valtiolta, yhteiskunnalta rikkaiden taskuun siirrettynä lisäverottomuusrahana on iso summa.
    Suomi yhteiskuntana on vahva. Mutta.. häiriöt, pahoin vointi ja vastakkainasettelu lisääntyy. Yhteisen veneemme pohjatapin vika eli vuoto on upottanut Suomi-venettä jo 28 vuoden ajan. Eriarvoistajina keisariluokassa ovat siis Esko Aho, Matti Vanhanen ja VM:n tärkein uusliberalisti Raimo Sailas, jonka perintö ja vaikutus on ollut ehkä se suurin viime 30 vuoden uusliberalistiaikana.

    Uskaltaisiko kukaan edes puhua verotuksella karaistuneista rikkaista verovapaudella pullamössöistettyjen rikkaiden sijaan. Kumpi on kansakkunnalle parempi, kun tahtotilana on hyvinvointi kaikille suomalaisille. Mielestäni rikkaat eivät ole niitä heikoimpia. Tykkään ja arvostan verokaraistuja rikkaita. He ovat voimamiehiä ja voimanaisia. Pullamössö tuskin kirjoittaa hyvää Suomen historiaa.

    Ahon, Sailaksen, Vanhasen viidakon lain (uusliberalismi) verovallankumouksen jälkeen, on rehellisen vastavallankumouksen aika. Verovapaudet julkisiksi (verovapaa tulo, verovapaa omaisuus) ja tilalle suuren omaisuuden ja suuren tulon verotus -70 ja -80 -lukujen hyvinvointimalliin.

    21.8.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close