Tampere
28 Mar, Thursday
4° C

Proakatemian esseepankki

Verotetaanko Suomessa liikaa?



Kirjoittanut: Tuomas Santala - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Verokirja
Simo Sipola
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Verotetaanko Suomessa liikaa?

 

 

Johdanto

Verotus on Suomessa yksi työmarkkinoiden ja talousjärjestelmän väitellyimmistä aiheista. Kysymyksen: ”pitäisikö verotusta nostaa vai laskea”, kuulee lähes aina seuratessaan talous- tai poliittista keskustelua. Saattaa vaikuttaa oudolta, että eikö absoluuttisesti parasta mahdollista verotusmallia ole olemassa, jos alan asiantuntijatkin ovat asiasta eri mieltä. Vastaus tähän on todennäköisesti, että absoluuttista oikeaa veromallia ei ole olemassa, koska verotus on arvokysymys. Vaikka verotuloja tietenkin tarvitaan yhteiskunnan ylläpitämiseen, hyvinvointiyhteiskunnasta puhumattakaan, niin verotukselle ei tunnu löytyvän yhteistä näkemystä, paitsi se, että veroja täytyy kerätä, mutta ei liikaa. Verotusta muutetaan usein ja erilaisia verosuunnittelun porsaanreikiä pyritään minimoimaan. Tämä on luonnollista, koska samanlainen veropolitiikka ei toimi kaikissa tilanteissa, vaan verotuksella pystytään ohjaamaan talouden ja tuottavuuden suuntaa. Pohdin tässä esseessä pintapuolisesti verotuksen oikeudenmukaisuuden ajatusta ja avaan hieman suomalaista verotusjärjestelmää itselleni ja lukijoille eri lähteiden avulla.

Suomessa nykyinen verojärjestelmän malli perustuu sosiaalidemokraattiseen ajatukseen siitä, että kaikki maksavat veroja omien kykyjensä mukaan. Tällä keinolla voitaisiin rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan synty ja sen ylläpitäminen. Vielä 1950-luvullakin Suomessa vallitsi yleinen ajatus siitä, että valtion tehtävä oli suojella yksilönvapautta, eli turvata yksityinen omistusoikeus ja kansalaisten turvallisuus ylläpitämällä lakia ja järjestystä sekä suojelemalla heitä vieraan vallan hyökkäyksiltä. Sellaisessa yhteiskunnassa suuret tuloerot ovat tavallisia. Tähän ajatuksen ja politiikkaan tuli kuitenkin muutos 1957 käynnistyneen erikoisen tapahtumaketjun seurauksena, joka johti poliittisen vallan vaihtumiseen 1958 eduskuntavaaleissa, jolloin Suomeen tuli ensimmäinen vasemmistohallitus sitten vuoden 1917 jälkeen. Vaalien suurimmaksi puolueeksi nousi Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) ja toiseksi isoimmaksi puolueeksi tuli sosiaalidemokraatit. Se avasi tien vasemmiston yhteistyölle ja uuden ajattelun läpimurrolle. (Sipola 2019, 57–61)

 

 

Mitä verot ovat?

Veronmaksajain keskusliiton verkkosivuilta verot määritellään seuraavasti: ”Verot ovat julkisyhteisön yksipuolisesti määräämiä pakollisia maksuja, joihin ei julkisen vallan eli veronsaajan puolelta liity välitöntä vastasuoritusta” (Veronmaksajain keskusliitto 2022). Vaikka veronmaksaja ei saa välitöntä vastasuoritusta verojen maksamisesta, on hyvä ymmärtää, että veroilla katetaan julkisen sektorin toimintaa, joka on välillinen hyöty jokaiselle suomalaiselle veronmaksajalle. Onko tuo välillinen hyöty sitten suurempi hyöty kuin se hyöty, että veroihin menevän osuuden saisi pitää itsellään, on hyvä kysymys, johon on paljon erilaisia mielipiteitä.

Sipola kuvaa kirjassaan nykyistä verojärjestelmää, erilaisten kerrostumien kokonaisuudeksi, joka muistuttaa puun vuosirenkaita, joista osa on paksuja ja helposti näkyviä ja osa on ohuita ja hädin tuskin silmin nähtävissä. (Sipola 2019, 12)

Vaikka verojärjestelmä on todella monimutkainen ja kokonaisuudessaan vaikeasti hahmotettavissa, verot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan välillisiin ja välittömiin veroihin. Välittömiä veroja ovat esimerkiksi ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot. Tavallisimpia ansiotuloja on työstä saatu palkka, luontaisedut, työttömyystuki ja eläkkeet. Pääomatuloa on taas varallisuuden tuottama tulo, kuten osingot, vuokratulo, korkotulo ja omaisuuden myynnistä saatu voitto. Välillisiä veroja peritään tuotteiden tai palvelujen ostamisesta tai käytöstä. Ne sisältyvät tuotteen hintaan. Tällaisia veroja ovat esimerkiksi arvonlisävero ja valmisteverot. (Sipola 2019, 13–15)

Välilliset verot ovat tasaveroja, eli veron prosentuaalinen osuus on sama riippumatta verotettavasta summasta. Välittömät verot ovat progressiivisia, eli niissä veron prosentuaalinen osuus kasvaa verotettavan summan kasvaessa. Välittömien verojen progressio on erilainen eri riippuen verotettavasta tulosta. Esimerkiksi ansiotuloverotus on suomessa hyvin progressiivista, kun taas pääomatulojen verotuksen progressiivisuus on lievästi progressiivinen. Pääomatulojen veroprosentti on 30 % 30 000 euroon saakka ja 30 000 euron ylimenevästä osuudesta maksetaan 34 % pääomatulovero. (Sipola 2019, 14–15)

Yrityksen tai yhteisön tuloverotukseen vaikuttaa sen oikeudellinen muoto. Esimerkiksi osuuskunta tai osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa tuloksestaan. Liikkeen- tai ammatinharjoittajaa verotetaan puolestaan elinkeinotoiminnan tuloksesta, joka jaetaan ansio- ja pääomatuloksi. Yrityksen maksavat myös veronluonteisia sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Arvonlisäverovelvolliset yritykset ja ammatinharjoittajat laskuttavat arvonlisäveron osana myyntejään ja tilittävät sen sitten valtiolle. (Sipola 2019, 15)

 

Verotetaanko Suomessa liikaa vai liian vähän?

Vastatakseen siihen, että verotetaanko Suomessa liikaa, täytyy ensin miettiä mihin suomalaisten ihmisten ja yritysten kantamaa verotaakkaa verrataan. Jotta saadaan mahdollisimman vertailukykyinen tilanne, verrataan Suomen verotusta muihin OECD-maihin.

OECD on kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 37 jäsenmaata (Sosiaali- ja Terveysministeriö n.d.)

KUVIO 1 Kansainvälinen palkkaverovertailu (Veronmaksajain keskusliitto 2022)

Veronmaksajain keskusliiton kansainvälisestä palkkaverovertailusta (2022) selviää, että vuonna 2022 Suomen palkkaverotus oli kaikista KUVIO 1:ssä esiintyvistä maista toiseksi progressiivisin. Suurin progressio verotuksessa on Alankomaissa, jossa 152 500 euroa vuodessa tienaava maksaa prosentuaalisesti 27,8 % enemmän veroja, kuin 30 500 euroa tienaava. Kaikista eniten prosentuaalisesti veroa palkoista perii Belgia. Prosentuaalisesti vähiten veroja palkoista perii Sveitsi. Viro eroaa muista maista tasaveromallillaan.

Suomessa ei siis ainakaan palkkaveroja kerätä OECD-maista prosentuaalisesti kaikista eniten. Mutta Suomi on selvästi eniten verottavan joukon seassa.

Pääomaverojen vertailuun voidaan käyttää Cristina Enachen Tax Foundation -verkkosivuilta löytyvän kirjoituksen kuvaajaa Euroopan OECD-maiden pääomaveroista. (Enache, 2022)

KUVIO 2 Capital Tax Rates in Europe (Enache 2022)

KUVIO 2:sta selviää, että Suomessa on ollut vuonna 2022 kolmanneksi korkein pääomatuloveroprosentti Euroopan OECD-maista Saksan ohella. On huomioitava, että Suomessa ainoastaan 30 000 euron ylittävästä osuudesta maksetaan 34 % pääomatuloveroa. 30 000 euroon asti pääomatuloveroprosentti on 30 %, jolloin Suomi putoisi esimerkiksi Irlannin alapuolelle. Tanskassa on suurin pääomatuloveroprosentti, joka on 42 prosenttia. Turkissa, Tšekissä, Luxemburgissa, Slovakiassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Sloveniassa pääomatuloveroprosentti on 0 %.  Suomi ei siis verota pääomatuloa Euroopan OECD-maista eniten, mutta on selvästi eniten verottavien seurassa.

 

Käytetään välillisen veron, tässä tapauksessa arvonlisäveron vertaamiseen, muiden EU-maiden arvonlisäveroprosentteja. Vertailukohteet ovat vuodelta 2020. (ALV13.fi 2020)

KUVIO 3 ALV-prosentit eri EU-maissa 2020 (ALV13.fi 2020)

Prosentuaalisesti suurinta arvonlisäveroa kerää Unkari, jossa on 27 % yleinen alv -kanta. Suomella on EU-maista viidenneksi suurin yleinen arvonlisäverokanta yhdessä Kreikan kanssa, eli 24 %. Kaikista pienin yleinen arvonlisäverokanta EU-maista löytyy Saksasta, jossa yleinen arvonlisävero on 16 %. Tanskassa ei ole alennettuja arvonlisäverokantoja, vaan kaikissa arvonlisäverollisissa tuotteissa ja palveluissa on sama 25 % arvonlisävero. Suomessa ei siis ole EU-maiden kovin arvonlisäveroprosentti, vaikkakin Suomi kuuluu suurimpien yleisen arvonlisäverokannan omaaviin EU-maihin.

On helppo ymmärtää, että arvonlisävero vaikuttaa kuluttajan ostamien tuotteiden ja palveluiden hintaan. Arvonlisäveron alennuksia on nähty Suomessa viime vuoden joulukuussa, kun energiakriisin yhteydessä sähkön arvonlisäverokantaa laskettiin 24 prosentista 10 prosenttiin hintapaineen helpottamiseksi (Verohallinto 2022).  Arvonlisäverolla pystytään siis vaikuttamaan tuotteen hintaan. Tietysti myös se näkökulma täytyy ottaa huomioon, että arvonlisäveron alennukset voivat houkutella yrityksiä nostamaan omien tuotteidensa tai palveluidensa arvonlisäverotonta hintaa. Jos esimerkiksi yritys on aikaisemmin myynyt kuluttajille polkupyöriä 124 eurolla kappale, johon on sisältynyt 24 % arvonlisävero, on yritys saanut omaan käyttöönsä 100 euroa ja tilittänyt arvonlisäveron osuuden, eli 24 euroa valtiolle. Nyt, jos jostain syystä Suomen hallitus haluaisi parantaa suomalaisten kuntoa nimenomaan tekemällä pyöräilemisestä suomalaisille halvempaa laskemalla polkupyörien arvonlisäveroa 24 prosentista 10 prosenttiin, jäisi yrityksen arvonlisäverottoman 100 euron hinnan päälle ainoastaan 10 % arvonisävero, jolloin kuluttajalle pyörän hinnaksi tulisi loogisesti muodostua 110 euroa. Yritykselle tämä voi kuitenkin näyttäytyä oivana tilaisuutena nostaa arvonlisäverotonta hintaa esimerkiksi 100 eurosta 110 euroon, jolloin yritykselle jäisi jokaisesta myydystä pyörästä 10 euroa enemmän omaan taskuun ja samalla kuluttaja maksaisi 110 euron arvonlisäverottoman hinnan päälle 11 euroa arvonlisäveroa, eli yhteensä 121 euroa, jolloin polkupyörä olisi kuluttajalle halvempi, kuin alkuperäinen 124 euron polkupyörä. Tässä esimerkkitilanteessa huomaa, että arvonlisäveroprosentin alentaminen ei välttämättä ainakaan suoraan korreloi tuotteen hinnan alenemiseen.

Yritysten maksaman yhteisöveron vertailussa voidaan käyttää Veronmaksajain keskusliiton, KPMG:n ja IBFD:n EU-maiden yhteisöveroprosenttitaulukkoa. (Veronmaksajain keskusliitto 2021)

KUVIO 4 Yritysveroprosentit EU-maissa taulukko (Veronmaksajain keskusliitto 2021)

KUVIO 3:sta selviää, että Suomi ei ole myöskään yritysveroprosenteissa EU-maiden eniten verottava maa. Suomessa yritysveroa, eli tässä tapauksessa yhteisöveroa, maksetaan 20 % tilikauden voitollisesta tuloksesta. Yritysverotuksen osalta Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Suurin yritysveroprosentti löytyy Maltalta, jossa vero on 35 %. Kaikista pienin yritysveroprosentti on Unkarissa, jossa se on vain 9 %.

Kaikista yllä olevista Kuvioista löytyvät luvut eivät välttämättä pidä täysin paikkaansa tänä päivänä. On myös hyvä ymmärtää, että eri maissa on erilaisia veronjärjestelmän osia ja siksi suora vertailu ei kerro totuutta maan verotuksen kokonaiskuvasta.

 

Yhteenveto

Tästä esseestä ei välttämättä saa vastausta siihen verotetaanko Suomessa liikaa, mutta toivottavasti tästä saa jonkun ajatuksen veroista ja vertailukohteen Suomen verotukseen. Olen itse sitä mieltä, että Suomessa verotus on yleisesti ottaen korkealla tasolla, mutta samalla pitää ottaa huomioon, että Suomesta löytyvät julkiset palvelut ovat aivan maailman kovinta kärkeä. Verojen maksu mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen, vaikka viime vuosina veroeurot eivät ole yksin riittäneet, vaan hyvinvointiyhteiskuntaa on jouduttu rahoittamaan suurissa määrin velalla, joka on pitkässä juoksussa huono asia. Suomessa veroja maksavien ihmisten osuus vähentyy jatkuvasti samalla, kuin veroeuroja tarvitsevien ihmisten määrä lisääntyy jatkuvasti. Tämä on täysin kestämätön tilanne, joka täytyy saada muutettua. Tähän helppo ehdotus olisi verojen nostaminen, jotta velkaa ei tarvitsisi ottaa peruspalveluiden rahoittamiseksi, mutta verojen nostamisella voi olla työn tekemiseen nähden huono dynaaminen vaikutus. Leikkaaminen on toinen asia, joka auttaa kääntämään Suomen taloutta kestävämpään suuntaan. Tärkeimpänä koen kuitenkin nimenomaan verotuksen tehostamisen ja tuottavuuden lisäämisen. Se onnistuu mielestäni parhaiten järkevällä maahanmuuttopolitiikalla, leikkaamalla peruspalveluiden ulkopuolelle jäävistä asioista, esimerkiksi tietyistä yritystuista, parantamalla työn kannattavuutta, esimerkiksi laskemalla pienituloisten ansiotuloveroprosenttia ja tekemällä sellaisia verouudistuksia, joilla ei ole negatiivisia dynaamisia vaikutuksia. Esimerkiksi haittaverojen korotuksilla.

 

Lähteet

ALV13.fi. 2020. Arvonlisävero Euroopan Unionissa. Verkkosivu. Viitattu 18.4.2023. https://www.alv13.fi/arvonlisavero-eu/

Enache, C. 2022. Tax Foundation. Capital Gains Tax rates in Europe. Verkkosivu. Viitattu 18.4.2023. https://taxfoundation.org/capital-gains-tax-rates-in-europe-2022/

Sosiaali- ja Terveysministeriö. n.d. OECD. Verkkosivu. Viitattu 18.4.2023. https://stm.fi/ministerio/kansainvaliset-asiat/oecd

Sipola, S. 2019. Verokirja. Helsinki: Kustannusyhtiö Teos.

Verohallinto. 2022. Sähkön arvonlisäveroa alennetaan väliaikaisesti. Verkkosivu. Viitattu 18.4.2023. https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2022/sahkon-arvonlisaveroa-alennetaan-valiaikaisesti/

Veronmaksajain keskusliitto. 2021. Yhteisöverotus. Verkkosivu. Viitattu 18.4.2023. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/yhteisoverotus/#6572b049

Veronmaksajain keskusliitto. 2022. Palkansaajan tuloveroprosentit eräissä OECD-maissa. Verkkosivu. Viitattu 18.4.2023. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-tuloveroprosentit-eraissa-oecd-maissa/#6572b049

Veronmaksajain keskusliitto. 2022. Verotietoja nuorille: Verot ovat pakollisia maksuja. Viitattu 18.4.2023. https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/lapset-ja-nuoret/mita-verot-ovat/verotietoa-nuorille/#6572b049

22-vuotias yrittäjänalku.

Kommentit
  • Aleksi Röyhkiö

    Todella mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta kirjoitettu essee! Mielestäni kirjoitustyylisi on hyvä ja helposti ymmärrettävä. Teksti menee hyvässä järjestyksessä eteenpäin koko esseen ja sitä on miellyttävä lukea. Tuot myös hyviä näkökulmia esiin. Loistava essee!

    19.4.2023
  • Tutta

    Vahvasti lähteisiin pohjautuva akateeminen essee! Tekstisi etenee sujuvasti ja pohjaat kirjoituksesi useisiin luotettaviin lähteisiin sekä käytät tekstiviitteitä runsaasti tekstissäsi, juuri niin kuin akateemisessa kirjoittamisessa kuuluukin olla. Lisäksi uskon, että opit varmasti lisää tästä aiheesta, kun olet tehnyt esseetäsi. Hyvää työtä!

    19.4.2023
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close