Tampere
19 Apr, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Verkostoituminen



Kirjoittanut: Tommi Riikonen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
100 faktaa myynnistä
Andrei Koivumäki, Katleena Kortesuo
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Verkostoituminen 

 

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Ava Koskinen, Sofia Putkonen ja Tommi Riikonen.

 

Johdanto 

Osa Roimasta oli juuri vierailemassa Jyväskylässä Tiimiakatemialla, joka on hyvin samankaltainen koulutusohjelma kuin mitä Proakatemia. Siellä pääsimme osallistumaan heidän treeneihinsä, eli Proakatemialaisittain pajoihin, ja aiheena olikin verkostoituminen. Verkostoitumisen teorian lisäksi pääsimme käytännössä harjoittelemaan verkostoitumista, ja moni meistä vaihtoikin jo puhelinnumeroita tai LinkedIn-pyyntöjä. Tämä vierailu taas muistutti meille, miksi verkostoituminen on niin tärkeää ja miksi sitä kannattaa aktiivisesti tehdä. Verkostoituminen on tärkeä osa nykypäivän työelämää, ja ennen kaikkea se on yrittäjille tärkeää osata rakentaa verkostoja ja kumppanuuksia, sekä hyödyntää niitä. Tässä esseessä pohdimme juuri sitä, miksi verkostojen rakentaminen on niin tärkeää, miten niitä voidaan luoda, parantaa ja ylläpitää.  

 

Mitä on verkostoituminen ja miksi se on tärkeää? 

Englannin kielen sana “networking” tarkoittaa kirjaimellisesti verkon rakentamista tai työstämistä. Nykykielessä se tarkoittaa ammatillisten ihmissuhteiden rakentamista ja ylläpitoa. Verkostoa rakentaa jokainen myös tiedostamattaan, mutta olennaista on tunnistaa oma verkostonsa ja sen mahdollisuudet (Jobly.fi 2018). Verkostoa ovat muun muassa työtoverit, vanhat koulukaverit, sekä asiakkaat. Vaikka verkostot mielletään monesti vain työpaikoille, verkostoja on todellisuudessa kaikkialla. Harrastuspiirit, naapurit sekä sukulaiset ovat osa henkilökohtaista verkostoa.  

Verkostoituminen mahdollistaa monia yhteistöitä ja avaa ovia, mutta väkisin se ei tapahdu. Verkostot syntyvät aidoista kiinnostuksesta (Jodly.fi 2018), eikä niitä siksi kannata rakentaa hampaat irvessä. Vaikka verkostoitumista tehtäisiinkin tuleva yhteistyö mielessä, se harvoin tuottaa tulosta, jos ihmisillä ei ole mielenkiintoa toisiaan kohtaan. Verkostoituminen on ennen kaikkea antamista ja auttamista, sillä todellinen suhde ei synny pelkästään avun ja mahdollisuuksien vastaanottamisella. Verkostot toimivat parhaimmillaan melko pyyteettömästi (Jobly.fi 2018).  

Miksi verkostoituminen on tärkeää? Tutkimusten mukaan vain neljäsosa suomalaisten työpaikoista täytetään työpaikkailmoitusten kautta (Duunitori 2023). Suurin osa työpaikoista jaetaan siis niin sanotuilla piilotyöpaikkojen markkinoilla. Piilotyöpaikkojen saamisen avainsanoja ovat oma aktiivisuus sekä verkostot (Duunitori 2023). Verkostoja ei kuitenkaan rakenneta vain työllistymistä varten. Laajat verkostot helpottavat myös esimerkiksi yrittäjän uusasiakashankintaa. Tuttu ihminen on lähtökohtaisesti aina luotettavampi, kuin tuntematon. Eikä tutun ihmisen lähtökohtaisesti tarvitse olla sydänystävä. Hyvä ensivaikutelma on avain luottamuksen rakentamiseen! 

Verkostoituminen on hyödyksi jokaiselle, mutta joillain se on elinehto. Yrittäjänä verkostojen merkitys korostuu huomattavasti. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat verkostoa, siinä missä muut ammatilliset tuttavatkin ja juuri näiden takia liiketoiminta on ylipäätään mahdollista. Asiantuntijatyössä verkostot myös korostuvat. Piirit ovat usein pieniä ja jos kukaan ei asiantuntijasta ole koskaan kuullut, on hänen sanaansa huomattavasti vaikeampi luottaa. Verkostot ja referenssit ovat avainsanoja jälleen kerran. 

 

Kuinka verkostoja rakennetaan?  

Monet ihmiset saattavat kuvitella verkostojen rakentamisen olevan vaikeampaa, kuin mitä se oikeasti on. Vaikka olisit juuri aloittanut koulutus- tai työmaailmassa, olet jo verkostossa. Verkostoja täytyy vain oppia laajentamaan ja ylläpitämään, ja tärkeää onkin olla itse aktiivinen ja tehdä aloitteita. 

Kun alat laajentamaan verkostojasi, on hyvä miettiä, ketkä kuuluu nyt jo verkostoosi ja ketä muita siihen voisi kuulua. Verkostoon voi kuulua esimerkiksi vanhat ja uudet työkaverit, opiskelukavereita, sekä koulutuksissa ja työtilaisuuksissa tavattuja ihmisiä. Myös muut sosiaaliset suhteet elämässä on osa verkostojasi. Verkostojen luomisesta on hyvä myös nauttia, eikä sen kuulu tuntua pakkopullalta. Kaikkien ei tarvitse olla osa verkostoasi. On hyvä muistaa, että verkostot eivät pysy samana koko elämän ajan, välillä joitakin kontakteja voi vuosien varrella myös tipahdella pois ja roolit saattavat vaihtua. Verkostot toimivat parhaimmillaan vastavuoroisesti, joten erittäin tärkeää on myös aktiivisesti ylläpitää eri verkostoja. (Jobly.fi, 2018) 

Heinämaa (2021) kertoo artikkelissaan viisi vinkkiä, miten yrittäjä voi rakentaa verkostoja: 

  1. Käy tapahtumissa 

Tapahtumat ovat hyvä keino tutustua uusiin ihmisiin. Niihin kannattaa osallistua strategisesti ja miettiä, mistä tapahtumista voi hyötyä eniten ja minkälaisia ihmisiä eri tapahtumissa tapaa. On tärkeää myös panostaa siihen, että on itse tapahtumissa aktiivinen ja juttelee uusille ihmisille. Joskus on myös mukava osallistua tapahtumaan muuten vaan, ilman miettimistä mitä ammatillista hyötyä siitä voi olla. Varsinkin, jos tunteja tuntuu olevan päivissä liian vähän, kannattaa se käyttää tapahtumiin, mistä saa eniten irti. 

  1. Hyödynnä sosiaalinen media 

Sosiaalinen media on nykypäivänä hyvä kanavia verkostoitua kohtuu helposti. Siellä voit valita eri kanavia joita voit hyödyntää eri verkostojen rakentamiseen. Parhaat kanavat riippuvat siitä, miltä toimialalta kaipaat verkostoja ja mitkä ovat niiden osalta tarpeesi. Facebook, Instagram ja Linkedln ovat nykyään suosituimpia kanavia ja näissä kanavissa näkyminen on vahvuus verkostoitumisessa. Monissa kanavissa voit hakea spesifioidusti eri ryhmiä, esimerkiksi toimialojen tai yhtiömuodon mukaan. Linkedln on vuosien saatossa kasvattanut suosiotaan, sillä se on tehokas juurikin ammatillisten verkostojen luomiseen. 

  1. Testaa co-working tilaa 

Nykypäivänä on tarjolla paljon erilaisia co-working tiloja, jotka ovat vaihtoehto perinteiselle toimistolle tai kotitoimistolle. Co-working tilat antavat luonnollisen tavan luoda verkostoja ja voivat myöskin tehostaa työpäivääsi. Co-working tiloissa voi saada muilta käyttäjiltä vertaistukea tai sparrausapua työskentelyyn. Varsinkin yksinyrittäjälle tämänlaiset tilat antaa työyhteisön, jota ei muuten ole.  

  1. Liity sopiviin yhteisöihin 

Yrittäjäyhteisöjä löytyy paljon erilaisten toimialojen mukaan. Asiakkuuksia tällaisesta verkostoitumisesta ei synny, mutta voi kuitenkin saada samanhenkisiä ihmisiä, jotka voivat olla avuksi esimerkiksi yrittäjyydessä. Muilta yrittäjiltä voi saada palautetta ja oppia heidän tekemisestänsä ja ammattitaidosta. 

  1. Pidä verkostojasi yllä 

Sen lisäksi että aktiivisesti etsit uusia kontakteja, on hyvä ylläpitää nykyisiä arvokkaita verkostoja. Kannattaa panostaa niihin kontakteihin, jotka ovat sinulle ja yrityksellesi arvokkaita. Heinämaa korostaa myös vuorovaikutuksen tärkeyttä, jokaisen tulee olla valmis antamaan apua, jos toivot sitä samaa muilta takaisin.  

“Loppujen lopuksi verkoston laatu on kaikista tärkein. Jos taskuista löytyy vain kasa käyntikortteja, joita et ikinä käytä, ei verkostoasi voi sanoa kovin hyödylliseksi. Varsinkin alkuun kannattaa keskittyä pienempään, mutta hyvään verkostoon. “ 

 

Luodessasi verkostoja, myyt myös omaa osaamistasi 

Emme välttämättä tule ajatelleeksi tarpeeksi sitä, miten esittelemme itsemme tavatessamme uuden henkilön. Kuinka moni roimalainen esimerkiksi kertoi tiimiakatemialla tulevaisuuden suunnitelmistaan yrittäjänä? Olemme havahtuneet siihen, että mitä enemmän puhumme haluamistamme asioista ääneen, sitä enemmän saamme myös mahdollisuuksia. Jokaisessa verkostoitumisen tilanteessa myyt itseäsi ja osaamistasi. On aivan eri asia esitellä itsensä pelkällä nimellä, kuin esimerkiksi seuraavasti: ”Moi! Mä oon Taru. Mä oon todella kiinnostunut yrittäjyydestä ja haluankin tulevaisuudessa toimia yrittäjänä musiikin alalla tuottajana. Mikä sua kiinnostaa?”  

Verkostoituminen on vastavuoroista ja haluamme jäädä myös sen meitä kiinnostavan henkilön mieleen. Paras tapa tähän on kertoa aidosti itsestään ja kysyä myös toiselta kysymyksiä. Nykyään hyvä tapa pitää yllä verkostoja on jatkaa yhteydenpitoa esimerkiksi LinkedInin kautta, jolloin pystytte tulevaisuudessa seuraamaan toistenne tekemistä ja olemaan apuna tai pyytämään sitä toiselta tarvittaessa. Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, suhteiden tulee olla aitoja, jotta tämä on mahdollista. 

 

Verkostointi osa henkilöbrändiä? 

Verkostoituessa on hyvä pitää mielessä seuraavat asiat: Kun kohtaat uuden ihmisen, pyri pohtimaan jälkikäteen, miten vuorovaikutus sujui. Tuliko väärinkäsityksiä? Tuntuiko ihminen pitävän sinusta? Etenivätkö asiat sutjakkaasti? Mitä olisit voinut tehdä toisin? Millaisia tunnereaktioita herätit toisessa? (Koivumäki & Kortesuo, 2019) Nämä ovat asioita, joita mietitään myyntitilanteessa, mutta tämä on paikallaan myös verkostoituessa. Olit sitten harrastuksen parissa, yritysvierailulla tai missä tahansa, jossa kohtaat uusia ihmisiä, on tärkeä antaa itsestäsi hyvä kuva. Näin luot aitoja ihmissuhteita, joita voit kutsua verkostoksi.  

Verkostoituessasi, luot samalla omaa henkilöbrändiä huomaamattasi. Mutta se on pelkästään hyvä juttu. Kuten Koivumäki teoksessaan 100 faktaa myynnistä kirjoittaa: ”Kun brändisi on vahva, aikaa varsinaiseen työhön menee vähemmän, koska moni työvaihe jää automaattisesti pois. Brändisi / maineesi / mainoksesi tekee sen puolestasi. ” (Koivumäki, 2019) Voimme siis todeta, että mitä paremman kuvan jätät itsestäsi, sitä todennäköisemmin luot kontakteja jotka haluavat tulevaisuudessa käyttää palvelujasi ja varmasti myös markkinoivat niitä omille verkostoillensakin.  

 

Roiman visio: 

Perusta, ponnahduslauta, tukiverkko – avaimet menestykseen 

Nyt kun olemme kertoneet verkostojen tärkeydestä sekä siitä, miten niitä rakennetaan, voisimme syventyä hieman Roiman uuteen visioon. Esseen aihe nimittäin koskettaa myös visiotamme. Olimme hiljattain mökkipajassa ja tavoitteemme oli kirkastaa Roiman visiota, mikä oli aikaisemmin Legendat 2024. Tämä oli turhan monitulkinnainen, eivätkä kaikki roimalaiset pystyneet allekirjoittamaan sitä. Päivän pohdinnan ja keskustelun tuotoksena saimme kuin saimmekin sanoitettua visiomme uudelleen. Roiman nykyinen visio kuuluu seuraavasti: Perusta, ponnahduslauta, tukiverkko – avaimet menestykseen.  

Haluamme Roimana olla tiimi, joka pystyy akatemia taipaleensa aikana luomaan niin vahvan perustan, että tiimin elämänkaari jatkuu akatemian jälkeenkin. Olemme panostaneet erityisesti tiimin toimivuuteen eri saroilla, jolloin tämä on mahdollista. Roima tulee olemaan jokaiselle roimalaiselle ponnahduslauta akatemian jälkeiseen elämään. Toisin sanoin tavoitteemme on varmistaa, että jokainen pääsee tekemään juuri sitä, mitä itse haluaa ja omaa täydet valmiudet siihen jo ennen valmistumista. Tukiverkko puolestaan kuvastaa verkostoa, johon voimme tulevaisuudessa aina luottaa.  

Olemme akatemian aikana luoneet toisistamme eräänlaisen verkoston, mutta samalla meillä on 18 yksilöä, joilla on vielä lisäksi omat verkostonsa. Kuten aikaisemmin jo totesimme, verkostoa rakentaa jokainen myös tiedostamattaan, mutta olennaista on tunnistaa oma verkostonsa ja sen mahdollisuudet (Jobly.fi 2018) Tämä pätee myös Roimaan. Emme äkkiseltään ajattele toisiamme verkostona vaan tiimikavereina. On kuitenkin tärkeä tajuta jo tässä vaiheessa, että nyt jos joskus meillä on kaikki edellytykset rakentaa sellaiset verkostot niin yksilöinä kuin tiiminäkin, että samanlaista mahdollisuutta tuskin myöhemmin tulee vastaan.  

Varsinkin nyt kun kuljemme vielä opiskelijastatuksella, kannattaa mennä yritysvierailuille niin paljon kuin vain kerkeämme. Olemmekin Roiman kanssa kevään aikana aktivoituneet tämän osalta, ja yritysvierailuilla on tullut käytyä useammassakin paikassa. Luodaksemme mahdollisimman hyvän tukiverkon, on jokaisesta yksittäisestä yritysvierailusta ja kohtaamisesta varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Jos pelkästään yksi ihminen roimasta pystyisi luomaan esimerkiksi 30 uutta kontaktia akatemian aikana, on meillä tiiminä yllättäen 540 kontaktia joista voi olla hyötyä myöhemmässä elämässä, vaikka vielä emme tiedäkään täysin missä tilanteissa. Luku tulee todennäköisesti olemaan suurempi, mutta tässä vain havainnollistava esimerkki siitä, miten suuri merkitys tiimin jokaisen yksittäisen jäsenen verkostoilla on tiimin mittakaavassa.  

Visiomme päätös lause avaimet menestykseen, kertoo hetkestä, jossa kaikki yllä mainitut asiat ovat tehty kunnolla. Visiomme on nyt onneksi yhtenäinen, koska jokainen pystyy allekirjoittamaan sen. Uskomme Roimana siihen, että meillä on kaikki edellytykset menestyä tulevaisuudessa niin tiiminä, kuin yksilöinäkin.  

 

Pohdinta 

Verkostoituminen on terminä jo niin kliseinen, että osalla se tursuaa korvista ulos. Sen merkitystä ei voi kuitenkaan tarpeeksi korostaa. Verkostoitumisen voi nähdä näinkin: se on tutustumista, ystävystymistä, puolison etsimistä, yhtiökumppanin hakua ja kaikkea uusiin ihmisiin kohdistuvaa toimintaa. Ilman verkostoa ei ole elämää, eikä ole elämää ilman verkostoa. Kun asetamme verkostoitumisen tällaisiin raameihin, huomaamme, että kyse ei ole vain LinkedIn-kontakteista ja käyntikorttien vaihtamisesta. 

Verkostoituminen on myös taito, jota voi harjoitella. Kuka minä olen? Millaisista asioista ja ihmisistä olen kiinnostunut? Millaisen ensivaikutelman jätän? Miten voin olla avuksi toiselle? Verkostoituminen on taito, jonka kaikki osaavat. Toiset paremmin ja toiset heikommin. Kehittyminen siitä on täysin itsestä kiinni. Paremmat verkostoitumistaidot tarkoittavat suurempia verkostoja ja enemmän mahdollisuuksia. 

Roimassa verkostoitumiseen on alettu panostaa enemmän, mutta tiimillä on vielä paljon opittavaa verkostoitumisesta. Kuten aikaisemmin laskettiin, jokaisen tiimiläisen 30 henkilön verkosto on tiimille 540 henkilön kokoinen verkosto. Tuollaisesta verkostosta on harvassa projektissa haittaa. 

 

 

Lähteet:  

 

Duunitori. 10.1.2023. Paljon muutakin kuin LinkedIn-kontaktien keräilyä – 5 vinkkiä parempaan verkostoitumiseen. Blogiteksti. Viitattu 4.5.2023.  

https://duunitori.fi/tyoelama/verkostojen-laatu-tyonhaussa 

 

Heinämaa, T. 18.5.2021. Ilona.Works. Yrittäjän verkostoituminen – 5 vinkkiä verkostojen luomiseen. Blogiteksti. Viitattu 4.5.2023. https://ilona.works/yrittajyys/yrittajan-verkostoituminen/#/ 

 

Koivumäki, A & Kortesuo, K. 2019. 100 faktaa myynnistä. Helsinki. Alma Talent. 

 

Nybom, P. 2018. Jobly.fi. 7 tapaa verkostoitua. Blogiteksti. Viitattu 4.5.2023. https://www.jobly.fi/artikkelit/tyonhakijoille/7-tapaa-verkostoitua 

Kommentoi