Tampere
29 Jun, Wednesday
26° C

Proakatemian esseepankki

Vastuullisuus liiketoiminnassa, tiimiyrityksessä ja vaateteollisuudessa



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Viime viikolla vietettiin Suomen ylikulutuspäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset ovat 31.3. mennessä käyttäneet sen verran luonnonvaroja, mitä meillä olisi varaa käyttää koko vuotena. Jos kaikki kuluttaisivat niin kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme ja puoli maapalloa. (WWF.) Vastuullisuus ja kestävä ajattelu ovat aina olleet minulle tärkeitä henkilökohtaisia arvoja. Olen yhä enemmän alkanut ajatella näitä asioita myös oman liiketoiminnan kautta. Miten voin jättää jälkeni maailmaan niin, että edistän kestävää kehitystä ja jätän jälkeeni jotain hieman parempaa?

WWF:n Instagram-postaus ylikulutuspäivästä sekä tiimiyrityksemme paja kestävästä yrittäjyydestä sai minut pysähtymään aiheen äärelle. Tässä esseessä käsittelen yritysvastuun perusteita, oman tiimiyrityksemme Saawa Osk:n tilannetta sekä vaatebrändimme Sau-ma Outfittersin vastuullisuutta.

 

MITÄ ON VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA?

Vastuullisuus on merkittävä osa kestävää yrittäjyyttä. Kestävyys määritellään ekonomisena kehityksenä, joka täyttää tämän sukupolven tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien tarpeiden täyttymistä (Epstein & Buhovac 2014, 23). Vastuullisuus on yhdistelmä taloudellista, sosiaalista sekä ympäristövastuuta.

Taloudelliseen vastuuseen kuuluu paitsi palkat, osingot, verot, investoinnit ja tuotekehitys myös yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset työllisyyteen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen. Yrityksen taloudellinen kannattavuus on edellytys kestävälle kehitykselle ja muille vastuullisuuden osa-alueille. Taloudelliseen vastuuseen kuuluu käytännön tasolla vain muutamia mainitakseni esimerkiksi vahva kassavirta, riskienhallinta, hallintoperiaatteet sekä vähimmäistasona lainsäädännön noudattaminen, kuten verojen ja työnantajamaksujen maksaminen. (Harmaala & Jallinoja 2012, luku 1.)

Sosiaalinen vastuu pitää sisällään henkilöstön hyvinvoinnin, tuotteet ja palvelut sekä yhteiskunnalliset vaikutukset tasa-arvoon, hyvinvointiin, lapsiin ja nuoriin. Länsimaisessa hyvinvointivaltiossa sosiaalisen vastuun piiriin voi kuulua esimerkiksi henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistäminen sekä kouluttaminen. Yhteiskunnallisesti yrityksillä on vastuuta mm. työllisyyden edistäjinä. Kehittyvissä maissa tilanne ihmisoikeuksien suhteen tavallisesti poikkeaa siitä, mihin olemme tottuneet, ja lainsäädäntö liittyen ihmis- ja työoikeuksiin on vasta kehitteillä. Näissä maissa toimivan yrityksen sosiaaliseen vastuuseen voidaan lukea työolojen ja palkkatason kehittäminen sekä lapsi- ja orjatyövoiman ehkäiseminen. Asiakkaiden näkökulmasta sosiaalinen vastuu näkyy tuoteturvallisuuden varmistamisena sekä kuluttajansuojan kehittämisenä. (Harmaala & Jallinoja 2012, luku 1.)

Ympäristövastuu puolestaan käsittää yrityksen vaikutukset toimintaympäristöön, hiilidioksidipäästöt, luonnonvarojen käytön sekä vaikutukset ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin (Harmaala & Jallinoja 2012, luku 1). Yritys on vastuussa kaikista välittömistä ympäristöön aiheuttamistaan vaikutuksista. Vastuullisesti toimiva yritys on tietoinen ympäristölleen aiheuttamasta kuormasta ja pyrkii jatkuvasti etsimään parempia ratkaisuja ympäristöystävällisyyden edistämiseksi. Vähimmäisvaatimus tässäkin on lainsäädännön noudattaminen.

Yritysvastuuseen sisältyy ajatus siitä, että yritys on toimintakykyinen pitkällä aikavälillä (Harmaala & Jallinoja 2012, luku 1). Pitkän aikavälin tavoitteet suhteutettuna lyhyen aikavälin tuottoon on siis punnittava tarkasti. Arjessa haasteeksi voi muodostua vastuullisuuden yhdistäminen jokapäiväiseen päätöksentekoon. Joudumme usein miettimään kompromisseja vastuullisuuden ja lyhyen aikavälin voiton tavoittelun välillä. Menestyvässä liiketoiminnassa on otettava molemmat puolet huomioon. Huomioon on otettava myös sidosryhmien ja toimitusketjun vastuullisuus. Yrityksen vastuulla on selvittää esimerkiksi hankintaketjuunsa kuuluvien toimijoiden vastuullisuus – loppujen lopuksi yritys on juuri niin vastuullinen kuin koko toimitusketju sen takana. (Nieminen 2016, luku 7.)

Kuten kaikessa, myös vastuullisuudessa liiketoiminnassa avainsana on kehitys. Vaikka vastuullisuus olisi yrityksessä lähtökohtaisesti korkealla tasolla, mutta kehitystä ei tapahdu, kiilaa vastuullisuudessa pian ohi sellainen yritys, jonka lähtötaso on ollut matala, mutta joka pyrkii jatkuvaan kehitykseen (Nevalainen & Vuento 2021, ”Vastuullisuuden kehittyminen” -diagrammi).

 

TIIMIYRITYKSEMME VASTUULLISUUS

Hiljattain tiimillämme oli paja aiheesta kestävä yrittäjyys. Tiimimme jäsenet ovat kaikki hyvin eri tasolla vastuullisuusajattelussa. Tämän vuoksi on erittäin mielenkiintoista puhua aiheesta ja katsoa, mitä vastuullisuus teemana meille tiimiyrityksenä tarkoittaa. Tarve pajan aiheelle heräsi aiemmin, kun puhuimme Saawan arvoista. Tällöin heräsi kysymys, pitäisikö vastuullisuuden olla yksi Saawan arvoista. Ajatus sai aika lailla täystyrmäyksen, kun osa tiimiläisistä kertoi, että eivät oikein ajattele vastuullisuutta tai edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Oli siis tarve lähteä liikkeelle perusteista asian suhteen.

Vastuullisuus näkyy tiimimme toiminnassa monestakin eri lähtökohdasta. Tiimissämme puhutaan paljon hyvinvoinnista ja kehitämme jatkuvasti sallivaa, joustavaa ja tasa-arvoista ympäristöä, missä kaikkien olisi hyvä olla. Olemme kaukana täydellisyydestä, mutta kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Tämä on osa Saawan sosiaalista vastuuta. Olemme pyrkineet myös rakentamaan kestävää talousmallia tiimiyrityksemme pohjalle, mikä on osa taloudellista vastuutamme. Vahva kassavirta meiltä puuttuu toistaiseksi ja siten myös edellytykset todellisesti vastuullisen yritystoiminnan toteuttamiselle. Tässä on toki muistettava myös opiskelijastatuksemme ja se, että tiimimme ei ole olemassa ainoastaan yritystoimintaa varten. Meidänkin tiimissämme on hyvin eritasoisella into- ja kunnianhimolla yrittämiseen suhtautuvia jäseniä.

Ympäristövastuu otetaan tiimissämme huomioon ajoittain pienin askelin. Esimerkiksi kahvilatoiminnassamme mietimme hävikin vähentämistä sekä jätteiden kierrätystä. Emme lähtökohtaisesti tee ”tilataan Kiinasta halvalla ja myydään täällä kalliilla” -tyyppisiä projekteja. Reissuillamme esimerkiksi mökkipajaan kuljemme mahdollisuuksien mukaan täysillä autoilla.

Otamme myös sidosryhmiemme vastuullisuuden huomioon. Esimerkiksi miettiessämme kesäkahvilamme jäätelövalikoimaa, pohdimmeko haluammeko tehdä yhteistyötä Minetti-jäätelöstä tunnetun Tampereen Jäätelöliike Oy:n kanssa, jonka aiempaa johtajistoa on tuomittu törkeästä veropetoksesta (Rimpiläinen 2017). Joudumme punnitsemaan myös Ingmanin ja Pingviini-jäätelöiden kohdalla valikoimaamme – Ingmanin kun omistaa Unilever ja Pingviinin Nestle, jotka kummatkin jatkavat toimintaansa Venäjällä Ukrainan sodasta huolimatta (Kauneela-Finley 2022). Nämä asiat eivät tietenkään ole mustavalkoisia, mutta ne on syytä ottaa huomioon yhteistyökumppaneita valitessa. Syytä on myös muistaa, että vaikka olemme tiimiyritys, on eri projekteilla eri tarkoitusperiä ja erilaisia arvoja, jolloin vastuullisuus on helpompi ottaa huomioon projektikohtaisesti.

Pajan lopuksi palasimme kysymykseen siitä, pitäisikö vastuullisuuden olla yksi Saawan arvoista. Osa oli sitä mieltä, että vastuullisuus sisältyy jo arvoomme ”Luotsaawa”. Luotsaawalla tarkoitamme sitä, että ohjaamme toimintaamme kohti kehitystä, autamme toisiamme ja saamme jokaisen loistamaan vuorollaan. Näen, miten vastuullisuuden voi tulkita sisältyvän tähän arvoon. En kuitenkaan ole varma, onko se riittävästi ohjaamaan meitä kohti aidosti vastuullista toimintaa.

 

VASTUULLISUUS SAU-MA OUTFITTERSIN TOIMINNASSA

Tänä keväänä siirryin vaatebrändimme Sau-ma Outfittersin projektipäälliköksi. Omalle kohdalleni vastuullisuus – niin ympäristö- kuin sosiaalinen vastuu – tulee lähemmäksi tätä kautta. Lähtökohtaisesti vastuullisuus on yksi Sauman peruspilareista. Vaatealaan liittyy runsaasti haasteita, mitä vastuullisuuteen tulee. Miten tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja samanaikaisesti ottaa vaatealan ihmisoikeuksiin ja ympäristön kuormitukseen liittyvät ongelmat huomioon?

Huhtikuussa 2013 vaatealan työolot ja -oikeudet nousivat otsikoihin, kun Bangladeshissa eräille suurimmille vaatealan yrityksille vaatteita tuottavan tehdasrakennuksen katto romahti surmaten yli 1 100 työntekijää (Epstein & Buhovac 2014, 23). Kyseinen onnettomuus on jäävuoren huippu ja avasi maailman silmiä pikamuotiteollisuuden ongelmille. 80–85 % esimerkiksi Intiassa, Kiinassa, Vietnamissa ja Bangladeshissa vaateteollisuuden parissa työskentelevistä on tyttöjä ja naisia. Heillä on yksi maailman alhaisimmista palkkatasoista ja monissa tehtaissa työolot ovat vaaralliset. Pitkillä työpäivillä vaatetehtaiden naiset saavat hädin tuskin elämiseen riittävää palkkaa. Mittavista ongelmista huolimatta he ovat riippuvaisia tästä tulonlähteestä, eikä heillä ole vaihtoehtoja. (Fagerholm 2021.)

Koska vaateteollisuuden naiset ovat riippuvaisia työstään, ei tehtaiden sulkeminen ole ratkaiseva vaihtoehto. Työoloja on muutettava paremmaksi pitkäjänteisellä työllä. Sau-ma Outfittersin ensimmäiseen T-paitamallistoon valittiin StanleyStellan Bangladeshissa tuottama luomupuuvillapaita. Sau-ma Outfittersin perustajajäsen Nikke Eskelinen kirjoittaa valinnasta seuraavasti:

”StanleyStella valmistaa vaatteensa luontoystävällisestä materiaalista ja huolehtii yhteistyökumppaneidensa työtekijöiden työolosuhteista Kiinassa ja Bangladeshissa. Sen lisäksi että työntekijöille maksetaan lainmukainen palkka, työntekijät ovat oikeutettuja äitiyslomaan, terveydenhuoltoon ja tehtaan yhteydessä toimivaan päivähoitopalveluun. StanleyStella pyrkii myös kohentamaan tehtaiden työntekijöiden elintasoa tarjoamalla työntekijöille merkittävän alennuksen tehtaan yhteydessä toimivasta ruokakaupasta.

Vaateteollisuus on Bangladeshille elintärkeä, se työllistää maassa miljoonia ihmisiä, joita suurin osa on naisia. Me Saumassa uskomme, että vaateteollisuuden Bangladeshissa täytyy muuttua, ei loppua. Tukemalla vastuullisia toimijoita kuten StanleyStellaa, voimme olla osa muutosta.”

Vaikka pikamuodin ympäristöhaitoista on puhuttu viime vuosina paljon, ostamme ja kulutamme yhä enemmän. Greenpeacen mukaan muoti on maailman toiseksi suurin saastuttaja öljytuotannon jälkeen. Valtavat määrät tekstiilijätettä viedään kaatopaikalle joka sekunti. Polyesterin tuotantoon käytetään suuret määrät öljyä ja lisäksi siitä irtoaa joka pesussa mikrokuituja, jotka ajautuvat ympäristöön – 85 % rannoilta löydetystä mikromuovista on polyesterin paloja. Mikromuovia on jo löydetty ihmisten verinäytteistä sekä istukoista ja vauvojen ensimmäisestä ulosteesta (Wallius 2022). Vaikka puuvilla on luonnontuote ja siten kierrätettävissä ja maatuva, ei puuvillakaan täysin ongelmatonta ole. Yhden kilon puuvillaa tuottamiseksi vaaditaan 10–20 tuhatta litraa vettä kasvupaikasta riippuen. Kilosta puuvillaa voidaan valmistaa esimerkiksi yhden farkut. Näiden tekijöiden lisäksi vaateteollisuus saastuttaa ympäristönsä vesiä haitallisilla kemikaaleilla. Vaatteita ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi Oeko-Tex-merkintään, joka kertoo, että haitallisia yhdisteitä ei ole käytetty. (Tähdensalo 2019.)

Ensimmäinen T-paitamallistomme oli tuotettu yhteistyössä paitapaino Natuan kanssa. Natuan tuotteet ovat 100 % luomupuuvillaisia sekä painovärit vegaanisia. Seuraava mallistomme on vasta suunnitteilla ja vastuullisuus on muistettava myös uuden malliston kanssa. Olemme tiedustelleet yhteistyötä esimerkiksi Pure Wasten kanssa. Pure Wasten tuotteet valmistetaan vastuullisesti 100 % kierrätetyistä materiaaleista.

Itse haluan ostaa vaatteita, jotka kestävät paitsi katsetta, myös vuosien käyttöä. Tätä haluamme tarjota myös Sauman asiakkaille. Näen merkittävänä tekijänä kohti vähempää kulutusta, paremmin voivaa ympäristöä sekä parempia vaateteollisuuden työntekijöiden elinoloja pikamuotikulttuurista eron tekemisen. Kun vaate säilyttää saumansa, värinsä ja ryhtinsä käyttökerrasta ja pesusta toiseen, emme loppujen lopuksi tarvitse uusia vaateitta kaapin täydeltä tai niin usein.

 

LOPUKSI

Vastuullisuuden ja sen haasteiden äärelle pysähtyminen sai minut jälleen kiinnostumaan asiasta yhä enemmän. Palauttaessa mieleeni vaateteollisuuden ongelmia tunsin jopa hiukan epätoivoa ja mielessäni kävi, että haluammeko todella olla osa niin haastavaa alaa. Vaatealalle tarvitaan kuitenkin lisää aidosti vastuullisia toimijoita, joten kaivan kunnianhimoni esiin ja käärin hihani. Tästä on hyvä jatkaa.

Aion jatkossakin toimia vastuullisuuden puolesta puhujana sekä tiimiyrityksessämme että koko Proakatemian yhteisön sisällä. Haluan lisätä tietoisuutta sekä kilpailukykyämme vastuullisen ajattelun kautta. Kuten alussa totesin, haluan yrittäjänä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja jättää jälkeeni palan parempaa maailmaa.

 

 

 

LÄHTEET

Epstein, M.; Buhovac, A. 2014. Making Sustainability Work. 2. painos. E-kirja E-book Central palvelussa. San Fransisco: Berrett-Koehler Publishers, Inc.

Eskelinen, N. 2021. Ajatukset paremmasta voivat olla voimaannuttavia ja kauniita, mutta ilman tekoja emme voi saada aikaan muutosta. Sau-ma Outfittersin Vastuullisuus-sivu. Luettu 6.4.2021.
https://saumaoutfitters.fi/pages/vastuullisuus

Fagerholm, J. 2021. Pikamuoti ja naisten oikeudet. Turun YK-yhdistyksen UNiikki-blogi. Luettu 6.4.2022.
https://tyyala.utu.fi/turun-yk-yhdistys/2021/04/24/pikamuoti-ja-naisten-oikeudet/

Harmaala, M.; Jallinoja N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. 1. painos. E-kirja Alma Talent Verkkokirjahylly -palvelussa. Helsinki: Alma Talent Oy.

Kauneela-Finley, M. 2022. Nämä jättiyhtiöt ja kotimaiset yritykset operoivat yhä Venäjällä. Iltalehti. Luettu 6.4.2022.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/df05f975-4496-485f-befb-3a339e2dc15f

Nevalainen, T.; Vuento, A. 2021. Vastuullisuus ja laatu liiketoiminnassa. Diashow. Tampereen Ammattikorkeakoulu.

Nieminen, S. 2016. Hyvä hankinta – parempi bisnes. E-kirja Alma Talent Bisneskirjasto -palvelussa. Helsinki: Alma Talent Oy.

Rimpiläinen, T. 2017. Minetti-jäätelöä myyneen yhtiön johtajat tuomittiin vankeuteen törkeistä veropetoksista. Satakunnan Kansa. Luettu 6.4.2022.
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007027032.html

Tähdensalo, N. 2019. 9 syytä luopua pikamuodista. Greenpeace. Luettu 6.4.2022.
https://www.greenpeace.org/finland/blogit/2812/9-syyta-luopua-black-fridayn-pikamuodista/

Wallius, A. 2022. Ihmisten veressä havaittiin ensikertaa muovia. YLE. Luettu 6.4.2022.
https://yle.fi/uutiset/3-12378672

WWF. 2022. Instagram-postaus 31.3.2022 @wwfsuomi.
https://www.instagram.com/p/CbweotEqf3Z/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close