Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Vastuullinen yrittäjyys



Kirjoittanut: Inga Keski-Heikkilä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Nykyinen maailmantila vaatii meistä jokaisen miettimään omia valintojaan. Maapallomme ei tule kestämään meidän nykyisiä toimintatapoja, ja siksi on alettava toimia. Ihan ensimmäisenä haluamme sanoa, että paasaus ja pakotus ei hyödytä ketään ja pahimmillaan aiheuttaa vain vastakkaisen reaktion. Tiedämme jokainen, että omaa ajattelumaailmaa ja tapoja on todella vaikea muuttaa. Jos olemme kymmen vuoden ajan maksaneet t-paidasta 5€, on itselleen erittäin vaikea perustella, miksi maksaisin siitä nyt 35€. Vastuullisuutta ei voi sysätä yksin kuluttajalle, vaan myös yritysten sekä päättäjien on kannettava oma kortensa kekoon. Suurin ongelma meidän kaltaisessamme hyvinvointivaltiossa on puutteellinen tieto. Ajattelemme että ostamalla kehitysmaissa tuotetun paidan, tuemme samalla työtä siellä. Ja sehän olisi ihanaa. Tavallaan niin teemmekin, mutta t-paidan nurjalta puolelta paljastuu iso liuta ympäristö- sekä ihmisoikeusrikkomuksia. Syy siihen, että näin tapahtuu on se, että yritykset jotka t-paitoja valmistavat, haluavat saada tuotteen hinnan mahdollisimman alas, jotta me kuluttajat ostaisimme niitä. Jos nyt tarkastelemme tilannetta uudelleen, meillä kuluttajilla onkin erittäin iso valta vaikuttaa. Vaatimalla mahdollisimman paljon läpinäkyvää tuotantoketjua yrityksiltä, saamme muutosta aikaan. Kokoamme tähän esseeseen tietoa ja pieniä vinkkejä, joilla vaikuttaa maapallomme pysyvyyteen. Ihan pienilläkin teoilla ja muutoksilla on valtava merkitys, eli emme missään nimessä kehota toteuttamaan kaikkia vinkkejä kerralla, jos ne eivät heti tunnu luontaiselta.

 

Muotiteollisuuden ilmastovaikutukset

 

Muotiteollisuus on ilmailun jälkeen toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja ja vastaa 10% maailman hiilidioksipäästöistä. Suurin alan kasvu keskittyy ns. pikamuotiin, eli vaateyrityksiin, jotka tuottavat edullisia vaatteita ja jopa yli 50 mallistoa vuodessa. Eli tavarataloihin saapuu uusi mallisto lähes viikoittain, joka tarkoittaa sitä, että vanha mallisto pitää myydä ennen uuden tuloa. Jos mallistoa ei ole myyty, siirretään se varastoon ja myydään seuraavissa alennusmyynneissä. Voit varmasti vain kuvitella millainen määrä varastoissa on tavaraa. Ongelmana ei ole ainoastaan tavaran paljous vaan myös heikko laatu. Yhteen puuvillaiseen t-paitaan kuluu 2000 litraa vettä., joka vastaa yhden ihmisen 2 vuoden jumavesitarvetta. Jos paita on tehty huonosti, on vesimäärän kulutus järjetön paidan käyttökertoihin nähden. Me suomalaiset elämme tuhansien järvien maassa, mutta siellä missä puuvillaa viljellään, veden saanti on muutenkin heikkoa. Yhden t-paidan vesimäärä riittäisi yhden ihmisen juomavedeksi kahdeksi kokonaiseksi vuodeksi. Puuvillan viljelyn vuoksi maailmasta on kadonnut maailman neljänneksi suurin järvi, sillä sen vedellä on kasteltu lähistöllä olevia puuvillaviljelyksiä. Nykyisten Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella sijaitseva Araljärvi oli Irlannin kokoinen, ja nyt siitä on jäljellä vain iso aavikko ja jäljelle jääneet ruosteiset kalastusalukset. Puuvillaa viljellään siellä edelleen, ja maan tapoihin kuuluu, että kaikki maan kansalaiset (myös lääkäreistä insinööreihin ja eläkeläisiin) käyvät vuoden aikana ”vapaaehtoisena” keräämässä maan kansalliskasvia muotiteollisuuden raaka-aineeksi. (Synnott M. 2015) 

Muotiteollisuus tuottaa vuodessa 92 milj. tonnia jätettä ja kuluttaa 79 triljoonaa litraa vettä (Niinimäki K. 2020). Hankalaksi tämän tekee se, että suurin tuotanto tapahtuu kehittyvissä maissa, joissa jätehuolto on todella hataraa verrattuna Suomen tasoon. Värjäyksistä syntyvät jätteet lasketaan vesistöön, josta ihmiset saavat juoma- ja peseytymisveden. Kemikaalit aiheuttavat pahimmassa tapauksessa vesistöjen äärellä asuville vakavia allergisia reaktioita. Kehitysmaissa myös suojausten ja turvallisuuden taso on hataralla pohjalla. Väriaineita ja kemikaaleja käsitellään paljain käsin ilman mitään suojavarustusta. Myös työpäivät ovat todella pitkiä ja pahimmillaan töihin joudutaan jo lapsena, eikä ansaita edes elämiseen tarvittavaa palkkaa. Joillain aloilla vapaapäiviä on vain neljä vuodessa. 

On myös erittäin tärkeää tiedostaa mistä omat vaatteet tulevat ja millainen hiilijalanjälki jokaisella yksittäisellä vaatteella on. Olemme puhuneet jo paidan raaka-aineisiin tarvittavasta veden määrästä, mutta jotta se on Suomessa kaupan hyllyllä, on se saattanut tehdä melkoisen maailmanympärysmatkan ennen sitä. Puuvilla on aluksi saatettu lennättää toiselle puolelle maapalloa, josta siitä valmistetaan kangasta. Siellä kangas värjätään ja väriaineet saattavat joutua juomavesistöihin. Tämän jälkeen kangas lennätetään seuraavaan halpatuotantomaahan, jossa siitä leikataan ja ommellaan myytävä tuote. Valmiit myytävät tuotteet matkaavat kontissa jälleen maapallon toiselta puolelta keskusvarastoon, josta ne sitten edelleenlähetetään kauppoihin ja meille Suomeen. Ja tämä tuotantoketju toistuu jokainen viikko. Kuulostaa järjettömältä, emmekä edes uskalla ajatella kuinka monta tuhatta kilometriä yksi vaate on matkannut maailmalla. 

Kulutusta emme tietenkään voi emmekä halua lopettaa. Tärkeintä olisi miettiä mihin ja miten haluaa kuluttaa, sekä tiedostaa muotiteollisuuden varjopuolet. Muotiteollisuuden systeemi on niin laaja, että sen ratkaisemiseen tarvitaan meitä ihan jokaista. Siksi pienelläkin valinnalla on suuren suuri merkitys.

 

Miten me yrittäjinä ja kuluttajina voimme tähän asiaan vaikuttaa?

 

Jotta systeemiin saadaan muutos, tarvitsemme laajaa ymmärrystä jokaisen sidosryhmän kohdalla ja välillä. Mukana ovat niin suunnittelijat, tuottajat kuin kuluttajatkin. Lainsäädännössä tarvitaan entistä enemmän ympäristöön ja vastuullisuuteen painottuvia lakeja. Päättäjien tulisi kohdistaa tuottajille laajempi vastuu ympäristövaikutuksista ja vähintäänkin raportoida siitä näkyvästi. Tekstiiliteollisuuden tulisi panostaa puhtaaseen teknologiaan ja uusiin vastuullisiin liiketoimintamalleihin. On mahtavaa, että Suomessa ollaan kehitetty Suomen metsistä saatava ekologinen vahva kuitu kangasmarkkinoille nimeltä Ioncell (Aalto University). Vielä toistaiseksi kuitua ei ole saatu isoon tuotantoon, mutta sen aika on tulossa. Juuri tällaisia innovaatioita maailma kaipaa. Tuotannossa olisi tärkeää päästä siihen, että tavaraa tuotetaan enemmän tarpeeseen ja hidastaa nykyistä tuotantotahtia ja keskittyä enemmän laatuun.

Kauppiailla on mielestämme erittäin iso rooli vastuullisuuden sananlevityksessä. Markkinoille tarvitaan entistä enemmän vastuullisesti toimivia näkyviä yrityksiä, jotka tarjoavat vaihtoehtoja pikamuodin rinnalle. Kauppiailla on näin ennennäkemätön mahdollisuus kertoa kuluttajille tietoa vastuullisuuden merkityksistä sekä siitä, mistä jokaisen vastuullisen tuotteen hinta koostuu. On sanomattakin selvää, että hintataso ei ole sama, kuin kauppakeskusjättien liikkeissä. Kauppiailla on myös vastuu kertoa asiakkaalle, kuinka tuote tulee kierrättää, kun se on itselle tarpeeton tai käyttökelvoton. 

Kuluttajalle jää vastuu tuotteen hankinnasta, huollosta ja mahdollisesta kierrättämisestä ja oikeanlaisesta hävittämisestä. Seuraavan kerran kun olet ostoksilla, kokeile kysyä tuotteen alkuperää ja mistä hinta koostuu ja katso osaako myyjä vastata. Kysymällä ja vaatimalla tietoja yhdelläkin kuluttajalla voi olla suuri vaikutus, joka etenee myyjän kautta kauppiaalle ja kauppiaalta tavaran toimittajalle. Kun kysymykset ja kiinnostus alkaa kasvaa, on toimittajien alettava vastata kuluttajien kysymyksiin ja tarpeisiin. 

 

Nollahukka eli Zero waste

 

Zero waste on ajattelutapa ja ideologia, jossa kannustetaan pienentämään omaa jätemäärää ja kulkemaan kohti sellaista elämäntapaa, jossa jätettä ei lähtökohtaisesti synny lähes lainkaan. Jäte tässä tapauksessa tarkoittaa kaikkea, mitä ei voida kierrättää ja hyödyntää myöhemmässä vaiheessa. Eli käytännössä sekajäte ja energiajäte, mikä päätyy kierrätyslaitoksille poltettavaksi. 

 

Zero waste on kuitenkin myös muutakin, kuin vain jätteiden lajittelua. Ajatustavan idea on kannustaa pohtimaan omaa vaikutusta ympäröivään maailmaan ja luontoon laajemmin ja zero wasten tavoitteena on saavuttaa kokonaisvaltaisesti kestävämpi elämäntapa. Zero waste on keino yksinkertaistaa elämää, vähentää liiallista kulutusta, kantaa oma vastuunsa maapallon tilasta ja luoda myös mahdollisuus ympäristöystävällisemmille vaihtoehdoille. Suomessa zero waste on käännetty sanaan nollahukka ja myös sitä käytetään yleisesti aiheen parissa.

 

Zero waste ajatusmalli pohjautuu niin kutsutun viiden K:n sääntöön, jonka mukaan nollahukkailijat elävät päivittäistä elämäänsä. 

Viiden K:n sääntö

 

  1. Kieltäydy

 

Ensimmäinen kohta on se tärkein zero waste -sääntö ja siihen on hyvä pohjata koko nollahukkailu. Ajatuksena on kieltäytyä kaikesta turhasta kuluttamisesta, kuten esimerkiksi pikamuodista, ja miettiä, tarvitseeko oikeasti kaikkea mitä meille tarjotaan. Moni aloittaa kieltäytymällä esimerkiksi kertakäyttöisistä muovituotteista kuten kertakäyttöastioista, take away -mukeista ja muovisista ostoskasseista. Kieltäytymiseen kuuluu myös kaikkien hankintojen kyseenalaistaminen ja tarkastelu siitä, mitä oikeasti tarvitsee. Näin pystytään ehkäisemään ja vähentämään jätteen syntymistä, kun siitä voidaan kieltäytyä jo ennen kuin se edes tuotetaan maailmaan. 

 

2. Karsi

 

Kuluttamisesta ei yleensä pysty täysin kieltäytymään, mutta sitä pystyy karsimaan paljon. Zero wasten ajatuksena toimii myös oman elämän yksinkertaistaminen, joten karsimalla pystyy hyvin poistamaan elämästään turhaan tilaa vieviä tarpeettomia tavaroita kierrättämällä, myymällä tai lahjoittamalla ne eteenpäin. Elämästään voi myös karsia pois ne asiat, jotka vievät turhaan omaa aikaa tai energiaa, esimerkiksi sosiaalisen median jatkuva selailu tai toksiset ihmissuhteet.  Tärkeää on kuitenkin karsia pois vain turhat tavarat ja asiat ja säilyttää ne, jotka tuottavat iloa ja hyötyä ja ovat oikeasti tarpeellisia.

 

3. Käytä uudelleen ja korjaa

 

Kun on saanut karsittua kotoaan pois turhat tavarat ja jäljelle ovat jääneet vain ne hyödylliset ja tarpeelliset, on näistä syytä pitää huolta korjaamalla ja huoltamalla tavaroita, jotta ne kestävät mahdollisimman pitkään. Näin vältytään uusien tavaroiden ostamiselta ja vanhojen pois heittämiseltä. Tähän kategoriaan kuuluu myös kestotuotteiden käyttäminen ja huoltaminen. Vaihda kertakäyttöiset tuotteet esimerkiksi kestokauppakassiin, juomapulloon, omaan eväsrasiaan, kuukuppiin, kestovanulappuihin ja kestoleivinpaperiin. Näin saadaan jälleen ehkäistyä jätteen syntymistä kun samoja tuotteita käytetään uudelleen ja uudelleen kertakäyttöisten sijaan.

 

4.  Kierrätä

 

Se roska, mitä sinulta edellisten kohtien noudattamisen jälkeen syntyy, on kierrätettävä asianmukaisesti. Suurin osa tästä on ruokapakkauksista tuleva jäte. Joten laita kartonkipakkaukset asianmukaisesti kartongin keräykseen, kotiin tulevat paperit ja lehdet paperinkeräykseen, lasi- ja metallipakkaukset niiden keräykseen jne. Tärkeintä on välttää sekajätteen syntymistä, joten mieti kierrätettävyyttä jo kaupassa ostopäätöstä tehdessäsi. Löytyisikö haluamasi tuote kierrätettävään pakkaukseen pakattuna tai jopa ilman pakkausta jostain muusta kaupasta tai torilta? Esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia saa ostettua helposti omaan kassiin tai astiaan toreilta ja kauppahalleista.

 

5.  Kompostoi

 

Jos sinulla vain on mahdollisuus, kompostoi itse kotonasi syntyvä biojäte. Näin pystyt itse seuraamaan ja vastaamaan prosessista, jossa biojäte hajoaa mullaksi. Tätä multaa voit käyttää omassa puutarhassa tai vaikka huonekasvien multana. Kompostoinnin avulla jäte muuttuu jälleen käyttökelpoiseksi ja ravinteet palaavat takaisin luonnon kiertokulkuun.

Zero waste -elämäntapa on yksi ratkaisu maapallon ylikuormittumiselle ja keino parantaa myös omaa elämänlaatuaan poistamalla siitä ylimääräinen kuluttamisen rasitus. Nykypäivän ihmiset on opetettu kulutuskeskeiseen ajatustapaan, mutta onneksi sillekin löytyy vaihtoehtoja. 

 

Loppumietteitä

 

Maailmamme muuttuu jatkuvasti ja meidän ihmisten on tärkeä tarkastella omia tapojamme toimia ja osata muuttaa niitä tilanteiden mukaan. Tällä hetkellä maapallomme on ilmastokatastrofin kynnyksellä ja sen on aiheuttanut suurimmaksi osaksi meidän tapamme kuluttaa. Meillä jokaisella on tehtävänämme muuttaa toimintatapojamme, mutta meillä yrittäjillä on hieno mahdollisuus toimia esikuvina ja suunnannäyttäjinä. Me voimme tarjota parempia vaihtoehtoja kuluttamiseen ja viestiä kuluttajille mallia kestävämmästä tavasta kuluttaa. On sekä asiakkaalle, yrittäjälle ja ympäristölle järkevämpää ostaa tuotteita, jotka maksavat enemmän, mutta kestävät pidempään. Voimme myös tarjota palveluna esimerkiksi huolto- ja korjauspalveluita ja jakaa tietoa kestävämmästä tavasta elää.

Meillä yrittäjillä on suuri vastuu tarjoamistamme tuotteista ja palveluista. Yhä enemmän ja enemmän vaaditaan, että ne tukevat yhteisen ympäristömme kestävyyttä. Joten viimeistään nyt on hyvä alkaa miettiä, kuinka voisimme yrittäjinä toimia entistä vastuullisemmin.

 

Lähteet:

Aalto University. Luettu 12.4.2020 https://www.whatif.aalto.fi/ioncell-fin

Niinimäki K. 2020. Luettu 12.4.2020. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/pikamuodin-hinta-92-miljoonaa-tonnia-jatetta-ja-79-triljoonaa-litraa-vetta-vuodessa-seka-10

Sillanaukee O. Zero waste – jäähyväiset jätteille. 2018. Schildts & Söderströms.

Synnott M. 2015. Luettu 12.4.2020. https://natgeo.fi/luonto/luonnonkatastrofit/araljarvi-jarvi-joka-katosi

Zero Waste Finland ry. Luettu 22.4.2020. https://zwf.fi/mita-on-zero-waste/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close