Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena



Kirjoittanut: Mui Hong - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yksilöessee

 

Slush on suomalaisten ylpeydenaihe. Olkaamme siis ylpeitä siitä! Slushia on järjestetty vuodesta 2008 tarkoituksena houkutella sijoittajia ja rahoitusta tarvitsevia yrittäjiä samaan katon alle. Tapahtuma on kasvanut 10 vuoden aikana hyvin massiiviseksi ja levinnyt ulkomaille asti. Tänä vuonna Slush järjestettiin Helsingin lisäksi myös Shanghaissa, Singaporessa ja Tokiossa.

Suomen mittakaavassa Slush on todella näkyvä noin 10 miljoonan euron bisnes, Euroopan suurin teknologia ja kasvuyritystapahtuma. Tänä vuonna kävijöitä oli yli 20 000 ja tapahtuman mahdollisti noin 2500 vapaaehtoista, johon kuuluvat yrittäjät, opiskelijat ja startupit. Mielenkiintoiseksi sen tekee opiskelijat, jotka ovat päävastuussa koko tapahtuman järjestämisestä ja organisoimisesta.

Vapaaehtoisten määrä herättää ihmetystä joka vuosi. Miksi ihmeessä tuhannet ihmiset hakeutuvat Slushiin vapaaehtoiseksi vuosi toisensa jälkeen?

’’Vapaaehtoistoiminta on ihmisten auttamista ja tukemista tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoistoiminnaksi voidaan määritellä yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota kulttuurissamme ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan.’’ (STKL 2005).

Minulla oli kunnia olla kolmessa tapahtumassa mukana vapaaehtoistyöntekijänä. Koska vapaaehtoisuudesta ei makseta palkkaa, minun oli mietittävä ja tunnistettava ne motiivit miksi lähdin vapaaehtoiseksi. Meidän opinto-ohjelmaan kuuluu seminaareissa käyminen, mutta en pelkästään semma-tuntien vuoksi lähtenyt tekemään vapaaehtoistyötä. Tosin, pakolliset seminaaritunnit toimivat kannustimena/kimmokkeena poistua akatemialta ja lähteä osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja löytää itseni erilaisissa ympäristöissä. Koin ettei seminaareissa istuminen riittänyt minulle vaan minun on päästettävä syvemmälle tapahtumien ytimeen ja löytää sieltä uusia näkökulmia opiskelemaani alaan. Nämä uudet näkökulmat voivat kehittää minua ammatillisesti ja tiimini myös hyötyisi niistä. Keksin, että paras keino tähän olisi vapaaehtoisuus, sillä vapaaehtoisena pääsen kurkistamaan kulissien taakse ja pääsy tapahtumaan on lähes rajoittamaton.

Slushin vapaaehtoisten määrä ihmetytti minuakin, kunnes pääsin itse vapaaehtoiseksi. Suurin osa vapaaehtoisista ovat opiskelijoita ja Slush kuuluu automaattisesti heidän opinto-ohjelmaansa. Kuuluupa Slush opinto-ohjelmaan tai ei niin vapaaehtoisuuteen löytyy yhteisiä tekijöitä; kuten uuden oppiminen ja verkostoituminen. Suurin osa vapaaehtoisista ovat ensikertalaisia, osa ovat mukana jo pidemmän aikaa ja osa ovat mukana jo alusta alkaen. Pidemmän aikaa olleet vapaaehtoiset vaihtavat työtehtäviään vuodesta toiseen tai syventävät osaamisaluettaan ottamalla isompia vastuita kehittäen tapahtumantoimintaa.

Vapaaehtoiset jaettiin pienempiin tiimeihin. Tiimissäni oli 12 henkilöä, joista kaksi ovat tulleet Latviasta. Tehtävämme oli saattaa sijoittajat ja rahoitusta tarvitsevat kasvuyritykset yhteen heidän varatuille tapaamiselleen.

Perehdytys tapahtui kiertämällä koko messukeskuksen läpi, jotta tiedettäisi suunnilleen mikä missäkin oli. Seisoessani keskellä messukeskusta, joka ei ole enää entisellään saatoin huokaista että ’’wau, kuin olisin taivaassa.’’ Perehdytyksen aikana ilo vaan vahvistui, koska tajusin pääseväni tekemään jotain hyvin merkitsevää. Monet menestyneet startupit ovat saaneet jalkansa oven väliin Slushin kautta. Työn merkityksellisyys motivoi minua. Työt tehtiin tiimissä ja se vaati kaikilta vahvaa sitoutumista. Vahva sitoutuminen tulee tunteesta, että toimintamme on järkevää, mielekästä, siinä saa toteuttaa itseään ja nähdä toiminnan tulokset miltei heti. Jokaisella tiimillä oli yhteinen päämäärä ja päästääkseen siihen jokainen oli valmis tekemään parhaansa. Proakatemialla puhutaan paljon tiimiytymisestä. Mielestäni tiimiytyminen ei tapahdu mökkipajoissa eikä vapaa-ajan vietoilla vaan tiimiytyminen tapahtuu parhaiten yhdessä tekemisen kautta.

 

’’Slush on vaikuttanut asenteisiin niin, että yrittäjyydestä on tullut arvostettua. Kaikki korkeakoulusta valmistuneet eivät halua enää halua töihin suuryrityksiin.’’ (HS 2018)

Slush ei ole ainoastaan sijoittajille ja kasvuyrityksille merkittävä paikka vaan sen merkityksellisyys ulottuu vapaaehtoisiin opiskelijoihin asti. Vapaaehtoisten joukossa oli paljon nuoria kunnianhimoisia ja yrittäjähenkisiä tulevaisuuden menestyjiä. Monet heistä opiskelevat Helsingin Business Collegessa ja aikovat lähiaikoina perustaa omia yrityksiä. Oli aivan mahtavaa kuulla, kuinka osa sanoi haluavansa jossain vaiheessa osallistua Slushiin sijoittajana tai kasvuyrityksenä.

 

’’Vapaaehtoistyöntekijöiden ’’palkka’’ on hyvä mieli ja tunne siitä, että on tarpeellinen, kehittyy ihmisenä, voi vaikuttaa ja saada tehdä jotain mielekästä. Vapaaehtoisille korvataan toiminnasta aiheutuneet kulut ja heitä pyritään palkitsemaan monin tavoin.’’

Ei aina ole kyse rahasta vaan arvosta mitä saat vapaaehtoisuudesta. Vapaaehtoisuuden kautta pääsin tekemään asioita, jota muulloin minulla ei olisi pääsyä. ’’Sen kautta sain monia hyödyllisiä taitoja, joita arvostetaan työelämässä; kuten sosiaaliset taidot, erilaisuuden kuuntelu ja erojen hyväksyminen. Vapaaehtoistyö opettaa toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Vapaaehtoistyön kautta voi monipuolistaa ammattialansa sisältöä, näkemään ja kyseenalaistamaan erilaisia toimintatapoja.’’

Vapaaehtoisista pidetään huolta, meitä arvostetaan ja työstä saa kiitosta. Slush on minulle hieno kokemus enkä vaihtaisi sitä mihinkään. Sen kokemuksen myötä ymmärrän miksi tapahtumasta pöhistetään, sillä onhan se vaan niin hieno ja taitavasti rakennettu spektaakkeli, tapahtumakokonaisuus. Ryhmävetäjä tsemppasi aamuseiskalta erilaisilla eläin meemeilla, ja muistutti jatkuvasti avunpyynnöstä ja sen saatavuudesta. Slush on energinen tapahtuma, jolla paljon vaikutusta Suomen tulevaisuuteen, joten jatkossakin olen mukana tavalla tai toisella.

 

Muistelmia

MindTrek on muistamisen arvoinen tapahtuma. Se oli kaksipäiväinen ja kansainvälinen Teknologia konferenssi, jota järjestettiin Tampere-talolla. Vuosittain tapahtumaan osallistuu noin 1000 ihmistä. Lähdin vapaaehtoiseksi tapahtumaan, koska halusin verkostoitua ja samalla kehittää englannin kielitaitoani. Minun työpariksi laitettiinkin vietnamilainen opettaja, joten puhuimme vietnamia kahden päivän ajan. Kokemus oli silti positiivinen ja ensimmäinen vapaaehtoisuus toimii kimmokkeena lähteä Täysii-seminaariin.

Täysii-seminaarissa keskityttiin henkilökohtaiseen kasvuun ja sekin järjestettiin Tampere-talolla. Kävijöitä vuosittain yli 1000. Täysiissä koin valaistuksen työskentelyparini kautta. Hän oli entinen alkoholisti, erakoitunut eikä hän oikein osannut olla ihmisten kanssa. Vapaaehtoistöiden myötä hän on vähitellen löytänyt elämälleen suunnan, kyennyt ilmaisemaan itseään paremmin ja uskaltanut olla rohkeammin esillä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Hän sanoi olevansa huono ihmisten kanssa, mutta näin hänen yrittävän parhaansa. Tarina liikutti ja inspiroi minua. Se valoi minuun uskoa ja vahvistaa minun käsitykseni siitä, ettei koskaan saa luovuttaa, sillä kaikesta voi selviytyä voittajana, jos olet niin päättänyt.

Vapaaehtoisuus on koukuttavaa, sillä pääset tekemään erilaisia kohtaamisia eritaustaisten ihmisten kanssa. Jokaisesta vapaaehtoisuudestani sain verkostooni uusia kontakteja, osa heistä jäävät elämääni ihan kavereina ja osa taas mahdollisina yhteistyökumppaneina tulevaisuudessa. Olen ollut vapaaehtoisena lähinnä vain tapahtumissa, joten voisin jatkossa tehdä humanitäärisempää vapaaehtoistyötä.

 

Lähteet

Eskola, A. & Kurki, L. 2001. Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino

Porkka, S. 2009. Työnohjaamisen taito, Oppikirja vapaaehtoistyön työnohjaajalle. Paino SP-Paino Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close