Tampere
25 Nov, Wednesday
7° C

Proakatemian esseepankki

Valvontakapitalismi ja sen työkalut



Kirjoittanut: Toni Ryöppy - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Valvontakapitalismi ja sen työkalut

Esseen tekijät: Toni Ryöppy

Johdanto

1.Suostutteleva teknologia

2.Manipulointia ja silmänkääntötemppuja

3.Teknologian kehitys

4.Erimielisyys, teknologian luoma erimielisyys

5.Loppupäätelmä

Lähteet

Lokakuu 2020

Proakatemia

Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus

Johdanto

Oletko koskaan ajatellut miltä tuntuisi, jos joku tai jokin seuraisi kaikkea mitä teet? Sitä mitä kirjoitat sosiaaliseen mediaan, sitä mitä kirjoitat työtovereillesi tai läheisillesi? Kun otat selfieitä puhelimellasi Snapchatiin. Sanot Google Home:lle soittaa suosikkikappaleesi. Entä se, kun et käytä puhelintasi, tee työasioita koneellasi tai kerro Google Home:lle komentoja? Voiko joku tai jokin tarkkailla sinua silloinkin?

Dokumentissa haastateltiin, Googlen, Twitterin, Instagramin, Facebookin, Pinterestin, Youtuben, Applen, Mozilla labsin, Firefoxin ja monien muidenkin tunnettujen sosiaalisessa mediassa toimivien suuryritysten entisiä työntekijöitä ja johtoasemassa toimineita henkilöitä. Oli pelottava huomata heidän kommenteistaan ja kokemuksistaan, miten kyseiset yritykset käyttävät asiakkaidensa ja kuluttajien yksityisyyttä hyväkseen.

Kuinka sosiaalinen media vääristää mielikuvaamme tärkeistä asioista?

Näiden suuryritysten valta on suuri. Dokumentissa haastateltavat mainitsivat jopa, että heidän piti asianajajien turvin varmistaa kuukausia, ennen kuin he pystyivät ryhtyä haastateltavaksi.

Melkein jokainen haastateltava oli lähtenyt hyväpalkkaisesta asemastaan yhtiöissä, eettisten syiden takia.

Suostutteleva teknologia

Suostutteleva teknologia on suunnitelma siihen mikä edesauttaa sitä, että jatkamme käyttämästä mahdollisimman paljon aikaa internetissä ja eri palveluntarjoajien applikaatioissa.

Itsekin sorrun siihen, että päivittelen Instagramissa tai Facebookissa päivittämään etusivua siinä toivossa, että sinne tupsahtaisi uusia uutisia. Psykologiassa sitä kutsutaan positiiviseksi jaksottaiseksi vahvistukseksi. Emme käyttäjinä tiedä päivittyykö sivu, tuleeko sinne uusi uutinen vai ei. Se toimii aivan samalla tavalla kuin Las Vegasin peliautomaatit. Meihin istutetaan alitajuntaan se tunne, että koemme suurta tarvetta tarkastella ja päivittää eri applikaatioita uuden ruudulle tupsahtavan informaation toivossa. Se puolestaan luo itse applikaation yhtiölle lisää rahavirtaa, meidän käytetystä, ajasta siellä.

Kuvitelkaapa se tuttu tilanne, että viestejäkin kirjoittaessa vastaanottaja näkee sinun kirjoittavan viestiä ja se yleensä saakin sinut viipymään applikaatiossa juuri sen verran enemmän, ettet sulje sitä ja odotat viestiä. Kyse ei ole todellisuudessa kuin muutamista sekunneista, mutta kymmenille ja sadoille miljoonille käyttäjille se aika on rahan arvoista yritykselle.

Tai se tilanne, kun ystäväsi merkitsevät sinut kuvaansa, eikö olisi helpompaa, että kuva, johon sinut on merkitty, näkyisi jo itse viestikentässä? Sinut “pakotetaan” mennä itse sovellukseen koska et muuten sitä näe, koska kukapa ei halua nähdä kuvaa, johon sinut itsesi ollaan, merkattu.

“How many users does Facebook have? With over 2.7 billion monthly active users as of the second quarter of 2020” -Google search, how many users does Facebook have 21.10.2020

Manipulointia ja silmänkääntötemppuja

Taikurit ymmärtävät miten ihmismieli toimii ja sen ansiosta heidän on helppo huijata sitä. He ymmärtävät jotain osaa mielestä mitä me emme tiedosta. Samaa voimme sanoa siitä mitä emme ymmärrä, kun meistä kerätään dataa jokapäiväisien toimiemme ja käyttäytymisen takia, internetissä.

“Tarpeeksi pitkälle kehittynyttä teknologiaa ei voi erottaa taikuudesta.” -Arthur C. Clarke

“Facebook suoritti niin sanotun massiivisen tartuntakokeen. Se miten Facebookin sivuilla käytettiin alitajuntaan suunnattua viestintää, jotta useammat äänestäisivät välivaaleissa. He huomasivat pystyvänsä siihen. Yksi asia, joka todettiin, on että nyt tiedämme voivamme vaikuttaa käyttäytymiseen sekä tunteisiin ilman, että yksilö koskaan tiedostaa niin tapahtuneen. ” -Shoshana Zuboff, PhD, Harvard Business School Professor Emeritus

Meidän psykologista haavoittavuuttamme käytetään jatkuvasti hyväksi. Jatkuvasti yritetään etsiä keinoja saada dopamiinitasomme nousemaan ja meidät addiktoitumaan itse sovelluksiin ja älylaitteisiin lisää. Olemme kuin koe eläimiä, joiden tietoa kerätään huomaamatta ja sen tiedon avulla vielä jotkin rikastuvat. Sosiaalinen media ei ole enää työkalu, työkalu odottaa nurkassa, kunnes sitä taas tarvitaan johonkin käytettäväksi. Sosiaalinen media ja älylaitteet kutkuttelevat alitajunnassa sinua ottamaan ne taas käyttöön.

Teknologiaympäristö on siirtynyt manipuloivaan ja riippuvuuteen aiheuttavaan aikakauteen. Se käyttää sinun omaa psykologiaasi sinua vastaan.

Pelottavinta itseni kohdalla on ajatella se, että jo ennen dokumenttia katsottaessani tiedostan omat addiktioni ja sen, että minulla itsellä on pakkomielteeni päivittää sähköpostia, kirjanpito ohjelmistoja, Instagram syötettä tai Snapchattia jatkuvasti, siinä toivossa, että sinne olisi tullut uutta informaatiota.

Itse tämän addiktoivan tarpeen ympärille on jopa luotu uudenlaisia työllistäviä ammattinimikkeitä ja yhtenä voin mainita, esimerkiksi kasvuhakkeroinnin insinöörit, joiden tehtävä on hakkeroitua tällä alueella ihmismielen psykologiaan.

“Kasvuhakkerointi (engl. growth hacking) on yrityksen myynnin kasvattamiseen tähtäävää toimintaa perinteisistä markkinointimenetelmistä poikkeavilla tavoilla. Tavoitteena siinä on eri markkinointikeinoja kokeilemalla etsiä ne tavat, jotka kasvattavat myyntiä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja nopeasti. Tyypillinen kasvuhakkeri kokeilee lyhyillä iteraatioilla monia eri menetelmiä, mittaa niiden tuloksia ja on valmis muuttamaan markkinointistrategiaa nopeasti tulosten perusteella.” -Wikipedia, kasvuhakkerointi

“Vain kaksi toimialaa kutsuvat asiakkaitaan käyttäjiksi, laiton huumekauppa ja ohjelmistoala.” -Edward Tufte

“Sosiaalinen media on huume. Meillä on biologinen perustarve pitää yhteyttä muihin ihmisiin.” -Dr Anna Lembke, Stanford Univercity, School of Medicine

Miljoonien vuosien evoluutio on muokannut meistä laumaeläimiä, kommunikoimaan keskenään aktiivisesti, etsimään kumppaneita ja jatkamaan lajiamme. Sosiaalinen media luo evoluution kehittämille tarpeille oivan alustan, jota haluamme käyttää päivittäin tietoisesti tai edes meidän sitä sen enempää tiedostamatta. Kukapa evoluutiolle mahtaa mitään tai juuri sille mitä meidän geneettiseen koodiimme on kirjoitettu, meidät itse on luotu toimimaan niin, aivan kuten me olemme luoneet algoritmit tai teknologian tekemään heille määrättyä tehtävää. Ironista tässä on toki se, että me olemme luoneet nämä kyseiset algoritmit ja teknologian sosiaalisen median sarassa taistelemaan itse meitä vastaan.

“According to research from RescueTime, one of several apps for iOS and Android created to monitor phone use, people generally spend an average of three hours and 15 minutes on their phones every day, with the top 20 % of smartphone users spending upwards of four and a half hours” -The Guardian.

Erimielisyys, teknologian luoma erimielisyys

Mielipiteemmekin vaihtelevat nykypäivänä toisistaan enemmän kuin koskaan. Sen syötteen ansiosta mitä algoritmit valmistavat meille ne voivat ja todennäköisesti eroavat täysin toisen henkilön syötteestä oli sitten kyse uutisista, valeuutisista tai jostakin muusta. Niiden vaikuttajien luomat erimielisyydet luovat eri polarisaatioita yhteiskunnassa turhaan.

Algoritmit yrittävät löytää sinulle juuri sopivia kaninkoloja ja mikäli klikkaat jostakin, se ehdottaa sinulle niitä vain lisää ja lisää oli tieto relevanttia tai ei. Tämän seurauksena on mahdollista, että alat uskoa johonkin joka ei välttämättä edes ole totta tai algoritmi yrittää johdatella sinua johonkin suuntaan, johon itse algoritmi on ohjelmoitu.

Olemme luoneet järjestelmän mikä levittää enemmän väärää tietoa kuin oikeaa. Vain siksi, että väärällä tiedolla tehdään enemmän rahaa kuin oikealla sen seurauksena, että täten ihmiset käyttävät enemmän aikaa eri alustoilla.

Olemme siis siirtyneet tiedon aikakaudesta, väärän tiedon aikakauteen. Tämän päivän teknologian luomat työkalut ja sosiaalinen media tuhoavat yhteiskunnan perus toimintarakennetta.

Dokumentissa mainittiin mielenkiintoinen seikka ja ajatus siitä, että kuvitelkaapa, kuinka helppo esimerkiksi diktaattorin tai muun valtaapitävän henkilön on hallita valtaväestöä kansasta Facebookin kaltaisen alustan avulla. Tai kuinka helppo sillä on levittää muita hirveyksiä sosiaaliseen mediaan.

Tarpeeksi kun tyrkytetään propagandaa kansalaisille tai muuta haluttua levitettävää informaatiota niin massat imevät sen itseensä, ei riitä, että porukassa on kourallinen viisaita osoittamaan tiedon vääräksi. Ihmisen luonteeseen kuuluu toimia massojen mukana ja joukoissa, olemme laumaeläimiä. Tutkimuksetkin osoittavat ihmisen joukkoälystä tai tässä tapauksessa joukkotyhmyydestä, että ihmiset tekevät päätöksiä muiden mielipiteeseen perustuen ja mikäli massat saadaan uskomaan johonkin asiaan, valtaosat seuraavat.

Esimerkiksi Myanmarissa kansalaiset mieltävät, että Facebook on itse internet ja heidän ostaessa älypuhelimen, myyjä asentaa siihen ensimmäiseksi Facebookin ja luo heille jopa tilin sinne. Facebook on toiminut alustana levittää paljon väärää manipuloivaa tietoa ja sen seurauksena on tapahtunut suunnattomasti rikoksia ihmisyyttä vastaan. Ja esimerkkinä yhtenä vääryytenä Rohingya-muslimit ovat joutuneet maanpakoon Myanmarissa Facebookissa levitettävän propagandan ja kiihottamisen kansanryhmää vastaan takia.

Toisena esimerkkinä voimme mainita Donald Trumpin presidentinvaalit, kun koko kansakunta jaettiin kahteen leiriin ja vastakkaiset osapuolet eivät enää edes halunneet kuulla toistensa puhetta. Ainoastaan lopputulos merkitsi.

Sosiaalisen median voi muullakin tavalla liittää tähänkin seikkaan siten, että kun puhumme Donald Trumpin presidentin vaaleista ja Venäjän sekaantumisesta niihin. Yleisenä käsitteenähän on, että Venäjä hakkeroitui itse vaalikoneistoon. Todellisuudessa he vain ostivat niin paljon Facebookin kaltaiselta internetjätiltä markkinoitavaa propagandaa, että itsessään se vaikutti vaalituloksiin.

Kolmantena esimerkkinä voimme mainita ISIS:in kaltaiset ryhmät ja kuinka helppo niiden on rekrytoida fanaatikkoja liittymään heihin, internetissä kiihottamillaan videoillaan.

“Olemme teknologia-alalla luoneet työkaluja, epävakauttaa ja tuhota yhteiskunnan rakenteita kaikissa maissa ja kaikkialla yhtaikaa.” -Tristan Harris

“Kolmansien osapuolten manipulointi ei ole hakkerointia. Venäläiset eivät hakkeroineet Facebookia, vaan käyttivät sen työkaluja laillisille mainostajille ja käyttäjille sekä sovelsivat siitä vahingollisesti kuin kauko-ohjattavassa sodankäynnissä.” -Roger McNamee

“Teknologialla mahdollistetaan tuomaan yhteiskunnan huonot puolet esiin. Ja yhteiskunnan huono puoli on olemassaolon uhka.” -Tristan Harris

Valeuutiset ja muu propaganda leviävät somen ansiosta kasvavasti ja niitä on helpompi levittää isoille massoille. Ja isojen massojen ansiosta ihmisiä on helppo kerätä kasaan ja johdatella haluttuun suuntaan.

Loppupäätelmä

Teknologia kehittyy koko ajan, mikä vuorostaan mahdollistaa sen, että nämä kaikki edellä mainitut asiat ja epäkohdat eivät ainakaan parane vaan päinvastoin, huononevat.

Mikäli asialle ei tehdä mitään, tekoälystä ja teknologiasta tulee ja siitä tehdään aina vaan entisestään koukuttavampaa ja koukuttavampaa. Meidän dataamme myydään ja eri toimijat hyötyvät meistä saatavasta ilmaisesta datasta taloudellisesti, suunnattomasti.

Huolenaiheeksi itseni lisäksi, heräsi dokumentissa haastateltavien henkilöiden mielissä, mahdollinen valeuutisten aiheuttamat sisällissodat. Mahdollinen ilmastonmuutoksen tai demokratian tuhoutuminen meidän, tietämättömyyden takia ja sen takia mitä informaatiota meille syötetään. Nämä toki ovat aivan ääriajattelua, mutta mahdollisia skenaarioita mikäli asiat, kärjistyy entisestään.

Maailmantalous myös kärsii tästä kaikesta disinformaatiosta, jokainen varmasti tietääkin, että talouteen ja osakkeisiin vaikuttaa miltein kaikki maailmassa tapahtuva ja osakekursseja saattaa heitellä pienetkin vähäpätöiseltä tuntuvat asiat.

Esseen kirjoittajana voin ehkä itse olla todistamassa sitä sukupolvea, joka tietää minkälainen maailma oli ennen teknologiaa ja sen tuomaa illuusiota. Ei toki tulevia sukupolvia voi syyttää siitä, mikäli he eivät tienneet entisestä tai paremmasta, paremmasta, siitä miten sitä itse kutsuisin.

Lähteet:

Valvontakapitalismi, Netflix

https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2019/aug/21/cellphone-screen-time-average-habits

https://www.oberlo.com/blog/facebook-statistics

https://www.statista.com/statistics/264810/number-of-monthly-active-facebook-users-worldwide/

https://www.cdc.gov/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close