Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Valon antajat



Kirjoittanut: Anniina Rantalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Valon antajat
Vappu Pimiä
Johanna Huhtamäki
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuuntelin Vappu Pimiän ja Johanna Huhtamäen uuden kirjan Valon antajat – Kiitä unelmasi todeksi. Kirja käsittelee menestystä, onnellisuutta ja sitä, miten me nämä käsitteet koemme. On todettava, että kuuntelin kirjan aivan oikealla hetkellä. Tasapainoisena ja järkkymättömänä ihmisenä olen ollut ihmeissäni siitä, kuinka epävarma olen tämän syksyn ajan ollut ihan kaikesta: mistä olen kiinnostunut? Mitä tahdon tehdä isona? Kuka minä olen? En ole koskaan kierinyt tällaisessa olemassaolon kriisissä aiemmin, ja kirja toimi todellakin minulle juuri nyt hyvänä silmien avaajana.

Kuten sanottu, kirja käsittelee vahvasti sitä, kuinka kiitollisuus vaikuttaa unelmien toteutumiseen ja elämässä menestymiseen. Sen kuvauksessa Suomalaisen Kirjakaupan sivuilla lukee näin: ”Nykytutkimuksen valossa tiedetään, että menestyksen ja unelmien saavuttaminen ovat onnellisuuden seurauksia.” Kirja kertoo, miten kukin voi käyttää omaa kiitollisuuttaan voimavarana ja näin tehdä unelmistaan totta. Jos minulta kysyttäisi nyt, mikä on paras lukemani kirja, vastaisin yhtään miettimättä Valon antajat. Haluaisin, että varsinkin kaikki nuoret lukisivat kirjan etukannesta takakanteen. Tässä esseessä käsittelen kuitenkin itseäni eniten koskettavia kirjan kohtia.

 

Mikä tekee meidät onnellisiksi?

 

Kirjan kappale Mikä tekee meidät onnellisiksi? käsittelee nimenomaan onnellisuutta ja sitä, miten eri elämämme aspektit ja osa-alueet siihen vaikuttavat ja miten onnellisuus tulisi nähdä.

Kahden täysin erilaisen ryhmän, lottovoittajien ja onnettomuuksissa halvaantuneiden, onnellisuutta on tutkittu. Molemmilta ryhmiltä kysyttiin, kuinka onnellisia he kokivat siinä elämäntilanteessaan olevansa. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, miten miellyttäväksi he kokivat jokapäiväiset aktiviteetit ja kuinka onnellisia he olettivat olevansa muutaman vuoden päästä. Tutkimuksen tulokset olivat hämmästyttävät: lottovoittajat ovat onnettomuuksissa halvaantuneita vain vähän onnellisempia. Asteikolla yhdestä viiteen, lottovoittajat arvioivat onnellisuutensa olevan neljä, kun taas halvaantuneiden keskimääräinen onnellisuuden arvio oli kolme. Halvaantuneet arvioivat kuitenkin tulevaisuuden onnellisuutensa lottovoittajia suuremmaksi ja kokivat saavansa enemmän iloa arkipäivän asioista kuin lotossa voittaneet.

Kirjassa esitellään kuvittellinen onnellisuuden kaava, jonka mukaan onnellisuus on lähtötason, olosuhteiden ja tietoisen toiminnan summa. Mikäli mikä tahansa näistä osista muuttuu positiivisesti, onnellisuutemme lisääntyy, mutta myös päinvastoin: jos jokin osa kärsii, onnellisuutemme kärsii. Onnellisuus jaetaan hetkelliseen ja pysyvämpään onnellisuuteen. Hetkellinen onnellisuus voi vaihdella, ja siihen voimme vaikuttaa millä tahansa mieluisalla tavalla, kuten suklaalla, seksillä tai urheilulla. Mutta miten pysyvää onnellisuutta voi parantaa ja ylläpitää?

Lähtötaso tarkoittaa tilaa, johon ihminen palaa riippumatta siitä, onko hän kohdannut elämänsä suurimman onnistumisen vai valtavimman vastoinkäymisen. Onnellisuuden lähtötaso on pitkälti linkittynyt perimäämme ja vanhempiemme onnellisuuden lähtötasoon. Onnellisuus on siis periytyvää. Onnellisuutta voisikin verrata painoon: meillä jokaisella on kehon ihannepaino, johon painomme yleensä tasoittuu ja jossa se on helppo pitää. Kuitenkin, jos haluamme muokata painoamme, on sen eteen tehtävä töitä. Samalla tavalla onnellisuustasomme on suhteellisen vakio, mutta jos haluamme olla onnellisempia, meidän pitää tehdä asian eteen jotakin.

Miten olosuhteet sitten vaikuttavat onnellisuuteemme? Ihminen usein ajattelee, että esimerkiksi parempi rahatilanne toisi lisää onnellisuutta. ”Olisin onnellisempi, jos minulla olisi enemmän rahaa.” Tutkimusten mukaan hyvinvointivaltioissa asuvat ovat onnellisempia kuin kehitysmaissa asuvat, ja rikkaat ihmiset kokevat suurempaa onnellisuutta kuin köyhät. Onnellisuuden kannalta rahan määrää tärkeämpi seikka on kuitenkin suhtautuminen rahaan.

”Olisin onnellisempi, jos löytäisin unelmieni kumppanin.” Parisuhde ja ihmissuhteet ovat tärkeimpiä tekijöitä onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Rakkaudella on kuitenkin aina myös kääntöpuoli: jos suhde ei syystä tai toisesta toimi, se ei pelkästään jäädytä onnellisuustasoamme, vaan myös laskee sitä. On olemassa teoria siitä, että ihmiset löytävät parisuhteen helpommin, jos ovat onnellisia jo valmiiksi. Onnellisuus ja rakkaus kuitenkin liittyvät vahvasti toisiinsa.

”Olisin onnellisempi, jos olisin nuori ja terve.” Ikä ei tutkimusten mukaan vaikuta onnellisuuteen, vaan tunteiden kokemiseen ja asioihin suhtautumiseen. Ikääntymisellä on havaittu olevan myös yhteys tyytyväisyyden tunteiden lisääntymiseen. Myöskään terveys ei ole onnellisuuden tae, vaikka niin usein luullaan. Se, mikä vaikuttaa ennen kaikkea, on kokemus omasta terveydestä: jos emme arvosta terveyttämme, terveys ei myöskään lisää onnellisuuttamme. Ja jos sairastuminen ei aiheuta meissä voimakkaita kielteisiä tunteita, emme tule onnettomiksi siksi, ettemme ole terveitä. Tutkimusten mukaan vakavasti sairaiden syöpäpotilaiden elämäntyytyväisyys on vain hieman terveitä vähäisempää.

”Olisin onnellisempi, jos olisin kauniimpi.” Dieetit, plastiikkakirurgia, hillittömät urheilubuumit. Kaikki nämä ovat monen arkipäivää niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vuonna 2018 amerikkalaiset käyttivät yli 16,5 miljardia dollaria kosmeettiseen plastiikkakirurgiaan. Sosiaalisella medialla on tässäkin tietysti suuri rooli: täydellisten ihmisten täydelliset kuvat tavoittavat meidät joka päivä. Ihme olisi, jos paineita ei syntyisi yhtään. On helppo tuntea alemmuutta kuvan perusteella tietämättömänä siitä, kuinka paljon kauneudenhoitotoimenpiteitä sen ottamisen taustalla on tehty.

Kuten sanottu, perimämme ei yksin määrää onnellisuuttamme. Emme siis voi syyttää vanhempiamme onnellisuutemme puutteesta, emmekä myöskään ole olosuhteidemme uhreja. Jos haluamme olla onnellisia, meidän pitää tehdä sen eteen jotakin. Tietoinen toiminta riippuu täysin meistä: ajatuksistamme, teoistamme ja valinnoistamme. Jokainen voi siis lisätä onnellisuuttaan omalla toiminnallaan!

Koen itse olevani perusonnellinen ihminen. Kuten jo esseen alussa mainitsin, olen ihmisenä tasapainoinen ja suhteellisen järkkymätön: jos välillä en tunne olevani onnellisimmillani, en ajattele siitä sen suurempia. Ymmärrän, että välillä elämässä kaikki ei mene ihan putkeen.

Vasta viime aikoina olen kuitenkin pohtinut onnellisuutta enemmän, ja etenkin sitä, miten voin siihen itse vaikuttaa. Voisin jopa sanoa, että olen havainnut jonkinlaista aikuistumista itsessäni! Olen alkanut taas liikkua enemmän ja syödä paremmin, ja ensimmäistä kertaa elämässäni ihan vain siksi, että siitä tulee minulle ihan huikea fiilis! Olen aina vähän nauranut kaikille ”listaa ylös 10 asiaa, joista olet kiitollinen” -hömpötyksille, mutta viime aikoina olen myös keskittynyt enemmän juuri niihin asioihin, joista olen kiitollinen ja jotka haluan pitää elämässäni, kävi miten kävi.

Nyt kuitenkin viime kuukaudet olen miettinyt paljon tulevaisuutta ja sitä, mihin suuntaisin opiskeluiden jälkeen ja mikä minut tekisi onnelliseksi. Liian paljon olen myös miettinyt sitä, mihin pystyn. Totuushan on se, että kaikki on asenteesta kiinni ja pystyn mihin vaan, kunhan vain teen onneni ja menestykseni eteen kaikkeni. Valon antajat oli tähän tilanteeseen minulle juuri se THE kirja. Aion avata sen aina, kun epäilen onnellisuuttani tai sitä, tulenko menestymään vai en.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close