Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

valokuvien käyttö sosiaalisessa mediassa – lakifaktaa



Kirjoittanut: Matilda Tella - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Arvoa liiketoimintaan
Hanna Viita
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Henkilökuvan ja nimen käyttö sosiaalisessa mediassa. 

 

Suomessa ei ole nimenomaisia lainsäännöksiä laadittuna henkilön nimen tai kuvan käytöstä markkinoinnissa tai sosiaalisessa mediassa. Kuvien ja nimen käyttöä voidaan kuitenkin tarkastella yksityisyyden suojan avulla sekä soveltaen tekijänoikeuslakia. Asiaa käsittelevien lakien suppeuden takia, hyödynnetään asian tarkastelussa myös ICC:n lakeja.

 

Samalla kun sosiaalinen media on kirinyt suurta suosiota käyttäjien keskuudessa monen henkilön oikeuksia on rikottu tietämättömyyden takia. Kansainvälinen kauppakamari ICC:n artikla 14 käsittelee henkilökuvaa sekä muuhun yksityisyyteen kuuluvien seikkojen esittämistä ja jäljittelyä sosiaalisessa mediassa. “Markkinoinnissa ei tule käyttää yksityisen tai julkisen henkilön kuvaa ilman häneltä etukäteen hankittua lupaa”(ICC markkinointisäännöt 2011/artikla 14). Mikäli valokuvaaja ottaa kuvan henkilöstä julkisella paikalla tai käyttää kuvapankin valokuvaa markkinointi tarkoituksella, tulisi kuvassa esiintyneiltä kysyä aina lupa etukäteen sekä erikseen. Julkisella paikalla kuvien ottaminen henkilöistä on sallittua, mikäli niitä ei käytä markkinointi tarkoitukseen. Kotirauhan suojaamalla alueella lupa on välttämätön, vaikkei kuvalla olisi julkaisemis tarkoitusta markkinointiin tai omaan sosiaaliseen mediaan (Minilex, rikoslaki ja kuvaaminen).

 

Kansainvälinen kauppakamari ICC:n artikla 15 käsittelee markkinointi säännöissä myös toisen maineen ja tunnettavuuden hyväksikäyttöä. “Markkinoinnissa ei tule oikeudetta käyttää toisen yrityksen tai muun yhteisön nimeä, lyhennettä, logoa, tavaramerkkiä tai muuta tunnusmerkkiä. Markkinoinnissa ei tule käyttää sopimattomasti hyväksi toisen henkilön tai yhteisön nimeen, tekijänoikeuteen, tavaramerkkiin tai muun teollisoikeuden suojaamaan omaisuuteen liittyvää taikka toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (goodwill).(ICC markkinointisäännöt 2011/artikla 15)” Artikla pätee niin valokuviin kuin piirrettyihin kuviin, mikäli otoksesta on tunnistettavissa henkilö tai joku edellä mainittu asia sen voidaan katsovan loukkaavan henkilön yksityisyyden suojaa. Keskeistä on onko ihminen tai asia kuinka tunnistettavissa. Kuvan ja nimen oikeudettomaan käyttöön voidaan puuttua myös tavaramerkkilain avulla, kunhan teos on suojattu tavaramerkkirekisteröinnillä. (Kauppakamari 2016) Mikäli piirrettyä kuvaa ei ole tarkoitus julkaista markkinointi tarkoituksella sosiaalisessa mediassa, saa piirrettyjä kuvia julkaista sosiaalisessa mediassa. 

 

On hyvä huomata myös, että sosiaalisilla medioilla on omat käyttöehdot niihin ladatulle sisällölle. Esimerkiksi mikäli hyväksyt Facebookin käyttöehdot hyväksyt samalla omien ladattujen kuvien, nimen ja sisällön vapaan käytön yrityksen markkinoinnissa maailmanlaajuisesti. Mikäli julkaiset muiden henkilöiden kuvia sosiaalisessa mediassa tulisi ottaa huomioon luvan kysymisen tärkeys, koska sisällön lataaja on vastuussa luvista.

 

Henkilön oikeuksia sosiaalisessa mediassa voidaan tarkastella myös sopimattoman menettelyn elinkeinotoiminnassa annetusta lain avulla. “Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa”(Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12.1978/1061) Lakipykälän 2 a § (29.8.2008/562) mukaan vertailu on kuitenkin mahdollista, mikäli se tehdään lakipykälän mukaisesti. Mainonnassa toisen henkilön tai hyödykkeen nimen käyttö on sallittua vertailussa mikäli se ei vahingoita toisen elinkeinotoimintaa, vertailu perustuu totuuteen sekä noudattaa pykälää. Mikäli nimellä tai hyödykkeellä on suojattu tavaramerkiksi sitä ei voi käyttää lainkaan mainonnassa. 

 

Henkilön nimen sekä muiden tietojen väärinkäyttöä säännöstelee rikoslaki. 

Identiteettivarkausrikokseksi sosiaalisessa mediassa lasketaan toisena henkilönä esiintyminen nimen, kuvan tai yksilöivän tiedon kanssa erehdyttääkseen kolmatta osapuolta. Identiteettivarkauksesta tulee rangaistavaa vasta, kun se aiheuttaa taloudellista vahinkoa sille, jota tieto koskee. “Joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava identiteettivarkaudesta sakkoon”(Rikoslaki 10.04.2005/368/2015)

 

Sosiaalisessa mediassa kuvan käytössä tulisi aina tarkistaa tekijän ja kuvassa olevan henkilön suostumus sekä sosiaalisen median käyttöehdot. Rajatapauksissa apua saa liiketapalautakunnalta.

 

Lähteet 

 

ICC kansainvälinen kauppakamari. 2011. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisäännöt.

http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2012/01/Markkinoinnin-kansainvaliset-ohjeet-ICC-Markkinointisaannot_-final-version-2012.pdf

 

Minilex. Rikoslaki ja kuvaaminen.

https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-kuvaaminen

 

Paloranta P. 2016. Saako toisen henkilön kuvaa käyttää markkinoinnissa.

https://kauppakamari.fi/2016/06/03/saako-toisen-henkilon-kuvaa-kayttaa-markkinoinnissa/

 

Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12.1978/1061

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19781061

 

Minilex. 2019. Rikoslaki ja identiteettivarkaus. 

https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-identiteettivarkaus

 

Rikoslaki 10.04.2005/368/2015

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150368

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close