Tampere
21 Jan, Thursday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Valokuvauksen perusteita



Kirjoittanut: Tiinu Pärssinen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sommittelu
Peter Ensenberger
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Valokuvauksen perusteita 

Valokuvat ovat maagisia. Huomaan usein selaavani vanhoja kuvia, joko vuosien takaa, tai hieman uudempia. Kuvista näkee hetket. Ne hetket, jotka muistavat ja ne, joista piirtyy muistikuvat vasta kuvien kautta. Pidän itse eniten näistä jälkimmäisistä, koska ne useimmiten viestivät huolettomuutta, aitoutta ja lämpöä. En tiedä, miksi jo nuorena olin kiinnostunut kuvaamisesta. Muistan kuitenkin, kuinka usein kuljin kamera kädessä ja kuvasin melkein kaikkea vastaan tulevaa. Filmikameralla ei ollut varaa ottaa montaa kuvaa samasta kohteesta, eikä onnistuneesta lopputuloksesta ollut takuita  

Valokuvissa näkyy pysähtynyt liike. Siksi kuvaaminen on haastavaa. Liikkeen pysäyttäminen oikealla hetkellä ei ole helppoa. Se voi näyttää armottomalta, jos hetki ei ole ollut otollinen. Varsinkin henkilökuvia katsoessa tulisi muistaa, että kuvat eivät useimmiten näytä sitä todellisuutta, minkä näemme paljain silmin. Ilman kameraa katsomme jatkuvaa liikettä, joka näyttäytyy paljon armollisemmalta, kuin yksittäiset sadasosan sekunnit, jotka pysähtyvät kuvaan.   

Onnistunut kuva välittää tunnetta. Se on teknisesti hyvä, mutta tekniikkaa tärkeämpi on tunne. Sattumanvaraisestikin ilman sen suurempaa sommittelua tai teknistä osaamista voi onnistua ottamaan loistavan otoksen, mutta hallitsemalla muutamia asioita kameran takaa, onnistuu useammin ja varmemmin. Sitten kun pystyy yhdistämään omaan luovaan näkemykseen jonkin verran teknistä osaamista, avautuu ihan uusi maailma kuvauksen maailmassa. Tekniikka ei kuitenkaan mene mielestäni ikinä omaa näkemystä tärkeämmäksi. Teknisesti hieno kuva ei välttämättä välitä minkäänlaista tunnetta ja jättää siten katsojan kylmäksi.  

Kun kuvausta lähtee harjoittelemaan, ensimmäiset ympäristöstä tehtävät havainnot kannattaa kohdistaa valon tarkkailuun. Valo ja varjo ovat vallitsevia elementtejä kuvissa. Niitä eri lailla sommittelemalla voi samasta kohteesta saada erilaisia viestejäKaikenlaisia vaihtoehtoja kannattaa kokeilla, jotta löytää parhaimman. Samalla se harjoittaa silmää ja kokemusta.  

Yleisesti aamulla auringon noustessa ja illalla sen laskiessa valo on otollisimmillaan. Hetken kestävä kultainen hetki aamulla ja illalla on yksi parhaista valoista kuvaukselle. Silloin auringon säteet hellivät kohdetta pehmeästi. (Ensenberger 2012.) Matalalla oleva valonlähde antaa myös mahdollisuuden leikittelyyn erilaisilla valoefekteillä, jotka ovat luonnostaan tarjolla. Kannattaa esimerkiksi kokeilla kuvata silhuetteja, jotka syntyvät kohteen ollessa vastavalossa.   

Keskellä päivää sen sijaan valo on kovaa ja luo jyrkkiä varjoja, ellei ole pilvistä. Keskipäivän auringonpaisteessa ei siis ole suotuisinta kuvata. Toisaalta jyrkät varjot luovat dramaattista vaikutelmaa, jonka hyödyntämistä kannattaa myös harjoitella. (Ensenberger 2012.) Kirkkaassa valossa kuvatessa kannattaa huomioita myös se, ettei valoisimmat kohdat pääsisi palamaan puhki. Editoinnilla pystytään paljon muokkaamaan kuvaa jälkikäteen, mutta puhki palanutta kohtaa ei pysty editoinnillakaan pelastamaan.  

Valon lisäksi toinen lopputuloksen kannalta merkittävä asia on sommittelu. Kamerakulmaa vaihtamalla kohteeseen nähden ylös, alas, molemmille sivuille, lähemmäksi tai kauemmaksi saa vaikutettua perspektiiviin, miten kohde esittäytyy kuvassa. (Ensenberger 2012.) Kannattaa testailla kuinka nämä eri kulmat vaikuttavat kohteen perspektiiviin. Kohdetta alemmaksi asetettu kamerakulma saa kohteen vaikuttamaan isommalta. Ylhäältä päin taas kohde osoittautuu pienemmän oloiseksi. Esimerkiksi ihmistä kuvatessa alhaalta päin näyttää pidemmältä ja korkeammalta kuvattuna lyhyemmältä mitä on Erilaiset perspektiivit tuovat mielenkiintoa kuviin ja voivat tuoda jo tuttuun aiheeseen uusia näkökulmia.  

Nämä valinnat tapahtuvat paitsi silmällä, mutta myös käytössä oleva objektiivi vaikuttaa teknisillä ominaisuuksillaan.  Laajakulmaobjektiivi tuottaa erilasia mahdollisuuksia esimerkiksi maisemakuvissa sommitteluun, kuin vakio- tai teleobjektiivi. Objektiivin tehtävä on kerätä valoa kohteesta ja säädellä kameran kennolle osuvaa valon määrää. Tätä voidaan säädellä aukon eli f-luvun koon avulla. Valon lisäksi aukko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Jos sommitelmassa halutaan kiinnittää huomio yhteen asiaan ja jättää muu tausta vähemmälle, kannattaa kuvata isolla aukolla eli pienellä f-luvulla ja tarkentaa haluttuun kohteeseen(Ensenberger 2012.) Tässä monesti aloittavalla kuvaajalla menee sekaisin, koska hämmentävästi suuri aukko onkin pienin luku.  

Edellä mainitut asiat ovat juttuja, joihin ensimmäisenä kannattaa alkaa kiinnittää huomiota. Ne ovat myös sellaisia, lukuun ottamatta edellisen kappaleen objektiivi asiaa, että niitä varten ei tarvitse puhelimen kameraa kummoisempaa harjoittelua varten. Nykyään monen puhelimen kameratkin ovat niin kehittyneitä, että niissä pystytään hyödyntämään syväterävyyttä tarkennuksen avulla. Nämä ovat myös varmasti itsestään selvyyksiä monelle ja tulevat kuvatessa aivan miettimättä. Siitä huolimatta myös perus asioita on hyvä jäädä välillä tarkastelemaan ja silloin voi löytää taas jonkun uuden näkökulman. Itse ainakin huomaan helposti jumiutuvani johonkin tiettyyn tyyliin niin kuvatessa kuin editoidessakin, joten niitä perusoletuksiakin on virkistävää ravistella välillä.  

Lähteet: 

Ensenberger, P. 2012. Sommittelu. Sarkkinen, E. (suom.) Jyväskylä: Sanoma Pro Oy. Alkuperäinen teos 2011.  

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close