Tampere
01 Dec, Wednesday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Valmistaudu onnistumaan



Kirjoittanut: Essi Keränen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kuka hallitsee mieltäsi
Menestyksen portaat
Jarmo Liukkonen
Melina Niemi
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Päiväkirjamerkintä leirin jälkeen 1.8.2021

 

“Heinäkuussa lähdin suurelle seikkailulle johtamaan reilun viikon kestävää Avara-partioleiriä. Tunnelma tämän seikkailun lähestyessä koostui jännityksestä, malttamattomasta odotuksesta, mutta myös maagisen rauhallinen, koska johtajaparini Veera ja koko tiimini oli ja on niin turvallinen ja taitava. Heidän ansiostaan oli tosi luottavainen olo, vaikka oma suoriutuminen jännittikin.

 

Leiri oli ihana, onnellinen, hektinen ja ihan uudella tavalla kuormittava. Kohtasin koko viikon ajan epävarmuuksia itsessäni, reagoin nopeasti yllättäviin tilanteisiin, vastailin koko ajan erilaisiin kysymyksiin, pyysin apua sata kertaa päivässä ja itkin onnesta ja väsymyksestä joka päivä. Parasta oli hengata lasten kanssa. 

 

Teimme Avaraa melkein 2,5 vuotta, koska leiriä ei järjestettykään viime kesänä niin kuin oli alunperin tarkoitus. Nyt on hassu olo, kun leiripäivät ovatkin jo ohi. Kaikki jännitys ja stressi purkautuu vasta nyt, kun olen vain levännyt muutaman päivän. Lasten salaisuudet, vanhempien huolet, kaikenlaiset kommentit leirin tekijöiltä ja osallistujien kodeista sekä oma toiminta pyörivät mielessä. Tajuan nyt, kuinka kriittinen olenkaan itseäni kohtaan välillä. Johtamisrooleissa pelkään ihan hirveästi muiden mielipiteitä, se on tosi raskasta ja typerää. Harjoittelen tästä pelosta eroon ja tämä kokemus oli erinomaista treeniä siihen. 

 

Olen niin ylpeä itsestäni ja meidän koko tekijäporukasta, etten meinaa vielä edes tajuta, miten hienon tapahtuman saimmekaan aikaan. Avara oli paljon suurempaa kuin pelkkä partioleiri. Uskon, että Avaralla on suuri merkitys pohjoishelsinkiläisten partiolaisten yhteistyön kannalta. Partiotoiminta on ylipäätään ollut pitkään haastavaa etätoimintaa ja yksinäistä ahertamista, mutta me uskalsimme järjestää melkein 400 leiriläisen metsäseikkailun ja ihan huikeaa ohjelmaa. Avara oli monelle ensimmäinen partiotapahtuma ikinä, se tuntuu suurelta kunnialta. Lasten ja aikuisten ilo ja onni oli niin koskettavaa, etten olisi voinut mitenkään pidätellä sitä itkua. Haha!

 

Nyt koitan ikuistaa mieleeni ihanimmat kommentit, jotka sain kun puhuttiin leirillä johtamisrooleihin ryhtymisestä. “Essi sä oot mun idoli! Mäkin haluun olla ens leirillä meidän johtaja.” “Sä olit kyllä ihan oikea valinta leirinjohtajaksi, oisitpa kaikilla leireillä johtajana.” Aivan ihania kommentteja, tuli niin hyvä mieli nämä kuullessa! On kiitollinen olo, kun sain olla alusta asti luomassa Avaraa. Kiitos, että uskalsin haastaa itseni niin monien ihmisten edessä ja tuella.

 

Me onnistuimme ja se tuntuu ihanalta.”

 

 

Valmistautuminen tuo rentoutta

 

Leirin johtaminen on onnea, inspiraatiota, ylpeyttä, empatiaa, ihania kohtaamisia, kaaoksenhallintaa, ristiriitojen ratkomista ja vaikeita tilanteita. Leirinjohtajan tehtävänä on hallita tapahtumaa kokonaisuutena johtamalla leiritoimikuntaa, joka koostuu leirin eri osa-alueiden johtajista. Leirinjohtaja pitää langat käsissään, huolehtii tiimien toiminnasta ja vastaa loppupeleissä kaikesta, mitä leirissä tapahtuu. Vastuu on siis melkoisen suuri, joten olen onnellinen, että valmistautumiselle oli riittävästi aikaa. 

 

Vaikka on vastuussa kaikesta, ei kuitenkaan ole leirin aikana mahdollisuutta vaikuttaa kaikkeen, koska tapahtuman aikana tapahtuu niin paljon nopeaan tahtiin. Tapahtumat ovat kaiken lisäksi reaaliaikaisia ja osallistujistaan riippuvaisia, joten kaikkeen ei edes voi valmistautua ennakkoon. Siksi pitää osata ja pystyä luottamaan tekijöihin ja käydä asiat etukäteen huolella läpi. 

 

Jaajo Linnonmaa (2021) kirjoitti viikko sitten LinkedIn-julkaisuunsa elokuvaohjaaja Renny Harlinin valmistautumisesta elokuvan kuvauksiin. Renny oli valmistautunut kuvauksiin muun muassa pohtimalla kuvakulmia kolme kuukautta, jotta kuvauspaikalla hänellä olisi mahdollisuus keskittyä hyvän tunnelman luomiseen. Jaajon postauksesta saa kuvan, että ohjaaja on valmistautunut hyvin omaan osuuteensa ja pystyy siksi keskittymään olemaan tiimilleen avuksi luomalla rentoa ilmapiiriä, jota kuvauksiin tarvitaan. Ohjaajan ei tarvitse olla stressaamassa ja viimeistelemässä omia tehtäviään, vaan hän on valmistautunut niin hyvin, että olo on luottavainen. 

 

Postauksen luettuani ajattelin, miksi en valmistautunut itse vielä paremmin. Mutta pian se kääntyi ajatukseksi, että ensi kerralla valmistaudun itsekin vielä paremmin. Haluan olla paras mahdollinen johtaja tiimilleni. Haluan tehdä kaiken mahdollisen etukäteen, jotta paikan päällä voin keskittyä siihen, mitä tiimini sillä hetkellä minulta eniten tarvitsee. 

 

En ollut osannut valmistautua kaikkiin tunteisiin, joita pitkään odotettu leireily minussa herätti. Olin kyllä joutunut valmistautumaan ajatuksentasolla erilaisiin mahdollisiin kriisitilanteisiin, kun teimme tapahtumalle kriisiviestintäsuunnitelmaa. Kun ensimmäisen kerran luin suunnitelmaa talvella 2019, purskahdin itkuun. Silloin vastuu tapahtumasta konkretisoitua jollain tasolla. Itkin, koska mieleen alkoi kummuta skenaarioita, mitä jos käy niin tai noin, mitä jos joku leiriläinen hukkuu tai käy joku onnettomuus. Oli tärkeää saada itkeä ne itkut silloin, sillä siitä hetkestä lähtien valmistauduin syvemmällä ymmärryksellä ja kunnioituksella tapahtumaamme kohtaan. Oli myös voimaannuttavaa alkaa ajatella, että mitä vain tapahtuisi, selviäisin siitä. Minusta on tähän, ajattelin. Kriisiviestintäsuunnitelman tekeminen oli hyvää valmistautumista ja toi turvaa ja mielenrauhaa, kun tiesi, että suunnitelmasta on apua, jos jotain yllättävää käy. Kun kriisi koittaa, ei tarvitse pohtia tyhjästä, miten nyt toimitaan vaan voi tukeutua tapahtumaa varten tehtyyn suunnitelmaan. 

 

Mielikuvaharjoittelu avuksi onnistumiseen

 

Seuraavaan vastaavaan kokemukseen aion valmistautua paremmin muun muassa mielikuvaharjoittelun avulla. Mielikuvaharjoittelu on yksinkertainen tekniikka tavoitteiden visualisoimiseen. Haluttua lopputulosta toistetaan mielikuvina ennen varsinaista tilannetta. Mielikuvaharjoittelu voi olla niinkin yksinkertaista, että käy mielessään läpi tulevan tilanteen muutaman kerran ja kuvittelee, miten tapahtumat tulee menemään. Ajatuksena on kuvitella tilanne itselle mieluisalla tavalla, siten kuten toivoisi todellisuudessa tapahtuman menevän. Kun tilanne koittaa oikeasti, se tuntuukin jo tutummalta, koska aivot ovat käyneet sen jo läpi. Mitä enemmän tapahtuman kulkua on toistanut mielessään, sitä tutummalta se tuntuu ja sitä vähemmän se jännittää. Kuten fyysinen harjoittelu, myös mielen tasolla harjoitteleminen lisäävät itsevarmuutta asiaa kohtaan. Aivot eivät tunnista, tekeekö ihminen asiaa oikeasti vai kuvitteleeko hän vain tekevänsä sitä. Mielikuvaharjoittelu auttaa siis jännittämiseen. (Niemi M, 2017.)

 

Jännityksestä ei tarvitse pyrkiä eroon, mutta itseä on hyvä osata rauhoittaa sen verran, ettei jännitys ota liikaa valtaa. Paineen alla en suoriudu hyvin, ahdistun ja pelkään, mitä muut ajattelevat. Minulle tulee helposti häpeä, kun joku asia ei toimikaan tai jos tajuan, että tämä olisi kannattanut tehdä aivan eri tavalla. Tekisi mieli kadota ja pyydellä anteeksi osallistujilta tai tekijöiltä, mutta juuri silloin on tärkeää luottaa tiimiin ja kokonaiskuvaan. On rauhoitettava mieli ja opetella nauttimaan hetkestä, vaikka asiat menikin eri tavalla kuin oli toivonut. Sehän olisi kamalaa, jos rupeaisin häpeämään ja mollaamaan tiimini tekemistä, kun tekijät ovat tehneet ison työn, johon minulla on ollut kaksi vuotta aikaa vaikuttaa halutessani. Minulle jää kuitenkin herkästi mieleen pyörimään pienetkin “epäonnistumiset” tai ylipäätään ei-niin-hyvin hoidetut hetket. Olisi tärkeää pysähtyä niiden äärelle ja pohtia, mitä ne opettavat minulle. 

 

Jarmo Liukkonen kertoo kirjassaan Kuka hallitsee mieltäsi? mielikuvaharjoittelun vahvistavan motivaatiota sekä valmistavan nopeaan ja harkittuun päätöksentekoon tulevassa tilanteessa. Myönteiset mielikuvat lisäävät itseluottamusta ja auttavat suuntaamaan mielen suoritustilanteessa niihin oleellisiin asioihin, joihin pystyy itse vaikuttamaan. (Liukkonen J, 2020.)

 

Uskon myös vetovoiman lakiin eli siihen, että vedämme puoleemme sitä, mitä ajattelemme. Siksi kannattaa visualisoida ahkerasti unelmiaan, koska siten järjestämme unelmillemme mahdollisuuden toteutua. Olet varmaan kuullut ikivanhat, jopa ärsyttäviltä kuulostavat, sanonnat “sitä saa mitä tilaa” tai “sitä niittää mitä kylvää”. Uskon, että ajatuksillamme ja tunteillamme vaikutamme siihen, mitä elämässämme koemme, hyvässä ja pahassa. Siksi on tärkeää tietoisesti pysähtyä pohtimaan, millaisilla ajatuksilla haluaa elämänsä ja tulevaisuutensa nähdä. Uskallatko kuvitella itsesi onnistumassa? Pystytkö mielikuvissasi näkemään, kuinka tiimisi kanssa juhlitte menestystänne? 

 

Ehkä seuraavaksi jotain muuta kuin johtamista

 

Olen usein eri tilanteissa hakeutunut mieluiten johtajan rooliin. Ehkä en ole tykännyt itse olla muiden johdettavana tai ehkä olen kokenut, että johtajan roolissa pääsen itse kehittymään parhaiten sillä tavalla, mitä olen kaivannut. Johtajan rooli on usein myös siitä kiinnostava, että pääsee näkemään nimenomaan projektin kokonaisuutta ja olemaan osaltaan vähän kaikessa projektiin liittyvässä mukana. Mutta toisaalta ei useinkaan pysty panostamaan täysin minkään osa-alueen suunnitteluun ja toteutukseen, vaan aikaa on nimenomaan riitettävä kokonaisuudesta huolehtimiseen. Nyt tuntuu, että kiinnostaisi olla seuraavaksi aivan erilaisessa roolissa ja antaa muiden johtaa myös minua. 

 

Jos mietin jotakin seuraavaa tapahtumaprojektia, johon lähtisin mukaan, tuntuisi kiehtovalta olla rennommassa roolissa kuin koko tapahtuman johtajana. Olisi ihanaa olla varsinaisessa tapahtumassa huolettomammin fiiliksin eikä tarvitsisi olla tavoitettavissa 24/7. Uskon myös, että osaisin nyt olla paremmin johdettavana, kun olen saanut itse oppia johtamisesta jo jonkin verran. Uskon, että osaisin olla rennompi ja lempeämpi johtajaani kohtaan enkä pohtisi mahdollisia virheitä hänen työskentelystään. Olen ollut kriittinen johtamista kohtaan, koska olen ollut niin vaativa itselleni johtajana. Nyt kiinnostaa enemmän vain nauttia, luottaa ja tehdä yhdessä. Olen oppinut olemaan armollisempi.

 

Tavallaan koen onnistuneeni niin hyvin Avaran johtajana, että haluan nyt myös hetken aikaa vain fiilistellä sitä. Tämä oli minulle suurin ja merkittävin projekti elämässäni tähän asti ja olen suoriutumisestani äärettömän ylpeä. Tiedän paljon asioita, jotka tekisin toisin ja jotka olisi pitänyt tajuta jo tehdäkin toisin, mutta juuri siksi olen niin ylpeä. Tuntuu, että opin valtavasti ja pystyn iloitsemaan leiristä ja koko projektista suunnattomasti. Se, etten jää murehtimaan mokia, vaan otan niistä kiitollisena ja innostuneena opikseni, tuntuu suurimmalta menestymiseltä. 

 

 

Lähteet:

 

Linnonmaa, J. 2021. LinkedIn-julkaisu. https://www.linkedin.com/posts/jaajo-linnonmaa-208b22156_kaikki-toimittajat-kyselev%C3%A4t-millaista-oli-activity-6826223889291599872-ZizL

 

Liukkonen, J. 2020. Kuka hallitsee mieltäsi? Tuuma-kustannus. E-kirja. Book Beat.

 

Niemi, M. 2017. Menestyksen portaat. Tammi. E-kirja. Book Beat.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close