Tampere
29 Mar, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Valmenna mielesi onnistumaan



Kirjoittanut: Mona Räsänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Valjasta mielesi toimimaan kanssasi yhteistyössä

Harri Gustafsbergin kirja mielen valmennuksesta on kokonaisvaltainen perusteos mielen ja kehon virittämisestä optimaaliseen tilaan, jotta elämän omien arvopohjaisten tavoitteiden toteuttaminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Teos on ikään kuin tiivistelmä erilaisista osa-alueista, joita tulee ottaa huomioon, kun valmistelee itseänsä parhaaseen mahdolliseen taistelukuntoon elämän pyörremyrskyjä vastaan, tavoitteet kirkkaana silmissä.

 

Miksi ajattelemme ja toimimme tietyllä tavoin? Estävätkö ajatuksemme saavuttamasta haluamiamme asioita vai edesauttavatko ajatuksemme tavoittamaan haluamamme tavoitteet? Kaikki me tiedämme, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Ajatukset, tunteet ja tekeminen sekä keho vaikuttavat kaikki suoraan toisiinsa. Esimerkiksi tietynlainen ajatus luo tietynlaisen tunteen ja kehontuntemuksia, josta aiheutuu tietynlaista tekemistä. Kyseisen tapahtumaketjun järjestys voi kuitenkin olla mikä vaan! Tarkoituksena on siis mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa meissä syntyviin tapahtumaketjuihin ja luoda mahdollisimman suotuisat olosuhteet, jotta saadaan aikaan haluttua tekemistä ja sen kautta haluttua lopputulosta.

 

Mikäli keskitytään vain yhden osa-alueen toimintaan, jää kokonaisuudesta silloin vajaa ja parhainta mahdollista ”suoritusta” ei saada mahdollistettua. Toimiaksemme mahdollisimman optimaalisesti, tulisi kiinnittää huomiota sekä fyysiseen, että psyykkiseen puoleen. Kaikkeen ei voi eikä pidäkään voida vaikuttaa, mutta moneen asiaan kuitenkin voi. Keskitytään siis niihin seikkoihin, mihin voimme vaikuttaa. Esimerkiksi lenkille lähtiessä emme voi päättää paistaako aurinko vai sataako vettä. Kuitenkin voimme vaikuttaa, miten reagoimme vallitsevaan säätilaan ja siihen, millaista ravintoa olemme tankanneet ennen harjoitteluun ryhtymistä. Lisäksi voimme päättää, lähdemmekö lenkkipolulle, vai teemmekö harjoittelun sittenkin vaikkapa sisätiloissa.

 

Tahdonvoimalla voi kammeta itseään jonkin verran eteenpäin, mutta kaikista pitkävaikutteisimmat tulokset saadaan aikaan harjoittamalla ja virittämällä mieltä itselle suotuisalle kanavalle. Esimerkiksi opettelemalla korvaamaan tekemistä estävät ajatukset tavoitteeseen tarttumista helpottavilla ajatusrakenteilla. Tarkoituksena mielen valmennuksella on luoda täysin uusia ja pysyviä ajatus- ja toimintamalleja eli käytännössä myös täysin uusia arkirutiineita.

 

Tapoja mielen ja kehon virittämiseen

Arvojen ja tavoitteiden kirkastaminen on kaiken mielekkään tekemisen perusta. Mitä enemmän toimimme ja teemme arvojemme mukaisesti, sen pienemmässä ristiriidassa elämme. Arvojen mahdollisimman tarkka määrittely ja selkiyttäminen itselle on ensiarvoisen tärkeää. Jokainen meistä on sen arvoinen, että tietää oman elämänsä tärkeimmät arvot, jotta niiden tavoittelu ja niiden kanssa sopusoinnussa eläminen mahdollistuu.

 

Rentoutusharjoitukset ja meditaatio lisäävät huomiokykyä ja keskittymistä. Rentoutunut ja keskittynyt, läsnäoleva mieli on päinvastainen tila stressaantuneelle mielelle. Keskittymiskyky on häiriöiden minimoimista. Meditaatio vaikuttaa tutkimusten mukaan kehon fysiologiaan positiivisesti monella tavalla, kuten immuunijärjestelmää vahvistaen. Aivot toimivat kuin lihakset: harjoittamalla niitä ne vahvistuvat. Meditaatio muuttaakin fyysisesti aivojen rakenteita (harmaa alue otsalohkoissa, mikä on keskeinen huomiokykyyn vaikuttava aivoalue, sekä aivorungossa, mikä ohjaa muun muassa hengitystä ja sydäntä), mikäli harjoittelu on säännöllistä.

 

Mielikuvaharjoittelun teho perustuu siihen, että mieli on valmistellut suoritettavan tilanteen etukäteen. Mielikuvaharjoittelulla valmistaudutaan tuleviin suorituksiin. Käytännössä mieli on siis jo kerran kokenut tilanteen. Varsinainen tilanne ei tule aivoille silloin täysin uutena ”stressiraktiona”, vaan on tuttua ja turvallista ja tekeminen on rennompaa, jolloin muun muassa keskittyminen on vaivattomampaa, mikä puolestaan helpottaa itse suoritusta. Mielikuvaharjoittelu on varsin tehokasta, kun sen omaksuu oikein.

 

Fyysinen hyvinvointi vaikuttaa keskeisesti ajatuksiin ja tunteisiin sekä toimintakykyymme. Siksi Gustafsberg painottaa, että onnistuakseen mielen valmennuksessa, täytyisi pitää huolta ihan kaikista hyvinvoinnin osa-alueista. Fyysiset tarpeet, kuten uni ja liikunta sekä polttoaineenamme toimiva ravinto luovat perustan kasvulle ja kehittymiselle. Kukka ei kukoista ilman multaa ja vettä, vaikka se saisi paljon aurinkoa.

Itsensä kehittäminen jokapäiväiseksi tavaksi

Kaiken kehittymisen juju piilee jatkuvuudessa. Missä tahansa haluaa tulla paremmaksi pysyvästi, tulee harjoittelua tehdä säännöllisesti – optimaalisessa tapauksessa jopa päivittäin. Mielen lihaksia ei tarvitse kuitenkaan harjoitella tusinatunnein. Onnistumisen maksimoimiseksi ja mielekkyyden ylläpitämiseksi suositeltavaa on valita yksi itselle sopiva harjoitus, jonka ottaa sitten mukaan päivittäisiin rutiineihinsa. Uusien tapojen ja toimintojen opettelu vie joka tapauksessa yllättävän paljon huomiokykyä ja energiaa, kunnes niistä on tullut pysyvä osa omia rutiineita. Vaikka itsensä ylittäminen ja kehittyminen vaatii väistämättä mukavuusalueelta poistumista, tarkoituksena ei ole suorittaa elämää, vaan elää sitä nauttien.

 

Se, miksi kuitenkin on ehdottoman kannattavaa lähteä haastavalle kehityksen polulle, on sen tarjoamat mittaamattoman arvokkaat palkinnot. Mielen harjoittaminen ja itsensä kehittäminen auttavat saamaan aikaiseksi olosuhteet, joissa on mahdollisimman hyvä toteuttaa itseään ja omia intohimojaan sekä elää omien arvojensa mukaisesti. Silloin ihminen on onnellisimmillaan.

Kommentit
  • Elina Merviö

    Mitä muutat omassa toiminnassasi luettuasi tämän kirjan?

    1.11.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close