Jokainen meistä on varmasti joskus pitänyt puheen yleisölle tai vähintäänkin tulevaisuudessa pitää sellaisen. Hyvän puheen pitäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, mutta onneksemme sitä taitoa voi harjoitella. Luin Chris Andersonin Virallinen Ted -opas Puhu ja vakuuta yleisösi kirjan ja tämä herätti paljon uusia ajatuksia siitä, kuinka hyvän puheen voi rakentaa. Olen nähnyt monia hyviä puheita, mutta en ole aina osannut sanoittaa, miksi ne ovat olleet hyviä. Luettuani kyseisen kirjan, ymmärsin, mitä hyvän puheen rakentamiseen vaaditaan. Miten hyvä puhe sitten rakennetaan ja kuinka minusta voi tulla vakuuttava puhuja?

Mistä puhun?

Tärkeintä hyvän puheen rakentamisessa on tietenkin keksiä aihe. Jokainen meistä voi olla hyvä puhuja, mutta silloin tarvitsee aiheen, josta puhua. Sinulla tulee olla jotakin sanomisen arvoista, jolla voit vaikuttaa muihin ihmisiin. Kenenkään ei tule mennä lavalle pelkästä halusta näyttäytyä, vaan sinulla tulee olla aito halu kertoa ja antaa kuulijoillesi uusia näkökulmia maailmaan. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.26-27)

Aihe ei kuitenkaan ole ainut, mitä tarvitset. Muista, että kuulijoilla ja sinulla tulee olla yhteinen kieli. Älä käytä turhan vaikeaa sanastoa, vaan tee puheestasi ymmärrettävä. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.32)

Punainen lanka

Hyvä aihe itsellään ei riitä vaan, puheessa tulee olla punainen lanka. Pienet yksityiskohdat ja hyvät jutut eivät riitä, ellei kuulija kuule niitä loogisessa järjestyksessä ja näin ollen pysty seuraamaan puhetta. Punaisen langan avulla, yleisön on helppo seurata puhettasi ja mielenkiinto säilyy puheen loppuun asti. Älä siis vain kerro asioita sieltä täältä, vaan liitä kaikki kertomasi toisiinsa. Jokaisen pienenkin tiedon on jotenkin liityttävä pääasialliseen aiheeseesi. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.41)

Keksiessäsi puheesi punaista lankaa, mieti sopiiko se aiheeseesi. Voit miettiä sitä esimerkiksi erilaisten kysymysten kautta, vastaamalla niihin itse. Onko kertomani hyödyllistä yleisölleni? Onko siinä jotakin uutta, mitä yleisö ei ole vielä kuullut? Kuinka käsittelen aihetta uskottavasti? (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.52)

Kirjassa esitelleen Sir Ken Robinsonin kertoma kaava, jolla hän rakentaa puheensa. Ensimmäisenä on johdanto eli aloitus, jossa avataan puheen sisältöä. Seuraavaksi kerrotaan konteksti, miksi kertomallasi on väliä. Kontekstin jälkeen kerro tärkeimmät käsitteet ja etene siitä käytännön seurauksiin. Tämän jälkeen tuleekin jo puheen lopetus. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.50)

Käsitteet

Vaikeat käsitteet saattavat tuntua toisinaan haastavalta tuoda omaan puheeseen. Miten selittäisin asian yleisölleni ymmärrettävästi. Olet itse todella tietoinen puheestasi, mutta huolehdi siitä, että myös pian kuulijasi ovat tietoisia käsiteltävästä aiheesta. Kirjassa esiteltiin viisi tapaa tehdä puheesta ymmärrettävämpi.

1. Aloita juuri siitä, missä ollaan
2. Saa kuulijat uteliaiksi
3. Esittele käsitteet yksi kerrallaan
4. Käytä vertauskuvia
5. Käytä esimerkkejä

Nämä viisi keinoa lisäävät taatusti puheesi vaikuttavuutta. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.83-84)

Viihtyvyyttä puheeseen

Vaikka puheessasi olisi, kuinka hyvä aihe tahansa ja yleisöäsi kiinnostaisi se 100 prosenttisesti, niin ei kuivaa esitystä jaksa loputtomiin katsoa. Lisää siis puheeseesi aina hieman eloisuutta. Huumori on hyvä keino saada ihmiset viihtymään. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.100) Tämän kanssa tulee kuitenkin olla tarkkana, sillä huumori on yksilöllistä. Älä siis käytä liian rohkeaa huumoria, etenkään, jos et tunne yleisöäsi kunnolla.

Voit vedota puheessasi myös kolmansiin osapuoliin. Kuinka, joku muukin on samaa mieltä kanssasi. Tämä saattaa vedota yleisöösi. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.100)

Puheessa voi myös hyödyntää kuvia ja näin ollen lisätä puheen vakuuttavuutta. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.101) Muista kuitenkin, että kuvatkin toimivat vain tukevana osana. Älä siis piiloudu niiden taakse tai luota siihen, että ne riittävät. Kuvien tarkoitus on vain vahvistaa sanomaasi.

Puhuessasi on hyvä, jos aito kiinnostus ja innostus näkyy. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.100) Mikään ei ole niin mukaansatempaavaa, kuin aiheestaan innostunut puhuja. Se saa lähes aina kuulijat mukaan. Into todella on tarttuvaa. Älä kuitenkaan esitä, se huomataan.

Panosta aloitukseen ja lopetukseen

Tämä on ehkä monesti kuultua, mutta sen tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa: Aloitus ja lopetus ovat puheesi a ja o. Ensimmäinen minuutti on se, jolla vakuutat kuulijasi. Älä siis aloita tylsästi. Kysy, herättele tarinalla tai näytä ajatuksia herättävä kuva. Nämä kolme tapaa ovat hyviä aloituksia puheeseesi. Niiden avulla on helppoa saada yleisö mukaan.  (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.153)

Kun olet saanut yleisön kuuntelemaan sinua läpi puheesi niin muista, että vielä se yksi tärkeimmistä on edessä nimittäin lopetus. Lopetuksella on pahimmassa tapauksessa mahdollista saada yleisö unohtamaan kaikki juuri kertomasi. Jätä siis vaikutus. Yksi hyvä keino lopettaa on kutsua yleisösi mukaan toimintaan tai lopettamalla kysymykseen. (Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola 2016 s.165) Itse henkilökohtaisesti pidän kyseisen kaltaisista lopetuksista, sillä ne saavat minut pohtimaan puhetta vielä viikkojenkin jälkeen. Niiden avulla puheeseen on helppo palata takaisin, joten unohtumaton vaikutus on taattu.

Puheen suunnittelu ei siis tarkoita vain puhuttavan aiheen keksimistä. Tietenkin, jos puheellaan ei halua mitään saavuttaa, niin pelkkä aihe riittää. Mutta kuka haluaisi pitää puheen, ellei tarkoituksena ole vaikuttaa yleisöön? En minä ainakaan. Noustaan siis lavalle, kun sanottavamme on tärkeää.

Lähteet:

Chris Anderson, suom. Veli-Pekka Ketola. Virallinen Ted -opas Puhu ja vakuuta yleisösi. 2016.