Mainoksista on tullut arkipäivää. Nykymaailmassa niiltä ei voi enää välttyä, sillä televisio, radio ja sosiaalinen media ovat täynnä mainoksia. Jopa lyhtypylväät ja bussipysäkit mainostavat jotakin. Internetin yleistyessä on alettu puhumaan informaatiotulvasta, sillä tietoa tulee joka tuutista. Mietinkin, että pitäisikö ruveta yleisesti puhumaan myös mainostulvasta. Mainostulvan ”aikakautena” mainostaminen alkaa olla hankalaa, sillä ihmiset blokkaavat tietoisesti tai tiedostamatta eteen tulevat mainokset. Lisäksi täytyy erottua valtavasta mainosten massasta, kiinnittää huomio sekä vaikuttaa. Täytyy siis tehdä entistä parempia mainoksia.

Luin Taina Parviaisen kirjoittaman kirjan (V)ihastuttava mainoskieli – fraaseista fiiliksiin, jotta saisin uusia näkökantoja, millainen on hyvä ja vaikuttava mainos. Kirjassa on haastateltu eri alojen ammattilaisia markkinoinnin näkökulmasta. Kirjan luettuani käsitykseni hyvästä mainoksesta vahvistui, samoin kuin haluni tehdä tarinallisia mainoksia. Tiesin kyllä, että tarinalliset mainokset vetoavat. Nyt kuitenkin ymmärsin, että sellaisia mainosten tulee ollakin, eikä se ole vain oma mielipiteeni.

Oivallus + suhde + jännite = tehokkuus + elämys

Kirjassa haastatellun AD:n ja yrittäjän, Tapani Taulun, mielestä tarinan lisäksi hyvä mainos koostuu oivalluksesta sekä tilanteeseen että kohderyhmälle sopivasta tavasta toteuttaa oivallus. Hänen mukaansa mainos sisältää parhaimmillaan myös uusia asioita tai uuden ajattelutavan. Ne vain pitää osata tuoda esiin oikealla tavalla.

Taulu mainitsee, että hyvässä mainoksessa tekstillä ja kuvalla on suhde: teksti ei kuvaile kuvaa, sillä kuva jatkaa siitä, mihin teksti päättyy. Näin niiden välille syntyy kiinnostava jännite. Kirjassa on haastateltu myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin markkinointipäällikköä, Tero Leponiemeä. Hän on sitä mieltä, että kuvallisen ilmaisun varaan rakennettu mainos on tehokkaampi kuin mainos, joka on tekstin varassa. Leponiemen mukaan kuvavetoisella mainonnalla on helpompi toteuttaa elämyksellisyyttä, joka taas luo vaikuttavuutta herättäessään tunteita.

Vaikuttavuus liittyy näköaistiin

Leponiemi kuitenkin toteaa, että tapana on painottaa tekstin osuutta mainoksissa. Tukeehan koulutuksemmekin kirjoittamista ja tekstien analysoimista, ei niinkään kuva-analyysejä. Ihmisen vahvin aisti on kuitenkin näköaisti, joten sitä tulisi käyttää hyödyksi mainonnassa. Kuvalla pysäytetään katsoja ja herätetään huomiota, jotta hän siirtyy lukemaan mainoksen tekstin. Kuvat mainonnassa ovatkin erittäin tehokas keino, sillä ihminen ei pysty sulkemaan asioita pois niin helposti näköaistinsa avulla kuin esimerkiksi kuuloaistillaan. Kun katsoja katsoo kuvaa kerran, hän on nähnyt sen kokonaan – toki kuvissa on aina useita tasoja, kun niitä katsoo tarkemmin, mutta periaatteessa hän on saanut siitä kaiken informaation yhdellä vilkaisulla.

Hyvä mainos kertoo siis tarinan, joka herättää tunteita. Tarinat ja niiden aikaan saamat tunteet jäävät helposti ihmisten mieliin, mikä tekee mainoksista tehokkaita. Mainoksen tehokkuutta lisää myös mieleenpainuvat sanaleikit ja huumori, joita varsinkin nykyisin käytetään paljon. Kaikki varmasti muistavat Hintasaarnaaja-mainokset tai ”Katossa reikä, eikä!” -lausahduksen. Ne ovat mielestäni erittäin onnistuneita mainoksia, jollaisia itsekin haluan tehdä.