Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Vaikuttamista, rehellisiä mielipiteitä ja ymmärrystä



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Kirjoittajat: Henna Koivula, Juha Hyytinen, Annika Äijälä

Vaikuttamista, rehellisiä mielipiteitä ja ymmärrystä

   

Vaikutus ja erilaiset ihmiset

 

Jokainen ihminen on erilainen ja erilaisten ihmisten kanssa tulee toimia eri tavoin. Tietty henkilö voi myöskin olla eri henkilöiden mielestä hyvinkin erilainen. Tämä johtuu siitä, että jokainen ihminen muokkaa itseään ja käyttäytymistään eri porukoissa. Monet teistä on varmasti huomanneet itsestään, että käyttäytyy eri tavalla töissä kuin esimerkiksi kaveriporukkansa kanssa. Ihmisten erilainen käyttäytyminen johtuu monesta tekijästä, esimerkiksi siitä, miten näkee maailman ja miten kokee muut ihmiset ympärillään. On tärkeää oppia ymmärtämään muiden ihmisten käyttäytymistä, jotta heidän kanssaan on helpompi työskennellä. Oppiessaan ymmärtämään muiden ihmisten vaikuttimia, on helpompi muuttua vaikuttaakseen muihin myönteisemmin ja saadakseen heistä parhaan potentiaalin esiin.

 

Olemme Promisiassa keskustelleet paljon erilaisista persoonista ja millaisia henkilöitä meidän tiimissämme on. Keskustelemme paljon, siitä miten jokainen kokee eri asiat ja miten suhtaudumme niihin. Pidämme sitä tiimissämme tärkeänä, että jokainen saa olla sellainen kuin on ja heidän kanssaan täytyy tulla toimeen ja yrittää ymmärtää heitä. Usein työskennellessä huomaamme, että ihmiset motivoituvat eri syistä ja tämän takia yritämme löytää jokaiselle syyn motivoitua tehtävän äärellä.

 

Kirjassa esitellään neljä eri persoona, joilla jokaisella on oma motivoitumistapa. Nämä neljä ovat hoivaaja, aikaansaaja, ammattilainen sekä mukautuja.

 

1.Hoivaaja

Hoivaaja on kiltti ja haluaa, että ihmiset tulevat keskenään toimeen. Ristiriitatilanteissa hän on aina selvittämässä tilannetta ja ratkaisemassa ongelmia. He haluavat tulla toimeen niin ystävien, perheenjäsenten kuin työkavereidenkin kanssa. He ovat luonnostaan sosiaalisia ja he näkevät vaivaa tutustuakseen muihin ihmisiin luodakseen vahvoja ihmissuhteita. He ovat yleisesti ottaen todella hyviä verkostoitumaan. He ovat uskollisia ja he haluavat ottaa kaikki mukaan esimerkiksi päätöksentekoon. Heillä on tarve huolehtia muista ja he haluavat auttaa muita nostaakseen heitä ylöspäin. He haluavat kokea, että heistä pidetään ja heitä arvostetaan. He odottavat saavansa toisinaan positiivista palautetta.

 

  1. Aikansaaja

Aikaansaaja on seikkailunhaluinen persoona, joka kyllästyy ja ikävystyy nopeasti. Hän haluaa saada tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa sekä näin ollen kunnioitusta osakseen. Heitä motivoi jännitys, asioiden saaminen valmiiksi sekä haasteellisuus. He pitävät nopeudesta ja siksi pyrkivät nopeasti aloittamaan tehtävän ja jatkamaan seuraavaan. Selkeä lopputulos on myös nähtävä. He yleensä käynnistävät asiat ja tekevät tulosta nopeasti.

 

  1. Ammattilainen

Ammattilaiset ottavat huomioon pienimmätkin yksityiskohdat. He haluavat hoitaa tehtävät tarkasti saadakseen aikaan mahdollisimman hyvän lopputuloksen. He yleensä huomaavat puutokset tai aukot tehtävissä ja kyseenalaistavat ne. He tutkivat asioita kaikessa rauhassa ja yleensä itsenäisesti. Ammattilaiset eivät ole riippuvaisia muista, jonka takia heitä on vaikea oppia tuntemaan.

 

  1. Mukautuja

Mukautuja on kolmen aikaisemmin mainitun yhdistelmä. He arvostavat joustavuutta sekä tasapainoista ajattelua tilanteessa kuin tilanteessa. Riitatilanteissa he ovat yleensä sovittelijan roolissa. He sopeutuvat ja ovat valmiita kokeilemaan erilaisia ratkaisuja. Mukautujat ovat valmiita muutokseen ja he usein varmistavat, että eri vaihtoehdot on otettu huomioon.

 

Yhä enemmän tulee vastaan erilaisia kategorioita, joihin ihmisiä voidaan jakaa heidän persoonallisuuksien mukaan. On värit ja belbinit, joiden perusteella selvitetään millaisia ihmisiä on olemassa, miten he toimivat ja työskentelevät. Promisiassa on paljon keskusteltu näistä kategorioista. Ovatko ne hyvä vai huono juttu? Monet tiimissämme ei pidä siitä, että jotenkin kategorisoidaan ihmisiä. Mielestäni näissä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että minkä nimiseen kategoriaan sinut asetetaan. Tämän kaltaisissa jaotteluissa on tärkeintä se, että ymmärretään, että ihmiset ovat erilaisia. Ymmärretään minkä takia ihmiset suhtautuvat, puhuvat ja tekevät eri tavalla kuin itse.

 

Olemme jonkin verran kokeilleet tiimissämme erilaisia persoonallisuustestejä ja sen mukaan olemme jaotelleet meitä erilaisiin pienempiin työryhmiin. Toisinaan nämä kokeilut toimivat ja toisinaan ei.

 

Tärkeintä mitä olen itse oppinut näistä on se, että me kaikki työskentelemme eri tavalla. Kaikki eivät työskentele niin kuin minä ja minun täytyy tajuta se, että ihmiset tekevät asioita eri tahdissa. En voi antaa palautetta ja puhua kaikille ihmisille samalla tavalla miten minä haluaisin muiden puhuvan ja antavan palautetta minulle. Minusta kaikkein hienointa Promisiassa on se, että olemme kaikki niin erilaisia. Näin ollen työskentelymme yhdessä onkin niin hedelmällistä. Asiat joita itse en ymmärrä huomioida tulevat esiin, kun joku muu tiimistämme ottaa ne asiakseen. Ja silloin, kun en itse osaa jotakin, on minulla 18 muuta ihmistä tukenani.

 

Olemme hurjasti kasvaneet tiiminä tässä reilussa vuodessa ja olemme yhä paremmin oppineet tuntemaan toisemme. Tämä on tehnyt keskenäisestä kommunikoinnistamme huomattavasti helpompaa.

 

Yhdeksän vaikuttamismenetelmää

 

Moni ei tiedä, että on olemassa yhdeksän keskeistä menetelmää, joilla vaikuttaa ihmisiin. Todellisuudessa me kuitenkin käytämme näitä menetelmiä päivittäin. Tämä sai miettimään, että olenko minä itse käyttänyt näitä vaikuttamismenetelmiä huomaamattani ja onko joku niitä käyttänyt minuun. Tuntuu hieman jopa pelottavalta, että ihmisiin voi vaikuttaa niin helposti vain tietynlaisilla taktiikoilla. Menetelmät ymmärtäessään niitä on helppo käyttää tietoisesti. Halutessaan käyttää menetelmiä hyödyksi täytyy ymmärtää, mitä ne ovat ja mistä ne koostuvat. Täytyy ymmärtää, että jokainen tekee päätöksiä eri syistä, joten on ymmärrettävä, mikä on toisen ihmisen peruste tehdä päätös. Mitä nämä menetelmät sitten ovat?

 

Ensimmäisenä on järkipuhe. Tämä perustuu loogiseen ajatteluun, tosiasioihin sekä perusteluihin. Vaikuttaessa on tärkeää tukea näkemyksiä tosiasioilla sekä johdonmukaisilla perusteluilla. Promisiassa on hyvin yleistä, että omille puheille vaaditaan perusteluita, mikä on ihan ymmärrettävää. Monille siitä on tullut jo ihan tapa, sillä tiimissämme ymmäretään, että perusteluiden avulla omaa asiaansa saa vietyä huomattavasti helpommin eteenpäin.

 

Vastakohtana järkipuheelle on inspirointi. Inspiroidessa vedotaan tunteisiin ja ajatellaan sydämellä. Muiden sydäntä tulee koskettaa vetoamalla arvoihin sekä identiteettiin. Jos järkipuhe ei toimi on hyvä käyttää inspirointia menetelmänä. Inspiroinnilla halutaan saavuttaa vahvaa tunneperäistä sitoutumista. Käyttäessään tätä vaikutusmenetelmää itseltään täytyy löytyä intohimoa, energisyyttä sekä vakuuttavuutta. Itse huomaan tätä usein arkisessa elämässä. Ihmisistä huomaa, kun jotakin tehdään puhtaasta intohimosta ja siitä ollaan todella innoissaan. Itselleni tämä on varmasti yksi käytetyimmistä vaikuttamismenetelmistä. Innostun todella herkästi ja olen kuullut, että saan ihmiset lähtemään helposti mukaan, sillä energisyyteni vie mennessään.

 

Kolmantena keinona on kyseleminen. Tämän avulla johdattelet ihmiset kysymystesi avulla päätymään samaan johtopäätökseen kuin sinä itse. Jos haluat toisen olevan vastuussa lopputuloksesta suositellaan käyttämään tätä vaikutusmenetelmää. Tämä toimii myös useimmiten silloin, kun haluat vaikuttaa ihmiseen, jolla on enemmän valtaa kuin sinulla itselläsi. Kyselymenetelmä on myös haastava, sillä toisen reaktiota on mahdoton ennustaa. Kysymykset ei myöskään saa olla liian yleisiä tai kapea-alaisia. En osaa sanoa tehdäänkö tätä tiimissämme tarkoituksellisesti vai huomaamatta, mutta toisinaan tätäkin Promisiassa tapahtuu.

 

Neljäs menetelmä on hyvä olo. Jos muut suhtautuvat sinuun myönteisesti he ovat helpommin puolellasi. Ihmiset haluavat olla samaa mieltä sellaisten kanssa, jotka saa heidän olonsa tuntumaan mukavalta. Tämä menetelmä toimii silloin, kun toisella on vähemmän tai saman verran kanssasi vaikutusvaltaa. Tällaiset ihmiset arvostavat mielipidettäsi kaikkein eniten. Tämän läpi saattaa muut nähdä helposti ja he ymmärtävät, että sanot niin vain sen takia, että haluat heidän tekevän jotakin. Itseäsi vaikutusvaltaisempaan henkilöön tämä näyttäytyy äkkiä liialliselta miellyttämiseltä ja niin sanotulta nuoleskelulta.

 

Diiliä käytetään menetelmänä, kun tarjoaa tai antaa jotakin toiselle henkilölle vastineeksi pyynnöstä. Tätä kannattaa hyödyntää, kun haluaa olla suora ja on valmis antamaan jotakin vastineeksi. Diiliä tehdessä kannattaa kuitenkin miettiä, ettei kumpikaan osapuoli vain käytä toista hyväkseen.

 

Kuudentena menetelmänä toimii palvelus. Palvelusta pyydetään yksinkertaisesti silloin, kun haluaa tai tarvitsee jotakin. Tätä menetelmää käytetään henkilöön, joka välittää suhteestanne tai sinusta. Yleensä palvelusta vastaan täytyy myös itse antaa jotakin takaisin. Jos vastapalvelusta ei anna, niin jatkossa toinen ei enää suostu pyyntöihisi niin myönteisesti. Promisialaiset auttavat ja tukevat toisiaan aina rahkeiden riittäessä. Varmastikin kaikki myös odottavat joskus saavansa takaisin sen mitä itse on antanut. Olemme usein puhuneet, että kaikki avunannot tulevat joskus aivan varmasti itselleen takaisin, sillä näiden vuosien aikana ehdimme hyvin auttamaan toinen toistamme.

 

Äänettömät liittolaiset ovat niitä, jotka auttavat sinua viemään haluamaasi eteenpäin. Tällöin toiselle voi korostaa sitä ihmisten määrää, jotka ovat asiasta samaa mieltä tai voi osoittaa jotakin tiettyä henkilöä, jolla tietää olevan vaikutusta. Äänettöminä liittolaisina toimii esimerkiksi tyytyväisten asiakkaiden suositukset.

 

Auktoriteettia voi käyttää ollessaan valta-asemassa tai perustellessaan itseään säännöillä tai periaatteilla. Hyötynä tässä on sen nopeus ja yksiselitteisyys. Haittana taas voi olla henkilön myöntyminen, mutta hänessä ei näy niinkään sitoutumista. Auktoriteettia käytetään useimmiten viimeisenä keinona.

 

Viimeisenä menetelmänä esitellään pakottaminen. Tämä edellyttää jämäkkää käytöstä ja siihen sisältyy uhkaukset sekä varoitukset. Pakottamista ei käytetä, kuin hätätilanteissa. Pakottamisella saadaan nopeita tuloksia, mutta usein se rikkoo ihmissuhteita. Pakottaminen saattaa aiheuttaa riippuvuuden tunnetta, sillä se antaa vallan tunteen ja näyttää tuottavan tuloksia. Pakottaminen ei kuitenkaan ole yleinen vaikutusmenetelmä ja sitä tulee käyttää aivan välttämättömissä tilanteissa. (https://www.mediashake.fi/kuusi-vaikuttamisen-keinoa-jotka-jokaisen-tulisi-tietaa/ 9.5.2019)

 

Vaikuttamismenetelmiä voi käyttää monissa eri tilanteissa. Niitä käytetään arkisessa elämässä, mutta niitä on helppo käyttää myös projekteissa ja esimerkiksi asiakkaiden kanssa joissakin neuvotteluissa.

 

Rehelliset mielipiteet

 

“Opi muuttamaan ihmisten käyttäytymistä nolaamatta, loukkaamatta tai järkyttämättä heitä tai saattamatta heitä näyttämään typeriltä” (Mindgym, s.21)

 

Ärsyttääkö sinua joidenkin ihmisten juurtuneet toimintatavat? Esimerkiksi Akatemian kahviossa ikuinen tiskivuori, joka tuntuu vain kasvavan kerta kerralta? Ihmisten toimintatapojen muuttaminen on äärimmäisen haastavaa, ja asioista suoraan sanominen saattaa tuntua tungettelevalta. Suoran ja rakentavan palautteen merkityksestä on puhuttu paljon, mutta miten sen saa näkymään käytännön toimintana?

Miksi et sanonut mitään?

Montako kertaa olet miettinyt, että kylläpä joku teki hommansa hyvin, mutta et ole ikinä sanonut sitä ääneen?

Positiivisen palautteen antaminen tuntuu ajatuksena mukavalta. Liian harvoin kuitenkaan annamme tätä pientä positiivista nostoa jostain asiasta, vaan pidämme sen ajatuksena tiukasti päämme sisällä. Usein koetaan, että on tarpeetonta mainita siitä kenellekään, jos tämä hoitaa työnsä hyvin. Asia on kuitenkin päinvastoin.

Kun annamme positiivista palautetta, se luo pohjaa luottamukselle. Toiselle tulee olo, että hänen tekemistään arvostetaan. Luottamuksen rakentaminen on keskeistä rakentavan palautteen antamiselle, sillä usein koemme tämän toisen palautetyypin herjana itseämme, eikä toimintaamme, kohtaan. Meidän kannattaa opetella kehumisen jaloon taitoon, juurikin tapahtumahetkellä tai pian sen jälkeen. Kehuminen vaikuttaa tutkitusti suoraan toimintaan: kuultuaan positiivista palautetta, ihminen todennäköisemmin pyrkii jatkamaan samaa linjaa. (Mindgym, s.169)

Ilmapiiri muuttuu kehumisen kulttuurin kasvamisen myötä positiivisemmaksi, mikä vaikuttaa vahvasti psykologiseen turvallisuuteen.

 

Neuvonanto

Palatakseni aikaisempaan tiskivuoriesimerkkiin, vain rakentava palaute on ratkaisu tähän dilemmaan. Tärkeitä osia rakentavassa palautteessa ovat:

  1. Oikea mielentila
  2. Asiayhteyden kertominen
  3. Tarkka ja objektiivinen selostus kehitettävästä asiasta
  4. Teon vaikutuksen ja merkityksen selostaminen konkreettisesti
  5. Vahvista henkilön omaleimaisuutta

 

Näillä viidelä kohdalla varmistat, että palautteesi menee varmasti perille. Rakentava palaute jättää positiivisen muistijäljen, joka muokkaa käyttäytymistä jälkikäteen pitkällä tähtäimellä. Älä sano turhautuneena “Miksi sun aina pitää jättää nämä kahvikupit lojumaan ympäriinsä? Etkö ymmärrä, että ei ole iso asia laittaa niitä tuohon metrin päähän tiskikoneeseen?”, sillä tällä tavalla varmistat, että toisen osapuolen päällimmäinen tunne on turhautuminen ja tukeutuminen selityksiin.

Rakentava tapa ilmaista asia voisi olla “Moikka, ymmärrän että sulla on varmasti hirveä kiire, mutta voisitko ensi kerralla laittaa tuon mukin suoraan tiskikoneeseen? Sun esimerkilläs muutkin varmasti alkavat pitämään huolta keittiön siisteydestä, ja me ei jouduta enään etsimään kahvikuppeja kissojen ja koirien kanssa jatkossa, kun muutkin tekevät saman teon kuin sinä”. Ymmärrätte varmasti pointin, vaikka esimerkit olivatkin vähän kärjistettyjä.

Rakentavan ja rehellisen, epäsuorilla kehuilla höystetyin kehuin voimme rakentaa yhdessä funkitonaalisemman ja avoimemman ilmapiirin.

 

Montako toistoa Promisia tarvitsee siihen, että on paras?

Monia ihmisiä joilla on talentti, kutsutaan luonnonlahjakkuuksiksi. Että jokin ylempi voima olisi jo valmiiksi ennen syntymää antanut heille kyvyt, joilla he erottuvat muista. Bertrand Larssen kirjassaan “Paras” avaa 10 000 tunnin säännön, jolla tarkoitetaan sitä määrää, kuinka paljon ihmisen pitää harjoitella, että  tulee maailmanhuippu (Bertrand Larssen, 2014). Se vaatii jatkuvaa ja täyttä omistautumista, sille mitä tekee. Tämä onkin se tärkein tekijä mikä erottaa harrastelijan ja ammattilaisen.

 

Kaikki on kiinni priorisoinnista ja mitä oikeasti haluaa tehdä elämällään. Parhaaksi tuleminen vaatii toistoja toistojen perään, jotta niistä syntyy sinulle rutiineja – voittavia rutiineja. Rutiinien lisäksi pitää aidosti nauttia siitä mitä tekee, koska muuten voidaan olla varmoja siitä, että käytetty aika on mennyt ainaki osittain hukkaan. (Bertrand Larssen, 2014). Entä olemmeko me sitten Promisiassa hukanneet aikaamme? Olemme monesti ottaneet esille sen faktan, että tiimissämme ei valmistauduta tarpeeksi hyvin tiimin yhteisiin oppimistapahtumiin, kuten pajoihin ja viikkopalavereihin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma täyttyy ja pajatunteja on vaadittu määrä, mutta olemmeko me oppineet, vai tuhlanneet aikaamme? Kovasti ihmiset tekevät, mutta miten se oikeastaan näkyy oppimistilanteissa? Voimmeko me sanoa valmistuessa, että olemme dialogin ammattilaisia ja huipputiimi, koska meillä on yhteensä kasassa reilusti yli 10 000 tuntia? Sen lisäksi, että tekee, täytyy siitä oppia. On toivottavaa, että valmistuessa voimme todeta, että käytetyt tuntimme, ovat olleet hyödyllisiä.

 

Vankan pohjan rakentaminen lähtee arjen pienistä askareista. Jopa yksi sinun mielestäsi harmiton seikka voi olla ratkaiseva kokonaisuuden kannalta. Kun taustat on kunnossa mahdollisuus onnistua ja olla paras helpottuvat. Minkälaiset taustajoukot sinulla on? Kuinka sinua kannustetaan ja potkitaan eteenpäin vaikeinakin aikoina?  Paras-kirjassa painotetaan siitä, että kuinka iso rooli vanhemmilla on lapsensa menestykseen (Bertrand Larssen, 2014). Ajatellaan laatikon ulkopuolelta ja vaaditaan lapselta enemmän. Vaadimmeko me Promisiassa toisiltamme tarpeeksi ihan jokapäiväisessä arjessa? Olemmeko liian malttamattomia? Monesti ollaan puhuttu siitä, että meissä olisi potentiaalia vaikka mihin, mutta koskaan niitä kuoren alla piileviä potentiaaleja ei olla viety puheista itse tekoihin. Vaikkakin koitamme parhaimman mukaan parantaa ja kehittää toistemme sparrausta, jotta saisimme toisistamme enemmän irti, se ei pelkästään riitä.

 

Kuten joukkueurheilussakin, ei riitä pelkästään se, että ketjukaverit kehuvat sinua kohti parempia tuloksia. Vaihtopenkin taakse ja pukukoppiin tarvitaan henkilö, joka seuraa tilannetta, mutta hieman eri perspektiivistä. Usein myös hankitaan aivan ulkopuolinen neuvonantaja, joka pystyy puhkaista kuplan, jonka sisällä tiimi on. Tästä keväästä lähtien eTaskun Tommi Keränen toimii Promisian alumnimentorina. On hienoa ja todella tärkeää saada toimintaan mukaan henkilö, joka tuntee Proakatemian toimintaperiaatteet ja samalla pystyy kertomaan elintärkeitä vinkkejä ja kokemuksia yritysmaailmasta. Mentoroinnin päätehtävänä ei ole antaa vastauksia meidän ongelmiin, vaan ohjenuoria, joita hyödyntämällä voimme löytää oikean suunnan meidän tekemiselle. Mentori on tiimille henkinen voimavara, joka luo turvallisuuden tunteen tiimille. Tätä Promisia tarvitsee juuri nyt, jotta voimme siirtyä seuraavalle tasolle. (Opetushallitus, n.d.).

 

Miten toimimme optimaalisesti?

 

Moodi on tila, jossa ihminen pystyy toimimaan optimaalisesti. Kullakin on omat keinot millä päästään siihen moodiin, jolla tullaan onnistumaan. Vaikka olisikin harjoitellut kunnolla ennen tulevaa koitosta, kaikki voivat kaatua juuri ennen h-hetkeä, jos ei pääse oikeanlaiseen mielentilaan. Tämä johtuu yleensä siitä, että alkaa ylianalysoimaan tilannetta ja luomaan päässään jo valmiiksi erilaisia kauhuskenaarioita (Bertrand Larssen, 2014). Kun Promisiassa pidetään hauskaa ja ollaan iloisia, olemme meidän moodissamme, jonka voimin voimme saavuttaa mitä tahansa, vaikka tilanne olisi uusi ja haastava. Tähän kuitenkin vaaditaan jokaisen tiimiläisen panos, koska muuten tähän moodiin ei päästä. Jos on huomattavissa moodin rakoilua tiimissä, pitäisi ottaa urheilusta tuttu aikalisä käyttöön. Hengitellä rauhassa ja poistaa negatiivinen ja häiritsevä ajatuksen virta pois päästä. Jopa muutaman minuutin uudelleen kasaus voi antaa uuden energiapiikin, jonka myötä päästään taas oikeanlaiseen moodiin ja tekeminen alkaa taas maistua (Huotilainen, 2018).

 

Oskari Saaren kirjassa,” Aki Hintsa-Voittamisen anatomia”, käytetään esimerkkinä Afrikkalaisen ja Suomalaisen menestystä yleisurheilussa. Afrikkalainen elää sitä lajia päivästä toiseen, ilman minkäänlaisia häiriötekijöitä. Ainoa asia mikä pitää hänet pois lenkkipolulta on se, kun pitää syödä ja nukkua. Kun taas suomalainen urheilija joutuu taistelemaan kaikkien houkutusten ja häiriötekijöiden kanssa samaan aikaan, kun koittaa tulla maailman parhaaksi. Menenkö juoksemaan vai pelaanko videopelejä kavereiden kanssa?  Ja tämän jälkeen ihmetellään, että miksi Kenia voittaa melkein aina kirkkaimmat mitalit pitkän matkan juoksussa.

 

Yleisesti länsimaalaisilla on niin paljon virikkeitä samaan aikaan, että huomaamattaan tehdään ja ajatellaan monia asioita samaan aikaan. Ei olla läsnä siinä mitä tehdään. Kun jatkuvasti puhelimeen tulee ilmoituksia ja häiriötekijöitä, voidaan olla varmoja siitä, että aivot salakavalasti siirtävät huomiota muualle. Ja tämä jatkuu vielä illallakin, kun ollaan päästy työpaikalta kotiin, jossa pitäisi saada edes hetkeksi ajatukset muualle työasioista. Kuitenkin jatkuva informaation tulva, joita älylaitteet jakaa kellon ympäri estävät sen ja luovat häilyvän rajan niinsanotun vapaa-ajan ja työn välille. Kun aivot ovat jatkuvasti tämän kaltaisessa sarjatulitilassa, keskittyminen ja moodin löytäminen vaikeutuu. Aivot väsyvät ja muuttuvat tehottomiksi, eikä ihminen pysty käyttämään kaikkea potentiaaliaan (Huotilainen, 2018). Tämä on taas huomattavissa henkilön hajamielisyytenä sekä keskittymishäiriöinä. Se on yksilöllistä miten kukin pääsee omaan optimaaliseen moodiin, mutta pääasiassa silloin keskittyminen on kiinnittynyt juuri siihen hetkeen, mitä eletään. Oikea moodi ei tule itsestään vaan se opitaan. Se vaatii itsekuria ja itsensä jatkuvaa tutkistelua. Meitä on Promisiassa 19 täysin ainutlaatuista persoonaa, joilla kaikilla on omat keinot millä päästään siihen voittavaan moodiin. Sillä ei ole välin miten kukin sinne pääsee, mutta tärkeää on se, että jokaiselle jäsenelle luodaan olosuhteet siihen. Ilman tätä emme voi onnistua, ainakaan tiiminä. “Oikea moodi on todella arvokas apukeino onnistuneessa suorituksessa – melkein sen edellytys” (Bertrand Larssen, 2014).

 

Muistetaan, että me kaikki olemme erilaisia ihmisiä ja me teemme asioita eri syistä. Me kaikki voimme kuitenkin vaikuttaa itseemme ja muihin. Ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa kenessäkään kaikkea, joten pääsääntöisesti on kaikkein parasta keskittyä muokkaamaan parasta versiota itsestään. On tärkeää oppia ja kehittyä sekä uskoa itseensä. Jokainen meistä pystyy vaikka mihin, jos tahtotila on oikea!

 

Lähteet:

 

Bertrand Larssen, E. 2014. Paras. Bazar kustannus Oy. BookBeat-äänikirja

 

Mindgym, 2005.The Mindgym- Mielen mestariksi.Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

 

Huotilainen, M. 2018. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma kustannus. BookBeat-äänikirja

 

Opetushallitus. n.d. Mentorointi. Luettu 15.5.2019

https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbl-toi/menetelmia_ja_tyovalineita/mentorointi

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close