Tampere
27 Jan, Wednesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Vaikuta kirjoittamalla – vinkkejä kirjoittamisen tueksi



Kirjoittanut: Kukka-Maaria Halme - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kirjoita, vaikuta, menesty
Tom Lundberg
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tutustuin kirjaan Kirjoita, vaikuta, menesty (Lundberg, 2001), jonka on kirjoittanut useissa lehdissä toimittajana työskennellyt Tom Lundberg. Haluan olla parempi kirjoittaja ja ajattelin nyt jakaa muillekin kirjasta saamani opit, sillä kirjoittaminen on iso osa opintojamme – halusimme tai emme.

Mikä tekee hyvän tekstin? Hyvä teksti vaikuttaa lukijan ajatteluun; antaa uusia näkökulmia, muuttaa mielipidettä tai herättää uusia ajatuksia. Hyvän tekstin ominaisuuksiin kuuluu myös uuden tiedon jakaminen tai sen kertominen uudella tavalla.

’’Kyky ilmaista uudella tavalla asioita, jotka on jo sanottu ja saada ihmiset uskomaan, että lausuu ne ensimmäistä kertaa – siinä on kirjoittamisen koko taito’’ – Remy De Gourmont (Lundberg, 34)

 

Muistan useita kertoja istuneeni sängyllä miettien, että pitäisi kirjoittaa. Läppäri on ollut kiinni ja kirjat hyllyssä. Tekee jopa vähän mieli kirjoittaa, mutta kun ei ole lukenut mitään niin ei viitsisi. Päädyn sitten selaamaan tiktokia ja instagramia. Joku päivä tulee vielä hetki, kun aloitan lukemisen. Kuulostako tutulta? Monen muun ohella kirjoittamisessakin vaikeinta on aloittaminen. Näiden seuraavaan neljän askeleen avulla on helpompi aloittaa kirjoittaminen.

 

Hanki tietoa: Tämä tarkoittaa kirjan lukemista, podcastin kuuntelua tai tiedonhankintaa netistä. Hyvällä kirjoittajalla on hallussa faktatietoa käsiteltävästä aiheesta. Lundbergin mukaan monet tutkijat ajattelevat tiedon popularisoinnin heikentävän tieteen arvoa. Teksteissä on kuitenkin tärkeää osata tuoda tieto esille pelkistettynä ja yksinkertaistettuna. Tähän tarvitaan sekä tiedon ymmärrystä, että hyviä kirjoitustaitoja.

Jäsentele: Selvitä mitä haluat kirjoittaa, esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai ajatuskartan avulla. Voit valita minkä roolin haluat ottaa kirjoittajana. Toimitko enemmän opettaja roolissa vai haluatko esimerkiksi olla pohtija, joka tuo esille erilaisia näkökulmia. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kirjoita: Aloita kirjoittamaan, tekstin ei tarvitse aluksi olla hyvää. Kirjoita muutama ajatus jokaisesta ranskalaisesta viivasta ja kokoa sitten kokonaisuudeksi. Muokkaa ja siivoa vasta lopuksi.

Käsittele: Käsittele oma tekstisi viimeisenä. Muista myös kyseenalaistaa omia ajatusmallejasi ja uskomuksia; Miksi minä ajattelen tästä asiasta näin? Mitä tämä minulle tarkoittaa? Näin saat tekstiisi syvyyttä.

’’Sinun täytyy uskoa asiaasi. Tämä edellyttää, että olet tutkinut aiheesi tarkkaan ennen kirjoittamista. Pystyt siten monesti ristiriitaisen tiedon ja informaation kaaoksessa jäsentämään itsellesi kokonaisuuden ja argumentoimaan asiasi. Tiedät jo ennen työn aloittamista, mitä aiot kertoa’’ (Lundberg, 23).

 

Erilaisia tehokeinoja kirjoittamiseen

Jotta lukija lukee tekstin kokonaan, sen täytyy olla jollakin tavalla mielenkiintoinen. Aina pelkästään mielenkiintoa herättävä aihe ei riitä. Tekstin lukemista helpottaa sujuva kieliasu, joka sopii julkaisuun kontekstiin. Pitkästyttäviä juttuja, ehdollistavia tai pakottavia sanamuotoja tulee välttää suurissa määrin. Toisto voi joissakin tapauksissa toimia tehokeinona, mutta liiallinen asioiden toistaminen saa lukijan kyllästymään. Myös epämääräiset ja ympäripyöreät ilmaisut luovat huonoa mielikuvaa.

Toinen tehokeino on tarinallistaminen. Kirjan mukaan tarinat ovat yksi vanhimmista kerronnan muodoista. Tarinoiden peruskaavassa on yleensä keskiössä jokin ongelma tai haaste, jonka ympärille tarina kehittyy. Tarinassa esitetty ongelma voi toimia esimerkiksi hyvin esseen lähtökohtana ja esseessä tätä ongelmaa pyritään ratkaisemaan eri keinoin. Tarinan avulla on helpompi herättää samaistumisen tunteita lukijassa. Löydätkö tästä tekstistä tarinan?

Myös asettelu ja visuaaliset tekijät vaikuttavat tekstin luettavuuteen. Mahdollisuuksien salliessa voit esimerkiksi lisätä tekstin väliin korostettuja kohtia tai kuvia herättämään mielenkiintoa, tai poimia tärkeimmät kohdat helpoiten nähtäville.

Yksi mielenkiintoinen minulle täysin uusi asia nousi kirjasta esille, nimittäin Tshehovin lakin. Tshehovin lain mukaan, jos jutun alussa mies ottaa kiväärin mukaan metsälle lähtiessään, hänen on jossain kohtaa laukaistava se (Lundberg, 44). Samalla tavalla esimerkiksi, jos otat eväät mukaan kotoa lähtiessäsi, sinun tulee jossain kohtaa syödä ne. Käytännössä tälläinen ennakoiva kirjoitustapa tarkoittaa sitä, että esität alussa jonkin selkeän tai provosoivan mielipiteen tai kysymyksen ja käsittelet sen vasta myöhemmin tekstissä.

 

Omat haasteeni kirjoittamisessa

Omat haasteeni kirjoittamisessa liittyy kieliasuun, oikeinkirjoitukseen ja esseen loppuun viemiseen. Koen välillä todella haastavaksi saada ajatuksiani selkeäksi suomen kieleksi paperille. Tämä automaattisesti johtaa myös kielioppivirheisiin ja hassuihin lauserakenteisiin. Olen käynyt lukihäiriötesteissä, mutta minulle sanottiin, että olen vain yleisesti hidas lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä yhdistettynä nopeaan ajatuksenjuoksuun ja malttamattomuuteen, aiheuttaa hankaluuksia kirjoittaessa. Huomaan usein käyttäväni käänteistä sanajärjestystä ja passiivia. Näiden liiallinen käyttö saa tekstin helposti kuulostamaan huonolta. Pyrin lukemaan ja korjaamaan esseet aina useaan kertaan ja yleensä kun essee on ’’valmis’’ jätän sen vielä julkaisematta ja luen seuraavana päivä läpi tuoreilla aivoilla.

Toinen ongelmani on esseiden loppuun saattaminen. Osaan mielestäni kirjoittaa hyvin johdantoja ja alun pohtivaa tekstiä. Usein saan myös osan käsittelyvaiheesta kirjoitettua, mutta sitten teksti loppuun kuin seinään. Minulla on usein paljon sanottavaa, mutta en tiedä miten saisin asiastani järkevän kokonaisuuden. Miten saisin esseistä tasalaatuisia alusta loppuun? Tähän en löytänyt kirjasta vinkkejä, joten löytyisikö muilta akatemialaisilta apuja?

Loppuun vielä yksi lainaus kirjasta: ’’Jos sinulla on sanottavaa, kirjoita niin paljon ja niin usein kuin mahdollista. Se on vakavasti työhön suhtautuvan kirjoittajan oikea asenne, jonka varaan menestys rakentuu’’ (Lundberg, 218). Vaikka monikaan meistä ei ole ammattikirjoittaja, niin uskon tämän silti pitävän paikkansa. Vain harjoittelemalla voi kehittyä hyväksi kirjoittajaksi, ja saada asiansa oikeilla tavalla esille. Kaikki me haluamme kuitenkin menestyä kirjoittajina esimerkiksi opinnäytetyössä.

 

Mukavia kirjoitushetkiä Proakatemialaiset! <3

 

Lähteet:

Lundberg, T. 2001. Kirjoita, vaikuta, menesty. WSOY. Helsinki

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close