Proakatemialla opiskelun aikana olen oppinut itsestäni paljon uusia asioita, sekä harjoitellut tunnistamaan erilaisia tunteita sekä tiedostamaan omaa käyttäytymistäni. Yksi näistä on vaikeiden tilanteiden pelko. Tämä piirre näkyy minussa niin, että minun on vaikeaa ottaa puheeksi hankalalta tuntuvia asioita sekä kohdata ikäviä tunteita ja antaa rakentavaa palautetta. Tällaisissa tilanteissa toimiminen tulee olemaan kuitenkin osa tulevaisuuden työelämää, ja niitä tulee väistämättä eteen, joten olen halunnut kehittää näitä taitoja itsessäni. Olen saanut tiimiläisiltäni palautetta siitä, että osaan kyllä olla suorapuheinen ja itsevarma, mutta toisinaan ajaudun kiertelemään ja kaartelemaan, ja välttelen joidenkin asioiden sanomista. Tunnistan pelon johtuvan osittain siitä, että pelkään vastapuolen reaktiota ja osittain siitä, että pelkään itse epäonnistuvani tilanteessa. Haluaisin oppia kohtaamaan vaikeita tilanteita paremmin ja siksi luin Helena Åhmanin kirjan, Keskusteluälykkyys painetilanteessa. Avaan tässä esseessä kirjan oppeja, sekä omia kokemuksiani oman ajattelun kehittämisestä.

Keskusteluälykkyys

Åhmanin mukaan keskusteluälykkyys tarkoittaa kykyä luoda yhteyksiä, ajatella joustavasti, tilannetajuisesti, ja empatiaa hyödyntäen vaativissakin vuorovaikutustilanteissa, psykologista ymmärrystä siitä, miten asiat kannattaa ottaa esille, sekä uskallusta kohdata paineisetkin keskustelutilanteet ja niihin liittyvät erilaiset tunteet. Jotta ihminen pystyy toimimaan keskusteluälykkäästi, taustalle tarvitaan oman mielen johtamista. (Åhman, 2020.)

Olen itse huomannut tilanteissa, joissa tavallinen dialoginen keskustelu on äitymässä väittelyksi tai jopa konfliktiksi, että saatan lukkiutua ja olla ennemmin hiljaa, kuin yrittää ratkaista tilannetta. Åhmanin mukaan vaikeissa keskustelutilanteissa olisi tärkeää luoda psykologisesti turvallinen ilmapiiri, mutta itse koen että vaikean keskustelun aloittaminen on hankalaa nimenomaan turvallisen ilmapiirin puutteesta. Huomaan, että joidenkin ihmisten seurassa pystyn olemaan rennommin oma itseni, eikä minun tarvitse juurikaan miettiä mitä sanon tai mitä voin sanoa. Mutta sitten taas joidenkin ihmisten seurassa olen varautuneempi, ja pyrin tunnustelemaan toisen ajatuksia, olemusta ja reaktioita, jotta tietäisin mitä uskallan sanoa. Tavoitteeni on kuitenkin oppia toimimaan keskusteluälykkäästi erityisesti sellaisissa tilanteissa, jotka ovat jo äityneet kiivaaksi keskusteluksi tai jopa konfliktiksi, ja oppia ratkaisemaan tilanteita niin että ne päätyvät mahdollisimman hyvin, ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Vaikka keskustelu olisi kiivasta, se voidaan silti toteuttaa keskusteluälykkäästi, ja parhaimmillaan keskustelu tuo psykologista helpotusta, selkiyttää tilannetta ja auttaa lisäämään ymmärrystä puolin ja toisin. Keskustelusta löytyvät ratkaisut voivat puhdistaa ilmaa, ja auttaa löytämään uusia vaihtoehtoja ja suuntia. Åhmanin mukaan vaativissa keskusteluissa onnistumista edistävät tekijät voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:

• Uskallus ottaa vaativiakin asioita puheeksi, eli keskustelu rohkeus.
• Oman olotilan säätelyyn liittyvä osaaminen, eli itsesäätely.
• Taito luoda luovaa erimielisyyttä ja elää siinä, eli kitkavoima.
• Kyky luoda kytköksiä, eli tunnesiteitä toisten kanssa.

(Åhman, 2020.)

Kirjassa kehotetaan rohkeasti tutkimaan näitä taitoja oman keskusteluälykkyyden osalta, sekä harjoittelemaan käytännössä turvallisissa olosuhteissa. Ihminen tarvitsee kokemuksia, ja epäonnistumisia jotta voi kehittyä, ja keskusteluälykkyys on yksi käytännön taito, jonka voi oppia harjoittelemalla. Omalla kohdallani se, että tunnistan itselleni vaikeat tilanteet, ja sen mistä tunteet johtuvat on askel eteenpäin. Huomaan että kehityn keskustelurohkeudessa hitaasti mutta varmasti, ja uskon että saan paljon oppia jokaisesta vaikeammasta keskustelusta, jonka tulen tästedes käymään.

Konfliktin käsittely

Jotta paineinen keskustelutilanne saadaan purettua, ensiksi on kiinnitettävä huomio tunteisiin. Kun tunnetila saadaan keskustelulle otolliseksi, pystytään asioista keskustelemaan. On tärkeää opetella käyttämään paineisessa tilanteessa strategista empatiaa, joka muodostuu määrätietousuudesta ja yhteistyökyvykkyydestä sekä myötätuntoa. On myös välttämätöntä hyödyntää painekäyttäytymisen tilannejoustoa, jotta asia saadaan ratkaistuksi, ja ymmärtää omaa käyttäytymistään. Määrätietoisuuteen kuuluu se, kuinka suoraan puhuu tilanteessa, miten huomio omat tarpeet ja kuinka jämäkkä on. Yhteistyöhön kuuluu se, miten huomioi vastapuolen tarpeet ja kuinka paljon kiinnittää huomiota siihen, että suhde säilyy. (Åhman, 2020.)

Konfliktin ratkaisu- tai painekäyttäytymistyylit:

Kuva 1. Ratkaisu- ja painekäyttäytymistyylit (mukaillen, Åhman, 2020).

Tunnistan itsessäni enemmän mukautuvan ja välttelevän käyttäytyjän piirteitä, mutta käyttäytymiseeni vaikuttaa vahvasti se kenen seurassa olen, ja kenen kanssa keskustelen. Määrätietoisuutta ja suoruutta joudun harjoittelemaan tietoisesti sellaisissa painetilanteissa, joissa en koe vahvaa psykologista turvallisuutta. Huomaan useasti ehkä liikaakin huomioimaan vastapuolen tarpeet, ja niin sanotusti miellyttämään, jotta suhde säilyisi hyvänä. Keskusteluälykkyyteen kuitenkin kuuluu se, että asiat voi sanoa suoraan ja määrätietoisesti loukkaamatta toista, niin että tilanteessa molemmat voivat oppia ja kehittyä.

Keskustelurohkeus organisaatiossa

Åhmanin mukaan organisaatioiden ei kannata tavoitella konflikteja, vaan kitkaa, joka tuo lämpöä, energiaa ja hankausta. On uskallettava olla eri mieltä, ja sanoa se ääneen toiselle. Vaikeiden tilanteiden pelko voi estää keskusteluiden syntymistä, mutta silloin onkin tärkeää osata tuoda erimielisyydet esiin keskusteluälykkäästi. (Åhman, 2020.) Kirjassa esitellään konfliktin ja luovan kitkan erot seuraavasti:

Kuva 2. Konfliktin ja luovan kitkan erot (mukaillen Åhman, 2020).

Näiden kahden erot ovat toisinaan häilyviä, mutta niistä kannattaa silti olla tietoinen. Organisaatioihin olisi tärkeää saada lisää rohkeutta tuoda esille erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä, ja tällöin ilmapiirin tulisi olla turvallinen ja kaikkien olla tietoisia siitä, miten poikkeavia näkökantoja tuodaan esiin ja otetaan vastaan. Erimielisyyksien esiin tuomiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi erillisiä hetkiä, jotka ovat tarkoitettuja nimenomaan haastamiselle, näin keskustelulle annetaan lupa. Tällöin on kyseessä laajemminkin kulttuurin muokkaaminen siihen suuntaan, että uskallettaisiin olla erimieltä ja keskustella avoimesti. Kulttuurin muokkaamisessa avuksi ovat erilaiset kokeilut, ja niistä oppiminen, avoin pohdinta onnistumisista ja epäonnistumisista, sekä alhainen hierarkia. Keskusteluälykkyyden avulla on mahdollista kääntää erimielisyydet konflikteista luovaksi kitkaksi. (Åhman,2020.)

”Organisaatiot, joissa keskusteluälykkyys on hyvällä tasolla, reagoivat viisi kertaa nopeammin taloudellisiin ongelmiin.” (Åhman, 2020).

Erään 990 vastaajaa käsittäneen tutkimuksen mukaan 70 prosenttia vastaajista välttelee vaativaa keskustelua joko esihenkilönsä, alaisensa tai kollegansa kanssa. Tutkimuksen mukaan keskusteluja myös lykätään useasti kuukausilla tai jopa vuodella, ja siitä kuinka paljon keskusteluja lopulta jää kokonaan käymättä, ei ole tietoa. (Åhman, 2020.)

Åhmanin mukaan ne organisaatiot, joissa keskusteluälykkyys on puutteellista, kärsivät erilaisista ilmiöistä kuten selkään puukottaminen, juoruaminen, vähättely ja passiivisuus. Lähes jokaisesta yrityksestä löytyy henkilöitä, jotka kiusaavat, pomottavat tai ovat epäpäteviä, ja tällaiseen on usein hankalaa puuttua. Mutta jos esihenkilöt kuitenkin osaavat ottaa tilanteen käsittelyyn ja kykenevät käymään paineisia keskusteluja, ne parhaimmillaan vaikuttavat positiivisesti työyhteisöön. Vaativat keskustelut hyvin hoidettuna mahdollistavat muutoksen, ja auttavat kehittämään toimintaa ja saavuttamaan tavoitteet. Keskusteluälykkäät keskustelut lisäävät kunnioitusta ja luottamusta, sekä parantavat turvallisuutta. (Åhman, 2020.)

Tiimissämme on tänä syksynä havahduttu muutamiin erilaisiin ilmiöihin, ja osa on tuonut niitä rohkeasti keskusteltavaksi. Pidimme myös yhden yhteisen pajan, jonka tarkoituksena oli jokaisen vuorollaan kertoa sellaisia asioita mitkä ärsyttävät joko tiimin toiminnassa, tai omassa toiminnassa. Tämän keskustelun ajatuksena olikin nimenomaan vaikuttaa tiimimme kulttuuriin, ja luoda vaikeiden aiheiden keskustelulle oma tila, jossa sai vapaasti ja turvallisesti tuoda omia ajatuksia ja mielipiteitä esille. Oman kokemukseni mukaan keskustelusta oli hyötyä, ja se johti siihen, että haluttuihin asioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota, ja jokainen joutui pohtimaan myös omaa käyttäytymistään tiimissä.

Olotilan ja stressin itsesäätely

Keskusteluälykkyydessä kehittyminen vaatii erityisesti oman olotilan säätelyä, joka tarkoittaa mielen ja autonomisen hermoston säätelyä, ja sellaista ajattelutapaa, joka parantaa omaa oloa. Olotilan säätely vaikuttaa aivojen kykyyn havainnoida painetilanteessa. Itsesäätelyllä luodaan myös edellytys tiedon hyödyntämiseen ja omaan palautumiseen eli vahvistetaan resilienssikykyä. Åhman esittelee kirjassa neljä menetelmää, joiden avulla omaa olotilaa ja stressiä on mahdollista säädellä painetilanteessa:

• Hyödynnä kehon mekanismeja: Säätelemällä stressiä hengityksen avulla vireystila voidaan saada tasaantumaan. Hengityksen säätely on nopein ja helpoin tapa saada lähetettyä aivoihin viesti, että kaikki on hyvin.
• Tulkitse olotila stressiä alentavasti: Ennen keskustelutilanteeseen menemistä, on hyvä pysähtyä hetkeksi ja keskittyä omaan olotilaan, tämä auttaa tärkeiden intuitiivisten viestien havainnoinnissa. Kun aivojen hälyisyyttä on vähennetty, pystyy omaa olotilaa helpommin tarkastelemaan, ja esimerkiksi jännityksen tunnetta tulkitsemaan uudelleen. Kun jännityksen kääntää innostukseksi, eli negatiivisesta positiiviseksi on keskusteluun helpompaa mennä.
• Säätele olotilaa oikeilla kysymyksillä: Paineisessa keskustelutilanteessa on tärkeä taito osata kysyä itseltään seuraavia kysymyksiä: Kuka minä haluan olla tässä tilanteessa? Tämä kysymys palauttaa ajatukset rakentavaan käyttäytymiseen ja omiin arvoihin. Tämän jälkeen on hyvä pohtia sitä; mitä minun kannattaa tehdä seuraavaksi?
• Johda omaa mieltäsi – koodaa mieli uudelleen: Oman mielen johtaminen koostuu ajattelun, tunteiden ja tekemisen selkeyden ymmärtämisestä ja ohjaamisesta. Mielen voi koodata uudelleen esimerkiksi mielikuvien avulla. Mielikuvilla on mahdollista lisätä omaa varmuuden tunnetta ja onnistumisen todennäköisyyttä, ja saada näin hermosolumme alttiiksi muutokselle.

(Åhman, 2020.)

Pohdinta

Nyt kun aiheeseen on perehtynyt syvemmin, ja osaa paremmin tunnistaa omaan pelkoon liittyviä tekijöitä, tuntuu myös käytännön harjoittelun lähestyminen helpommalta. Kirja antoi hyviä vinkkejä siihen, kuinka painetilanteista voi selviytyä, ja mitä niissä tulee ottaa huomioon. Oman käyttäytymisen ja tunnetilojen tutkiminen on haastavaa, mutta välttämätöntä, jotta voi oppia toimimaan keskusteluälykkäästi. Huomasin lukiessa ja kirjoittaessa, että olen tiedostamattani saattanut toimia myös oikein joissakin tilanteissa, ja pohdin myös sitä, että auttaako omalla kohdallani liian tietoinen ajattelu käyttäytymään paremmin. Vai olenko parhaimmillani oman tilannetajun ja intuition varassa. Olen hyvin aisti herkkä ihminen, ja tarkkailen ympäristöäni automaattisesti, teen tulkintoja ihmisten ilmeistä, eleistä ja äänenpainoista, ja otan ne usein huomioon sanavalinnoissani ja omassa ilmaisussani. Mutta piiloudunko kuitenkin liikaa mukautuvaksi ja vältteleväksi, yrittäen miellyttää muita, enkä uskalla sanoa määrätietoisesti ja suoraan omia ajatuksiani?

Lähde:

2020. Åhman. 2020. E-kirja. Keskusteluälykkyys painetilanteessa. Alma Talent Oy, Helsinki.