Tampere
30 Nov, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Vaihtokuulumiset kentältä



Kirjoittanut: Emma Siippainen

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Johdanto

 

Meillä alkoi maaliskuussa kolmen kuukauden mittainen Erasmus -vaihto-opiskelujakso Vukovarissa, Kroatiassa. Meitä lähti tänne kolme kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelijaa, joista kaksi on Motive 4.0:sta ja yksi peruspuolen opiskelija. Asumme paikallisessa opiskelijoiden dormitoryssa, eli asuntolassa. Dormi on juuri valmistunut EU:n rakennuttamana, ja näin ollen onkin loistavassa kunnossa.

 

Suoritamme vaihdon harjoittelujaksona paikallisessa keskussairaalassa (Opca Zupanijska Bolnica Vukovar i Bolnica Hrvatskih Veterana), jossa työskentelemme sekä poliklinikan, että vuodeosastojen puolella. Lähdimme vaihto-opiskelemaan, sillä halusimme tutustua eri kulttuurien eroavaisuuksiin fysioterapian ja vapaa-ajan osalta, johon Erasmus-vaihto tarjoaa oivan mahdollisuuden. Meitä ennen täällä on ollut vain yksi vaihto-opiskelija, joten meidät on huomioitu koko kylän mitalta.

 

Vukovar on mukava pieni kaupunki Tonavan rannalla, jossa meidät on otettu ystävällisesti vastaan. Paikallisten mukaan täällä on asukkaita noin. 20 000 ja kaupunki onkin kärsinyt Kroatian sodan jälkeen pahasta muuttotappiosta. Kroatian sodassa Vukovar hävitettiin kirjaimellisesti maan tasalle ja jälleenrakennus on edelleen vaiheessa, joten sodan jäljet ovat vielä näkyvillä.

 

Fysioterapia täällä

 

Työnkuva täällä poikkeaa fysioterapeuttina reilusti Suomalaisesta työskennellä. Kroatiassa julkisella puolella lääkäri määrää pitkälti fysioterapian sisällön ja fysioterapeutit toimivat suorittavina eliminä. Lääkärin lähetteessä lukee mitä lihaksia tulee venyttää, mitä vahvistaa ja mitä muita terapiamuotoja käytetään. Näiden pohjalta fysioterapeutit valitsevat suoritettavat harjoitteet asiakkailleen. Liikkeet valitaan usein oireen tai terapian mukaan valmiista kansiosta, jolloin yksilöllisesti suunniteltu terapia jää vähälle ja kivun todellinen syy jää selvittämättä.

 

Asiakkaan fysioterapiajakso kestää 2 viikkoa (10 arkipäivää), jolloin asiakas käy päivittäin elektroterapiassa/hydroterapiassa/lymfaterapiassa ja tekemässä harjoitteet kinesioterapiahuoneessa. Ensimmäisenä päivänä asiakasta haastatellaan hieman ja mahdollisesti otetaan mitat ongelmakohtien liikelaajuuksista, jotka mitataan viimeisenä päivänä uudestaan. Fysioterapiajakson jälkeen asiakkaalla on noin kuukauden tai parin sisään kontrollikäynti lääkärille, jolloin tarkistetaan tilanne mahdollisen lisäkuntoutuksen tarpeen varalta. Usein käykin niin, että samat asiakkaat tulevat kerta toisensa jälkeen uusille fysioterapiajaksoille Tämä tapahtuu, koska fysioterapia on ilmaista asiakkaille, jolloin asiakkaan motivointi fysioterapiaan tuottaa haasteita arvostuksen puutteen takia.

 

Lähdimme tutkimaan, millaista fysioterapia sisältää Suomen Fysioterapeuttien määritelmän mukaan. Mielestämme se kuvaa hyvin Suomessa toteutuvaa fysioterapiaa, mutta täällä Kroatiassa näkemämme terapia ei vastaa samaa määritelmää.

 

                      Keskeisiä fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus                 ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Fysioterapia tarjoaa palveluja yksilölle ja väestölle tilanteissa,                       joissa näiden liikkumis- ja toimintakyky ovat tai saattavat olla uhattuna               ikääntymisen, vamman, kivun, sairauden, toimintahäiriön tai ympäristötekijöiden johdosta. Fysioterapeutin työ on asiakaslähtöistä ja näyttöön perustuvaa.           Fysioterapeutti toimii yhteistyössä asiakkaan, muiden asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien asiantuntijoiden kanssa sekä oman alansa asiantuntijana                       moniammatillisissa työryhmissä. Fysioterapeutin tehtävänä on edistää, palauttaa ja                 ylläpitää asiakkaan terveyttä, liikettä, liikkumista ja toimintakykyä. Fysioterapeutti               vastaa itsenäisesti työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja                       kehittämisestä. Hän ottaa huomioon eettiset ja lainsäädännölliset näkökulmat,   fysioterapian vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset. Lisäksi     hän huomioi asiakkaan ja perheen tilanteen ja toiminnan merkityksellisyyden.     (Suomen Fysioterapeutit 2017.)

 

Suomessa fysioterapeutti tutkii ja testaa itse asiakkaan, jolloin on käsitys asiakkaan toimintakyvyn tasosta ja ongelman lähtökodasta on itse fysioterapeutilla. Hän myös itse asettaa tavoitteet kuntoutuksesta asiakkaan kanssa yhdessä, jolloin molemmilla osapuolilla on käsitys päämäärästä

 

Täällä fysioterapeutit tekevät töitä kahdessa vuorossa. Aamuvuoro aloittaa klo. 7.00 ja vuoro päättyy klo. 15.00. Iltavuoro sen sijaan aloittaa klo. 13.00 ja lopettaa klo 20.00, joten muutaman tunnin ajan vuorot tekevät yhdessä töitä. Käytännön tasolla se kuitenkin tarkoittaa puolen tunnin kahvitaukoa iltavuoron alkuun ja aamuvuoron loppuun. Vaikka työajat ovatkin määritelty, tapahtuu töihin tulo ja töistä lähtö liukuvalla otteella, eikä kellokortit ole täällä ollenkaan tuttu juttu. Työyhteisö on kuitenkin tiivis ja se toimii niin hyvässä, kuin pahassa. Työkavereiden seurasta nautitaan, mutta välillä myös liikaakin, jolloin itse työnteko jää toissijaiseksi asiaksi.

 

Vukovarin fysioterapiatiloissa fysioterapeuteilla ei ole omia huoneita, vaan huoneet määräytyvät terapiamuodon mukaan: parafiini-, elekrto-, lymfa-, kinesio-, vojta-, bobath-, ja magneettiterapiahuone. Elektroterapiahuoneessa on 14 verhoilla eroteltua tilaa, joissa annetaan lääkärin lähetteen mukaan asiakkaalle TENS:iä ultraääntä tai sähköstimulaatiota. Voijta-terapia vastaa eniten yksilöllistä fysioterapiaa ja sitä tehdään omassa huoneessaan. Tilanpuutteen vuoksi asiakkaita on huoneessa kaksi kerralla, joista toinen on yleensä pieni lapsi ja toinen aikuinen. Kinesioterapiahuone on isompi erillinen huone, jossa on hoitopöytiä, kuminauhoja, palloja ja muuta fysioterapiassa käytettävää harjoitusvälineistöä. Samanaikaisesti kinesioterapiahuoneessa huoneessa on kolme opiskelijaa, kuusi fysioterapeuttia ja noin 10 asiakasta, joten ruuhkaa on aina suuntaan tai toiseen. Välillä on tilanteita kun huoneessa on 11 fysioterapeuttia ja yksi asiakas ja toisinaan fysioterapeutti suorittaa samanaikaisesti kahden asiakkaan terapiaa. Fysioterapeutit pyrkivät pitämään samat asiakkaat koko hoitojakson ajan, mutta ruuhkan takia se ei aina onnistu, jolloin asiakkaalla saattaa vaihtua fysioterapeutti päivittäin.

 

Palkkaus

 

Fysioterapeutin palkka Kroatiassa on noin 800€, joka edustaa keskivertoa palkkaa eri alojen palkkavertailuissa. Verrattuna Suomen fysioterapeutin kuukausipalkkaan tämä kuulostaa pieneltä summalta, mutta elintasoeroista johtuen se on täällä normaali.  Suomessa yleisimmin noudatetaan, joko KVTES tai TPTES. Jos työpaikalla ei ole käytössä työehtosopimusta tulee palkka neuvotella itse. (Suomen fysioterapeutit 2017) Työehtosopimuksiin on määritelty palkkauksen vähimmäismäärä, joka on esimerkiksi julkisella puolella 2323,84€ (TEHY 2019). Tällöin siis jokaisen tulee vähintään neuvotella itselleen työehtosopimuksien vähimmäismäärä ja se tulee aina kirjata työsopimukseen.

 

Opiskelu

 

Kroatiassa fysioterapian perustutkinto (180op) suoritetaan kolmessa vuodessa, jonka jälkeen on valmis vuoden mittaiseen harjoitteluun perusfysioterapeuttina. Halutessaan fysioterapeutit voivat jatkaa opintojaan kahdella lisävuodella (120op), joka on niin sanottua preventiivistä fysioterapiaa. Erilaista Suomeen verrattuna opiskelussa on myös se, että fysioterapiaa voi Kroatiassa opiskella jo lukiossa. Jos opiskelun on aloittanut jo silloin, fysioterapiaopintoja voi kertyä yhteensä yhdeksän vuotta. Valmistuakseen opiskelijat tekevät lopputyön sekä suorittavat loppukokeen. Kun nämä on läpäisty hyväksytysti fysioterapeuttien tulee tehdä vuoden mittainen harjoittelu julkisella puolella sairaalassa. Vuoden harjoittelun jälkeen opiskelijat suorittavat loppunäyttökokeen. Vasta näiden vaiheiden suoritettua fysioterapeutit saavat ammattinimikkeen ja voivat suorittaa fysioterapiaa laillistetusti.

 

Lisäksi jos fysioterapeutit haluavat tehdä jotain muuta, kuin perusfysioterapiaa he voivat omakustanteisesti käydä erillisiä kursseja, joiden jälkeen he voivat suorittaa esimerkiksi voijta- tai bobath-terapiaa. Myös PNF tekniikan tekemiseen on mahdollista käydä lisäkoulutuksia ja näin ollen tehdä enemmän kyseistä tekniikkaa asiakkaille. Kuitenkaan näiden lisäkurssien käyminen ei nosta fysioterapeuttien kuukausipalkkaa.

 

Suomessa Fysioterapian ammattitutkinto suoritetaan 3,5 vuodessa ja sen laajuus on 210 opintopistettä joka vastaa alempaa ammattikorkeakoulututkintoa. Tutkinnon suorittamiseen kuuluu opinnäytetyön tekeminen sekä kypsyysnäytteen antaminen. Tämän jälkeen voi työskennellä fysioterapeuttina ilman erillistä harjoitteluvuotta. Suomessa koulutukseen sisältyy harjoittelujaksot jokaisena lukuvuonna.

 

 

Kirjaamisen erot suomi vs kroatia.

 

Suomessa fysioterapian jälkeen kirjataan tarkkaan kaikki terapian aikana havainnoidut ja testatut asiat sekä ohjatut harjoitteet. Tiedot kirjataan hyvin yksityiskohtaisesti, jotta muut asiakkaan kanssa työskentelevät saavat oikean käsityksen asiakkaan silloisesta tilanteesta. Rakenteellista kirjaamista toteutetaan moniammatillisesti ja rakenteelliselle kirjaamiselle on tietyt periaatteet.  Kirjatut tiedot ovat yhtenäisiä riippuen siitä onko kyseessä yksityinen tai julkinen palveluntuottaja. Kirjaamisen yhtenäisyys perustuu terveydenhuollon valtakunnallisten sähköisten palveluiden järjestämisen vaatimuksiin.(Suomen Fysioterapeutit 2017.) Koska käytämme Suomessa sähköisiä potilasjärjestelmiä, potilastiedot ovat kaikkien terveyden- ja sairauden hoitoa tarjoavien palvelunjärjestäjien käytettävissä, jos potilas on antanut ne vapaaseen käyttöön.  Suomessa potilastiedot ovat henkilökohtaisia ja niitä saa katsoa ainoastaan oman potilaan kohdalla. Kroatiassa fysioterapeutit eivät näe potilastietoja, sillä sähköinen potilastietojärjestelmä ei ole vielä tänne saapunut. Kutenkin paperiset lähetteet ovat avoimena kaikille ja kaikki saavat nähdä ne. Lähetteestä löytyy nimi, syntymäaika, diagnoosi, fysioterapian sisältö ja montako kertaa fysioterapiaa on. Näiden tietojen perusteella fysioterapeutti ohjaa asiakkaalle harjoitteita ja toteuttaa mobilisointia. Potilaskorttiin merkataan ainoastaan raksilla milloin potilas on käynyt ja missä terapioissa (kinesio-, elektro-, hydro- tai lymfaterapia).

 

Yleiset käytettävät terapiamuodot Vojta ja Bobath

 

Keskeisiä terapiamuotoja Kroatiassa elektroterapian lisäksi ovat Vojta ja Bobath, joita käytetään sekä lapsille, että aikuisille. Bobathia käytetään erityisesti neurologisten potilaiden kanssa ja Vojtaa esimerkiksi skolioosin hoidossa.  Täällä neurologisten lapset saavat sekä vojta ja bobath terapiaa, jolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia spatisen dipleegikon seisoma-asennon ylläpitämiseen ja askeleiden ottamisen aikaistumiseen. (Viiri, E. 2013) Molemmat terapiamuodot vaativat fysioterapeutilta erillistä koulutusta.

 

Saimme ensikosketuksen Vojta-terapiaan harjoittelumme aikana, sillä se ei suomalaiseen opetussuunnitelmaan kuulu. Tämä herätti ihmetystä paikallisissa, koska se on hyvin keskeinen terapiamuoto Kroatiassa ja monet fysioterapeutit haluavat tehdä työkseen ainoastaan Vojtaa. Aiheeseen perehtyessämme löysimme Suomalaisen artikkelin vuodelta 1986, jolloin vojtasta on tehty artikkeli lääkintävoimistelulehteen.

 

Vojtan on kehittänyt Tsekkiläinen mies nimeltä Vaclav Vojta vuosina 1954-1969. Vojta on kehitetty CP- potilaiden (cerebral palsy) parissa, joten terapiamuotoa käytetään erityisesti neurologisten potilaiden kanssa kuten esimerkiksi pareesien. Ortopediset ongelmat ja tuki- ja liikuntaelinvaivat, kuten trauman seurauksena jäänyt vamma tai skolioosin tuomat puolierot ovat myös yleinen käyttökohde täällä vojta terapialle. Vojta terapia ei katso ikää vaan sitä käytetään aina vastasyntyneistä lapsista aikuisiin potilaisiin.

Terapian tarkoituksena on kehittää motoriikkaa ja vaikuttaa motoristen taitojen kehittymiseen. Vojta terapia vaikuttaa koko kehoon muuttamalla verenpainetta, hengitystä, ääreisverenkiertoa.

 

Bobath menetelmä on maailmanlaajuisesti tunnettu ja paljon käytetty neurologinen kuntoutusmenetelmä. Menetelmän ovat kehittäneet fysioterapeutti Berta Bobath ja hänen neurologimiehensä Karel, Lontoossa 1940-luvulla. Bobath menetelmä on kehitetty toisesta maailmasodasta kuntoutuville sotaveteraaneille. Myöhemmin erityisesti lähestymistapaa vauvoille on kehittänyt Sveitsiläinen lääkäri Elsbeth Köng ja fysioterapeutti Mary Quinton. Nykypäivän tietotaito motorisesta kontrollista on kehittänyt tietämystä bobath- terapiasta. Ja nykyään se keskittyykin liikkeeseen ja toiminnallisuuteen, staattisten asentohoitojen sijaan. Perusajatuksena Bobath menetelmässä on fasilitoinnin avulla saavuttaa mahdollisimman normaaleja liikemalleja ja liikkeiden symmetriaa. Näitä liikkeitä me tarvitsemme jokapäiväisessä elämässä. (Helenius & Ullven, 2011 s. 9-10)

 

Haastattelimme paikan päällä työskenteleviä Bobath- terapeutteja. Harjoittelupaikassamme meillä on kaksi terapeuttia, jotka työskentelevät aina eri vuoroissa. Näin asiakkaille on mahdollistettu pääsy terapiaan sekä aamulla, että illalla. On ollut mielenkiintoista seurata terapeuttien työskentelyä, sillä terapia kokonaisuuksissa on suuria eroja. Tässä huomaamme kuinka voimme hyödyntää toinen toisiamme monipuolisemman fysioterapian toteuttamiseksi. Tämä myös tiedostetaan työpaikalla. Kaiken kaikkiaan kuitenkin lainatakseni kollegani sanoja, jokaisen tulee hallita perusliikkumisen ohjaaminen ja fasilitointi ennen kuin voi harjoittaa fysioterapiaa.

 

Pohdinta

Vaihtoon lähtiessämme mietimme paljon mitä se tulee meille antamaan. Jo harjoittelun alkuvaiheessa kysymys kääntyikin toisin päin ja lähdimme miettimään, että mitä me voisimme antaa Kroatian fysioterapialle.

 

Fysioterapialle ollaan rakentamassa uusia tiloja, joihin on kaavailtu saman tyyppistä työskentelytapaa ja ympäristöä kuin meillä esimerkiksi Suomessa on. Fysioterapeuteille halutaan omat huoneet joissa työskennellä niin, että potilaat tulisivat yksi kerrallaan vastaanotolle ja fysioterapia olisi enemmän henkilökohtaista. Luulemme, että tämä motivoi fysioterapeutteja ja opiskelijoita eri tavalla, kuin nykyinen työasetelma. Tällä hetkellä esimerkiksi asiakkaat eivät saa harjoitusohjelmia paperisena kotiin, kuin ainoastaan pyydettäessä. Heitä ei myöskään paljoa ohjeisteta harjoittelemaan kotonaan. Paikalliset ovat kuitenkin vielä hyvin skeptisiä sen suhteen, että rakennus valmistuisi ajoissa, tai että se sisältäisi yksilöllisemmät tilat fysioterapialla.

 

Sodan jäljet näkyvät täällä niin politiikassa, kuin ihmisten luottamuksessa hallinnollisia asioita kohtaan. Paikalliset kertovat että korruptio on edelleen iso osa politiikkaa ja siksi luottamuksen saaminen on mahdotonta. Emme tiedä voiko sodalla  ja hitaalla jälleenrakentamisella olla vaikutusta esimerkiksi terveydenhuollon jälkeen jäämiseen.

 

Täällä harjoittelussa olevat opiskelijat eivät ole kovinkaan itsenäisiä, vaan he katsovat sivusta, kun fysioterapeutit työskentelevät. Ihmettelimme tätä alkuun, mutta ymmärsimme, että harjoittelijoilta ei odoteta tai pyydetä mitään. Joten jos haluamme tehdä ja oppia, meidän tulee itse ottaa asiakkaat haltuun, selvittää mitä kuntoutusta lääkäri on heille määrännyt ja suunnitella heti sopivia harjoitteita. Terapian edetessä olemme muokanneet asiakkaiden harjoitteita progressiivisesti asiakkaan tilanteen ja kuntoutuksen mukaan. Periaatteessa kaikkeen uuteen tarvitaan erikseen lääkärin lupa, mutta fysioterapiaa on lähes mahdotonta tehdä, jos ei pääse testaamaan potilaan rajoja. Kollegamme ovat myöskin huomanneet tämän, joten näin ollen uskomme että esimerkkimme ansiosta he tekevät asioita edistääkseen fysioterapiaa.

 

Suomeen me voimme puolestamme tuoda osan Kroatialaisten ystävällisyyttä ja aitoa auttamisen halua. Heti ensimmäisistä päivistä lähtien koimme, että olemme osa työyhteisöä. Joka ikinen aamu meitä odottaa iloiset hyvän huomenen toivotukset ja kysyimme mitä tahansa, siihen tulee aina joko suoraan vastaus tai sitä lähdetään selvittämään koko työyhteisön voimin. Asiakkaat sekä fysioterapeutit ovat todella ystävällisiä toisilleen sekä meille ja kaikilla on pieni pilke silmäkulmassa työskentelyn ohessa. Työotteella on paljon merkitystä ja meille ei ole näkynyt että työntekijät täällä kärsisivät työstressistä tai burn outista. Niin ilot kuin surutkin jaetaan koko työyhteisön kesken ja asioista keskustellaan paljon avoimemmin kuin kokemuksiemme mukaan Suomessa. Kokonaisuutena harjoittelu ulkomailla antanut meille paljon uutta näkökulmaa ja suhtautumista niin fysioterapiaan kuin arkisiinkin asioihin.

 

 

Lähteet

 

Bauer, H., Appaji, G., Mundt, D. 1992. Vojta neurophysiolocig therapy. The Indian Journal of Pediatrics.

 

Helenius, H. & Ullven, A. 2011. Kykenevät kädet. Yläraajan harjoitteita hemiplegiakuntoutujalle. Metropolian Ammattikorkeakoulu. Toimintaterapeutti. Toimintaterapia. Opinnäytetyö.

https://www.theseus.fi/handle/10024/30192

 

Suomen Fysioterapeutit. 2017. Työehtosopimukset ja palkkaus. Luettu 9.5.2019.

https://www.suomenfysioterapeutit.fi/edunvalvonta/tyosuhdeneuvonta/tyoehtosopimukset-ja-palkkaus/

 

Suomen fysioterapeutit. 2017. Mitä on fysioterapia?. Luettu 9.5.2019.

https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/mita-on-fysioterapia/

 

Tehy ry. 21.3.2018. Julkisen sektorin peruspalkat  Luettu 9.5.2019

https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/julkisen_sektorin_peruspalkat_1.5.2018_ja_1.4.2019_id_11747.pdf

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close