Tampere
28 Mar, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

Vahvuuteni



Kirjoittanut: Veli-Matti Kolari - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Jokainen tiimimme Evisionin jäsen kertoo vahvuudestaan ja käy muille sitä läpi haluamallaan tavalla yhdessä pajassa. Tämä oli haastava rasti minulle. Mistä aiheesta kertoa ja mitä? Miten auttaa muita ymmärtämään kokonaisuuksia? Miten harjaannuttaa ymmärtämään ostajien ja myyjien intressejä eri tilanteissa? Ehkä olisi hyvä opetella jotain konkreettista, josta voisi oppia jakaa muille?

 

En tiennyt mitä tehdä, joten kysyin tietysti neuvoa rakkaalta vaimoltani. Hän koki vahvuudekseni rohkeuden. Hän nosti esille esimerkiksi muuttoni Tampereelle reilu 10 vuotta sitten ilman tukiverkkoja, esimiestehtäviin siirtymisen opiskelun sijaan, muuton Espanjaan ja opiskelun aloittamisen rauhallisen sekä seesteisen lapsi arjen keskellä. Rohkeita tekoja, silti en ostanut ideaa täysin. Rohkeus sanana kuulosti ihan väärältä omaan korvaan. Ei sopinut mielestäni minuun. Päätin kuitenkin lähteä tutustumaan rohkeuteen eri lähteiden kautta ja katsoa mihin päädyn.

 

Aristoteleen mukaan rohkeus on yksi antiikin perushyveestä oikeudenmukaisuuden, viisauden ja kohtuullisuuden lisäksi. Hänen ajattelussa rohkeus on habitus eli toimintavalmius, joka rakentuu toistojen kautta niin, että opittava asia alkaa sujua yhä paremmin. Esimerkiksi kitaran soitossa mieleen jää vähitellen erilaisia tottumuksia tai valmiuksia, jotka edistävät opittua asiaa. Opittu taito juurtuu eräänlaiseksi ominaisuudeksi tai tottumukseksi, mikä voi kuitenkin harjoituksen puutteessa rapistua. Aristoteleksen perusajatus on se, että yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja. (Aristoreles 2012).

 

Aristoteles nostaa esille, että parhaiten rohkeus tulee esille kuoleman pelossa taistelussa (Aristoreles 2012). Onko nykyään haastavampi tuoda rohkeutta esille, kun emme elä kuolemanpelon kanssa? Nykyään saatetaan pitää rohkeana esimerkiksi jos joku avautuu yksityisistä asioista julkisesti tai jos tekee vaikeita päätöksiä, vaikka muut ei tue. Nykyisissä rohkeuden ilmenemis muodossa yksilö on usein yksin ja ennen soturin rohkeus oli yhteisöllistä, kun lähdettiin yhdessä yhteistä vihollista vastaa.

 

Uppsalan yliopiston filosofian professori Pauliina Remes kokee, että rohkeutta on olemassa, vaikka kukaan ei hyökkää kimppuun ja emme nykyisin elä kuolemanpelon kanssa. Silloin on kyse muustakin kuin kasvojen tai käden menettämisestä. Nykyään tarvitaan kykyä toimia jonkin päämäärän tai uskomuksen hyväksi esimerkiksi riippumatta invaliditeetista, tausta tai ihonväristä, jotta jokainen voi rauhassa istua bussissa. Rohkeutta on toiminta tilanteen vaatimalla oikealla tavalla edellä mainitun uskomuksen mukaisesti, jos näkee tilanteen sellaista vaativan. Ihmiset pyrkivät Remeksen mukaan usein olemaan huomaamattomia, jolloin hyväksytään ylivalta ja esimerkiksi kiusaaminen. (Laajakulma 2017.)

 

Rohkeuden ilmenemismuotoja on useita. Löysin omien lasten kasvatukseen tietoa etsiessäni hyvän artikkelin rohkeudesta positiivinen kasvatus sivustolta. Artikkelissa mielestäni hyvin avataan kuutta erilaista ilmenemismuotoa. (Positiivinen kasvatus 2018.):

 

Katso! Mä lakkasin mun kynnet kaikki eri väreillä.” iloitsee nuori tyttö esitellen minulle käsiään. 

Rohkeus olla oma itsensä.

”Sinä olet minulle todella tärkeä.”  kuulen lapsen kuiskaavan toiselle kesken leikkien.

Rohkeutta ilmaista tunteitaan.

Älä puhu minulle noin rumasti” koululainen sanoo tomerasti sijaiselle.

Rohkeus puolustaa omia oikeuksiaan.

”Kyllä kaikki pitää ottaa mukaan.” sanoo kerholainen toiselle.

Rohkeus puolustaa muiden oikeuksia.

”Mä hyppään nääääin korkealta!” huutaa kiipeilytelineessä kiikkuva lapsi.

Rohkeutta kokeilla omia rajoja.

”Musta tulee isona astronautti.” ilmoittaa juuri koulunsa aloittanut poika.

Rohkeus tavoitella unelmiaan.

 

 

Osassa lähteissä rohkeudesta kerrottaessa puhuttiin myös hyveistä, vahvuuksista sekä sivuuttiin systeemiälyä. Mitään edellä mainituista ei suoranaisesti rinnastettu toisiinsa, mutta puhuttiin termien samoista puolista. Systeemiälyyn tutustuessa tarkemmin, koin oivalluksen. Voisiko vahvuuteni olla systeemiälyä?

 

Aato yliopiston systeemiälyn tutkimusryhmä määrittää, että systeemiäly yhdistää inhimillisen herkkyyden insinööriajatteluun, joka tarttuu maailmaan muuttaakseen sitä. Se näkyy älykkäänä toimintana, joka hahmottaa vuorovaikutuksellisia takaisinkytkentöjä sisältäviä kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti ja luovasti. Pitää muutaman kerran ajatuksella lukea, jotta saa kiinni termistä. Ehkä välillä on hyvä olla jotain, mikä ei heti täysin avaudu.

 

Systeemiälystä on kirjoitettu jo vuosituhannen alussa ja muutamat tunnetut puhujat esimerkiksi Frank Martela ja Esa Saarinen puhuvat siitä. Nyt ensimmäisiä kertaa ajatuksella törmään siihen. Olen tehnyt aikaisemmin jopa systeemiäly tutkimusryhmän kehittämän itsearviointitestin, jonka kautta voi arvioida omia systeemiäly vahvuuksia. En silti ole ymmärtänyt, mitä testaan. Olen ajatuksissani rinnastanut systeemiälyn ihan muualle.

 

Systeemiälyssä puhuttaessa nostetaan esille taito ja rohkeus tehdä systeemiä muuttavia interventioita. Hämäläinen ja Saarinen näkevätkin rohkeuden olevan yksi systeemiälyn hyveistä. Rohkeus on myös systeemiälyssä yksi organisaatiokullttuurin tason näkyvä mikrokäyttäytymisen muoto. (Hämäläinen 2004.)

 

Mielestäni systeemiälyn määrittely ja pohjustus kuvaa varsin hyvin vahvuuksiani, joissa niissäkin on kyllä parannettavaa. Hahmotan pikaisesti kokonaisuuksia ja pystyn moniulotteisissakin tilanteissa tekemään kauskatseisia sekä innostavia päätöksiä, joissa näkyy inhimillisyys. Näistä minulle on myös positiivista palautetta annettu. Pystyn luopumaan vanhasta rohkeasti ja ehkä se on toiminnastani se näkyvin piirre. Ehkä siksi vaimonikin katsoo minun olevan rohkea. Mielenkiintoista ymmärtää omia vahvuuksia ainakin vähän paremmin.

 

“Systeemiäly ei ole arvo sinänsä, vaan väline jolla pyritään tiettyihin päämääriin” – Esa Saarinen

 

 

Aristoteles. 2012. Nikomakhoksen etiikka. Gaudeamus.

Hämäläinen, R & Saarinen, E. 2004. Systeemiäly – Näkökulmia vuorovaikutukseen ja
kokonaisuuksien hallintaan.  Luettu 16.12.2020. https://sal.aalto.fi/publications/pdf-files/systeemialy2004.pdf

Laajakulma podcast. 2017. Yle. ”Mitä Aristoteles ajattelee rohkeudesta?”. Rakennuslehti. Kuunneltu 02.11.2020. https://areena.yle.fi/audio/1-4188511

Positiivinen kasvatus. 2018. ”Vahvuus 11: Rohkeus”. Luettu 02.11.2020. https://positiivinenkasvatus.fi/luonteenvahvuudet/vahvuus-11-rohkeus/

Saarinen, R. 2019. Moraalinen rohkeus – vahvuutta ja avoimuutta. Luettu 02.11.2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302108/Saarinen_Moraalinen_rohkeus2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Systeemiälyntutkimusryhmä. Luettu 02.11.2020. http://systeemialy.aalto.fi/paasivu.html

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close