Tiimimme tavoitepajassa minulle heräsi huoli siitä että en tiedä vielä yhtään mitä tahdon tulevaisuudeltani. Tahdon löytää oman juttuni, mutta siitä mitä se voisi olla ei minulla ole pienintäkään hajua. En varmasti ole ainoaa laatuani tämän ongelmani kanssa. Asiaa tarkemmin pohdittuani ymmärsin, ettei minun tarvitse vielä vuosiin tietää mikä se minun oma juttuni on. Ja vaikka löytäisinkin sen, ei sen kanssa tarvitse hautaan asti mennä. Vapaassa ja muuttuvassa maailmassa on onneksi sallittua ja jopa suotavaa muuttaa mieltään.

Luin Päivikki Palosaaren elämäkerta kirjan: Kioskinpitäjä ja Keisarinna. Kirja kertoo Palosaaren matkasta Lapin matkailun kirkkaimmaksi tähdeksi. Palosaari on perustanut Hullu Poro-yhtiön ja luonut Levin matkailubisneksen. Kirja oli innostava kasvutarina maalaistalon tytöstä yrittäjäneuvokseksi. Sitä lukiessa ihmettelin useaan otteeseen, kuinka paljon kaikkea Päivikki on kerennyt tehdä elämänsä aikana. Jo nuorena hänellä oli useita hyvin erilaisia työpaikkoja ja hän matkusti paikkakunnalta toiselle, milloin minkäkin työpaikan perässä. Lopulta hän löysi ravintola ja matkailualan yrittäjyydestä oman juttunsa. Useissa eri tilanteissa hänen elämänsä aikana hänen aiemmista kokemuksistaan oli yllättävissä paikoissa apua. Palosaarella on kokemusta niin porogrillin pitämisestä, laivalla työskentelystä kuin rakennustyömaalla toimimisestakin. Palosaari löysi työuriensa aikana omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnonkohteita, ja käytti niitä loistavasti apunaan rakentaessaan miljoonabisnestään. Palosaari tiesi missä oli hyvä ja teki sitä sekä kehitti toimintaansa ja itseään.

Koen myös itse, että monipuolisuus ja muuntautumiskyky ovat nykyajan työmarkkinoilla ehdottomia kilpailuvaltteja monessa asiassa. Proakatemian koen olevan loistava ponnahduslauta tällaiseen monimuotoisen osaamisen kehittämiseen. Jo pelkästään alkuvuoden aikana olen ollut monessa erilaisessa tilanteessa mukana joihin en olisi päässyt jonkun muun koulun aikana. Uskon että vahvuuteni tulevat ajan mittaan esiin ja osaan tunnistaa ja käyttää niitä tulevaisuuttani miettiessä.

Myös mahdollisuus siihen, että voi pitää vaihtoehtonsa avoinna uraansa suunnitellessa on mielestäni hienoa. Itse kyllästyn nopeasti moniin asioihin ja kaipaan vaihtelua elämääni tasaisin väliajoin, joten en voisi kuvitella tekeväni työuraani yhdessä yrityksessä eläkeikääni asti, ellei yritys sitten olisi omani ja työnkuvani monipuolinen. Pitkäjänteisyys ei ole missään nimessä tällä hetkellä vahvuuteni mutta tiedän sen ja työstän sitä paraikaa. Tähän mennessä olen päässyt kokeilemaan monia eri juttuja töideni merkeissä ja löytänyt jo joitain asioita joissa ainakin kuvittelen olevani hyvä.

Mitä ne vahvuudet sitten ovat?

Pikaisen googlettelun tuloksena sain vastauksen siihen mitä vahvuudet muun muassa ovat. Vahvuuksiksi sanotaan niitä ominaisuuksia jotka tuovat meistä parhaan esille ja näyttävät keitä olemme aidoimmillamme. Vahvuudet voivat olla myös yksinkertaisuudessaan asioita tai tekemistä missä koemme olevamme hyviä. Vahvuudet eivät ilmesty itsestään meidän tehdessämme jotain vaan ne pääsevät esille tietyissä tilanteissa. Aina vahvuuksien tunnistaminen ei ole kovin helppoa, vaan se vaatii itsetutkiskelua ja omiin toimintatapoihinsa perehtymistä Esimerkiksi minä olen viimeiset vuodet kuvitellut omaavani hyvän paineensietokyvyn. Yllätyin viime syksynä useaan otteeseen, kun erinäisissä tilanteissa jouduin toteamaan, että paineensietokykyni ei ole erityisen hääppöinen. Tunnistin heikkouteni ja olen lähtenyt kehittämään paineensietokykyäni. Enää en mainosta sitä vahvuutenani. Ei ole mielestäni lainkaan paha juttu tajuta, että joku asia mitä olet luullut vahvuudeksesi ei olekaan sellainen. Itse tunnistin harhaluuloni ja nyt pystyn kehittämään paineensietokykyäni. Myös halu kehittyä ja muuttaa itseään ja tapojaan voi tuoda uusia vahvuuksia yksilölle. Vahvuuksien kehittäminen on tärkeä osa niiden valjastamista ja käyttöönottoa ajatellen. Itse tunnistan vahvuudekseni ihmisten kanssa toimimisen, ja tahdon koko ajan kehittää tätä ominaisuutta itsessäni. Vain kehittymällä ja oppimalla minusta voi tulla maailman paras asiakaspalvelija.

Vahvuudet apuna uravalinnoissa

Ideaalitilanne työnhakijalla on sellainen, jossa hänellä on mahdollisuus hakea sellaisia töitä, joissa hän kokee olevansa hyvä ja joihin hänellä on jotain annettavaa. Aina näin ei valitettavasti ole, mutta olisi erittäin hienoa, jos olisi. Lukioikäisenä kesätöiden kanssa ei ollut kauheasti varaa nirsoilla. Silti hain suurimalla palolla sellaisiin työtehtäviin, joista olin aidosti kiinnostunut ja joissa ajattelin olevani hyvä. On käynyt myös niin että olen löytänyt yllättävistä paikoista omia vahvuuksiani ja uusia kiinnostuksen kohteita. Myös sellaisia työpaikkoja on ollut, joissa olen kuvitellut olevani hyvä tai ajatellut että työt ovat unelmaduunia minulle, silti näin ei ole aina ollut.

Tavoitteenani Proakatemialla on kokeilla mahdollisimman paljon erilaisia ja erityyppisiä töitä ja työskentelymalleja. Olen varma, että näiden avulla löydän uusia puolia, niin vahvuuksia kuin heikkouksiakin itsestäni, ja pääsen kehittämään niitä. 2020 jouluna kun toivonmukaan valmistun en usko, että minulla on varmaa tulevaisuudensuunnitelmaa vielä silloinkaan. Uskon kuitenkin, että olen löytänyt omia vahvuuksiani, joita voin hyödyntää tulevaisuudessa uraani miettiessä. En suinkaan aio lopettaa erilaisten asioiden kokeilua Proakatemialta lähdettyäni vaan jatkaa sitä. Aina sitä omaa juttua ei välttämättä löydä vuosien kokeilunkaan jälkeen, tai ei tunnista mikä se oma juttu oikein on. Se ei mielestäni kuitenkaan haittaa mitään, sillä uskon, että omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan seuraamalla löytää mielekkäiden projektien ja haasteiden pariin. Myös vahvuuksiaan on hyvä haastaa ja kuulostella, ja näin aioin tehdä tulevina vuosinani Proakatemialla.

Lähde: Anne Lukkarila. Kioskinpitäjä ja Keisarinna- Päivikki Palosaaren elämää.