Johdanto

Olen huomannut  kuinka yleistä uupuminen on Proakatemialla. On mielenkiintoista millä tavoin kaltaisemme oppimismalli haastaa jokaista oman elämän aikataulutukseen sekä elämänhallintaan. Suuri vapaus tehdä ja valita itselleen mielenkiintoisia projekteja yhdistettynä aktiivisiin yrittäjä henkisiin ihmisiin tarkoittaa uupumisen aineksia tai valtavaa mahdollisuutta oppia priorisointia yksilönä sekä tiiminä. Kannustaako meidän tiimi jaksamiseen? On kysymys mitä mietin paljon.

Perehdyin jaksamiseen työelämässä mm. paneelikeskustelun kautta. ”Onko ok olla jaksamatta?” alkaa jaksamista sekä palautumista käsittelevä paneelikeskustelu. Keskusteluun ottaa osaa  neljä suomalaista jaksamisen sekä mentaali valmennuksen ammattilaista.

Ei tarvitse kuitenkaan olla alan ammattilainen jotta ymmärtää kysymykseen vastauksen. Jos tahdomme luoda jaksavaa työyhteisöä tai tiimiä, ei ole ok hyväksyä sekä normalisoida uupumista osana työntekoa. Paneelikeskustelun kautta janosin enemmän ruohonjuuritason tietoa aiheesta, tässä esseessä käsittelen muutamaa helppoa tapaa kohti hyvinvoivampaa tiimiä.

 

Tiimi sekä yksilö

On keinoja jolla tiimi sekä yksilö pystyy ennaltaehkäisemään uupumista.

Burn outit ovat tätä päivää. Monesti opiskelijan tulisi jaksaa tehdä töitä, opiskella, harrastaa ja pyörittää arkea. Mieluusti mahdollisimman tehokkaasti sekä jokaisella osa-alueella parhaansa tehden. Uupumatta. Miten yksilö pystyy edistämään jaksamistaan? Ja miten tiimi pystyy sitä tukemaan ja täten edistää koko tiimin toimintaa. Perinteisiä keinoja arjessa jaksamiseen on esimerkiksi uni ja tauot työpäivän aikana. Ne kuulostaa hyvin yksinkertaisilta ja omaan korvaani jopa tylsän tavallisilta keinoilta. Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen ja miettiä keinoja tähtitieteen kautta kun ottaa seuraavat teemat ajatuksiin arjessa ja tiimin kanssa työskennellessä.

 

Uni ja stressin hallinta

Keinoja uupumisen ehkäisyyn on paljon. Keinoista tunnetuin on uni joka on ihmisen peruspilari arjessa. On saatava tarpeeksi lepoa jaksaakseen mutta unta sekä arjessa palautumista voi häiritä taas työperäinen stressi. Työskentely kulttuuri sekä huono suunnittelutyö voi siis johtaa unettomuuteen ja täten tiimin toiminnalla  ja päätöksillä on suora yhteys yksilön hyvinvointiin. Emme voisi siis sallia töiden tekemistä myöhään illalla tai pahimmillaan yöllä mikäli tahdomme jokaiselta maksimaalista keskittymistä seuraavaan työpäivään. Tiimissä tulisi löytää keinot stressin hallitsemiseksi emmekä voi kuormittaa ketään tavalla joka aiheuttaisi stressiä. Palautumista edistää mm. työasioiden jättäminen töihin, aikaisin töistä poistuminen sekä aika arjessa harrastamiselle ja olemiselle. Näille asioille pitää siis luoda mahdollisuus. On hienoa huomata että Saawassa moni on aloittanut jonkin harrastuksen koulun ja työn vastapainoksi. Se on omalla kohdallani lisännyt merkittävästä jaksamista koulussa.  Sen jälkeen kun on luotu aika ja stressitön mahdollisuus  levolle, on työntekijän vuoro vaikuttaa. Aikuisen ihmisen unen tarve on hyvin yksilöllinen mutta unta tulisi saada 7-9 tuntia vuorokaudessa josta 10-25% tulisi olla syvää unta. Syvä uni on tärkeää palautumisen kannalta ja syvä uni edesauttaa oppimista. Tämän puuttuessa keskittymiskyky, muisti sekä oppiminen voi kärsiä.

 

Oman energian johtaminen

 

Ydinasia omassa jaksamisessa on asioiden priorisointi ja oman optimaalisen energian johtaminen oikeisiin asioihin. Mikäli mietit joka aamu miten tänään johdat enegiasi oikein mm. aikatauluttamalla sekä suunnittelemalla päivän tauot, jaksat paremmin myös työpäivän jälkeen. Sinun tulee siis kehittää itsellesi rutiineja jotka tukevat jaksamistasi, näitä voi olla esimerkiksi happihyppelyt työpäivän keskellä, tai rentouttava meditaatio kiireen keskellä. ”Kahvitauot” ei ole pelkkää sananhelinää vaan on tutkittu että ihmisen keskittyminen pysyy korkeanan 60-120 minutia kerrallaan. (Leppänen & Rauhala, 2012)

On siis selvää että tiimin tulee tukea tauokojen pitämistä ja mahdollistaa ne aikataulutuksella. Entä jos pitäisimme ruokatauon sekä pakollisen lepo/kahvitauon 8 tunnin työpäivän aikana myös koulussa? Työntekijän tauoista on määrätty työehtosopimuksessa. Mutta opiskelijana tai yrittäjänä määräät tauoistasi itse. Varsinkin yrittäjänä aika on rahaa jolloin omien työpäivien tarkka tauotus ei kuulosta aina panostamisen arvoisilta asioilta.

 

Tunneilmapiiri

 

Tunneilmapiiri töissä vaikuttaa jokaisen jaksamiseen. Maaret Kallio käsittelee kirjassaan Inhimillisiä kohtaamisia, kohtaamisen merkitystä. Tiimissä tulee olla myös tilaa tulla kohdatuksi silloin kuin ei enää jaksa. Ilmapiiristä tulisi luoda hyväksyttävä sekä aidosti välittävä. Kirjan kappaleessa “Me on suurempi voima kuin minä” korostetaan sitä kuinka toisen tarpeet voi jäädä huomioimatta kun sorrutaan liialliseen yksilö ajatteluun. ”Kun fokuksessa on aina vain minä, minä ja minä, ei tilaa jää toisille, yhteiselle ja ennenkaikkea kohtaamiselle” (Kallio, 2017,232)  Tiimiyrityksen sisällä on paljon erilaisia projekteja ja niin kuin myös ihmisillä on itsellään henkilökohtaisessa elämässään. Tällöin tiimikeskeinen ajattelu voi helposti unohtua kun ajatukset ovat itsessään ja omissa tarpeissaan. Tämä ei ole aina tahallista toimintaa jolla pyritään saamaan pahaa aikaiseksi. Mutta liian yksilökeskeinen ajattelu vie tiimiä kauemmaksi kaikkien hyvinvoinnista. Myös yksilön asenne ja tunteet vaikuttavat hänen omaan hyvinvointiin mutta myös muiden. Mikäli ihminen ajattelee negatiivisesti, hän näkee asiat kapeasti sekä hänen tarkkaavaisuus kärsii.  Positiivisilla ajatuksilla taas näkee mahdollisuuksia, asenne on optimistisempi sekä avarampi. Voimme miettiä kumpi vie yksilöä eteenpäin ja kumpi edesauttaa tiimin sisäisessä tunneilmapiirin luomisessa ja täten jaksamisessa työpaikalla.

 

Pohdinta

 

Maailmasta löytyy kyllä tietoa sekä kirjallisuutta jaksamisesta eri näkökulmista. Tärkeintä on kuitenkin löytää omaa arkea tukevia keinoja hallita omaa elämäänsä. Kun joku uupuu, ei ole liian myöhäistä keksiä ratkaisuja tilanneisiin. Silloin nimenomaan voimme oppia mikä tilanteeseen johti. Pahimmillaan asia saatetaan sivuuttaa ja jatkaa eteenpäin, olettaen että uupunut tiimin jäsen korjaa toimintamallejaan tahollaan. Kyse on kuitenkin työyhteisön sekä jokaisen yksilön yhteisestä orkesterista. Ei ole itsestäänselvyys että  kaikki jaksaa, mikäli tiimissä ei näihin asioihin pureuduta. Tiimissä niin kuin työpaikallakin pystytään tekemään helpostikin toteutettavia ratkaisuja asian tiimoilta joilla on myönteinen vaikutus koko tiimin toimintaan. Tunneilmapiirin yhteys työssä jaksamiseen on kiistaton ja siihen tuleekin keskittyä. Tiimityössä ja etenkin tiimiyrityksessä jokaisen jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja keksiä uupumista ennaltaehkäiseviä keinoja.

 

 

Lähteet

Palomacorento, Oman energian johtaminen ja aikaansaaminen

https://www.palomacorento.fi/sites/default/files/documents/downloadable/oman-energian-johtaminen-ja-aikaansaaminen.pdf

 

Kallio, Maaret, 2017: Inhimillisiä kohtaamisia

 

Uni ja palautuminen, Työterveyslaitos Luettu 22.10.2021

 

“Avaintaitoja muutoksissa menestymiseen webinaari” , Paneelikeskustelu uupuminen ja jaksaminen

 

Johda ihmistä – psykologiaa johtajille, Leppänen & Rauhala 2012

 

Kuntoplus, Tästä tiedät saatko riittävästi unta, Luettu 22.10.2021

https://kuntoplus.fi/terveys/uni/tasta-tiedat-saatko-riittavasti-syvaa-unta