Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Yksilö: Uuden yrittäjyyden esikuva



Kirjoittanut: Noora-Emilia Hassinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

1 JOHDANTO

 

Proakatemian uusi visio julkaistiin 21.9.2019 Proakatemian 20-vuotissyntymäpäivillä, Pakkahuoneella. Veijo Hämäläinen esitteli uuden vision lavalla noin 300 juhlavieraan edessä ja sai aikaan selkeästi vaikuttuneita reaktioita. Proakatemian vision uudistuminen tarkoittaa selkeästi käsillä olevaa muutosta.

Myös Suomen Partiolaisten – Finlands Scoutern ry:n vuoden 2019 Johtajatulien teemana oli muutos. Johtajatulet järjestettiin 30.8.-1.9.2019 Hämeenlinnan Evolla, jonne kokoontui yli 3000 johtajuudesta kiinnostunutta osallistujaa. (Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry.)

”Johtajatulet on Suomen suurin metsäseminaari johtajuudesta, elämyksiä ja itsensä kehittämistä.” (Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry).

Osallistuin kumpaankin yllämainituista tapahtumista ja ajattelin nyt kirjoittaa siitä, että mitä yhtäläisyyksiä löytyy Proakatemian uudesta visiosta ja Johtajatulien upeiden puhujien puheenvuoroista.

 

 

2 PROAKATEMIAN VISIO

 

Veijo Hämäläisen esittelemä Proakatemian uusi visio kuuluu näin:

PROAKATEMIA – Uuden yrittäjyyden esikuva (Paragon of New Entrepreneurship) (Hämäläinen 2019).

Hämäläinen kävi puheenvuorossaan myös läpi, sitä mitä uusi visio pitää sisällään:

  • Uusi yrittäjyys / New Entrepreneurship
    • Planetaarisen elämän taito / Art of planetary living
    • Kompleksisuustaidot / Art of complexity
    • Luovuustaidot / Art of creativity
    • Tunneälytaidot / Art Of emotional intelligence
    • Verkostoituminen / Art of responsible networking

 

  • Esikuva / Paragon
    • Yhdessä tehdään ihmeitä / Miracles are made together
    • Nöyryys, tilannetaju / Being humble, situational awareness
    • Näkemyksellisyys / Vision
    • Korkea laatu ja halu pitää sitä yllä / High quality and will to maintain it
    • Rohkeus, virheistä oppiminen ja palaute / Courage, learning from mistakes and feedback
    • Näkyvyys ja vaikuttavuus / Visibility and effectiveness (Hämäläinen 2019.)

Selkeästi uusi visio ja sen sisällään pitämät asiat eivät ole vain hatusta repäistyjä, vaan uuden vision muodostumiseksi on nähty paljon vaivaa, työtä, taustatutkimusta ja käännetty katseet kohti tulevaisuutta.

Uuden vision jalkauttaminen vaatii totta kai aina sitoutumista uuteen visioon. Tässä tapauksessa etunenässä ovat Proakatemian nykyiset ja tulevat opiskelijat sekä valmentajat. Myös Johtajatulilla vieraillut Paula Suhonen toteaa Suomen Partiolaisten artikkelissa, että ”Suhonen vaatii itseltään ja johtamiltaan henkilöiltä täyttä keskittymistä käsillä olevan vision eteen työskentelemiseksi.” (Hopeakoski 2019). Tätä tullaan varmasti vaatimaan myös Proakatemian opiskelijoilta, valmentajilta ja sidosryhmiltä nyt ja lähitulevaisuudessa.

 

 

3 YHTÄLÄISYYDET

 

Johtajatulilla oli useita upeita puhujia ja workshopien vetäjiä, joista muutamana esimerkkinä Alexander Stubb, Kati Riikonen, Camilla Tuominen, Thomas Erikson ja Perttu Pölönen. Minulta löytyisi paljon kerrottavaa jokaisen heidän puheenvuoroista, mutta tätä esseetä varten päätin valita kolme pääteemaa. Valitsin aiheiksi mokaamisen, itsensä johtamisen sekä empatiakyvyn. Kaikki nämä kolme aihetta nousivat usein puhujien puheenvuoroissa esiin ja ovat helposti yhdistettävissä myös Proakatemian uuteen visioon.

 

 

3.1 Mokaaminen

 

Erityisesti Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sekä Vincitin HR Johanna Pystynen puhuivat mokaamisen puolesta. Vincit onkin tunnettu kokeilukulttuuristaan, johon mokaaminen kuuluu vahvasti osaksi. Vincitillä mokaaminen on hyväksyttyä ja Pystynen sanoikin, että ”Tärkeää on, että ymmärretään, että se on välttämättömyys onnistumiselle.” (Pystynen 2019).

Proakatemian uuteen visioon sisältyy kohta Rohkeus, virheistä oppiminen ja palaute / Courage, learning from mistakes and feedback ja näen, että se kulkee suoraan käsi kädessä mokaamisen kanssa. Kuitunen tähdentääkin puheenvuorossaan, että yleisesti ajatellaan, että ”moka on teko, josta ei opita mitään” (Kuitunen 2019), mutta Vincitillä se ei tarkoita sitä, vaan mokaaminen on välttämättömyys, jotta voidaan menestyä. Kuitusen mukaan organisaatioihin täytyy rakentaa mokaamisen kulttuuri, jossa mokaaminen on hyväksyttyä ja tärkeä vaihe kohti menestymistä. Hänen mukaansa kulttuurin jalkauttaminen lähtee johdosta ja heidän antamastaan esimerkistä. Johdon pitäisi kertoa rohkeasti omista mokistaan, jotta muutkin uskaltavat mokata ja jakaa mokansa toisten kanssa – näin niistä voidaan oppia tulevaisuutta varten. (Kuitunen 2019.)

Tämä on hyvä esimerkki Proakatemian uuden vision jalkauttamiseksi. Meidän täytyy olla rohkeita, jotta uskallamme kokeilla, mokata ja jakaa virheitä toistemme kanssa, jotta voimme yhdessä oppia niistä tulevaisuutta varten. Meidän pitää olla myös tarpeeksi rohkeita, että voimme antaa toisille palautetta myös heidän mokistaan, sillä Pystysen sanoin ”Epäonnistumisen alla on aina joku juurisyy.” (Pystynen 2019). Tämä tarkoittaa siis sitä, että välttämättä tekijä ei ole aina huono siinä, mitä on ollut tekemässä, vaan syy mokaamiselle voi löytyä esimerkiksi taustalla piilevästä luottamuspulasta, menneistä kokemuksista, huonosta ajankohdasta, tms. (Pystynen 2019). Ilman palautetta emme voi kehittyä yksilöinä tai yhteisönä eteenpäin.

 

 

3.2 Itsensä johtaminen

 

Suurimpia itsensä johtamisen puolesta puhujia Johtajatulilla olivat Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb ja yrittäjä, milleniaali Helena Kastikainen. Alexander Stubb jakoi puheenvuorossaan itsensä johtamisen kolmeen teemaan: mielen hallinta, kehon hallinta ja rutiinit. Mielen hallintaan hän listasi mielen kokoaikaisen treenaamisen, avoimuuden, uteliaisuuden ja taistelun kyynistymistä vastaan. Kehon hallintaan hän listasi kaikille tutut kolme tärkeää asiaa uni, ravinto ja lepo ja puhui niiden tärkeydestä ja merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Rutiineista hän kehotti pitämään päiväkirjaa, jonka avulla voi tarkastella, että mitkä rutiinit ovat huonoja, neutraaleja tai hyviä. Kun on perillä omista rutiineistaan ja niiden vaikutuksista, niitä on näin ollen helpompi lähteä muuttamaan omaa hyvinvointiaan tukevaan suuntaan. (Stubb 2019.)

Helena Kastikainen jakoi itsensä johtamisen vinkkinsä myös kolmeen osioon 1. Kyky tehdä tavoitteita, 2. Action ja 3. Mindset. Kykyyn tehdä tavoitteita kuului miettiä, että mitä haluaa ja miksi haluaa? Vastaukset näihin kysymyksiin täytyy tulla jokaiselta itseltään eikä ulkopuolelta. Action osioon sisältyi toimintasuunnitelman tekeminen tavoitteelle. Toimintasuunnitelma kannattaa pilkkoa pienemmiksi paloiksi ja tämän jälkeen se pitää ”kalenteroida”, jotta asiat toteutuvat. Mindset osio sisälsi oman ajatusmaailman tarkastelua ja siihen paneutumista. Konkreettinen asia, jonka Kastikainen sanoi oli, että ”Täytyy pystyä tekemään valinta niiden asioiden välillä, joihin haluaa panostaa.” (Helena 2019.)

Itsensä johtaminen liittyy oikeastaan lähes kaikkiin Proakatemian uuden vision osa-alueisiin, joten en sillä lähtenyt nostamaan sieltä vain yhtä esimerkkiä. Lyhyesti voisi sanoa, että luovuus-, kompleksisuus- ja tunneälytaidot eivät voi kukoistaa, jos olet huonojen itsensä johtamistaitojen vuoksi koko ajan väsynyt ja henkisesti poissaoleva. Myös verkostoituminen, yhdessä tekeminen ja tilannetaju hankaloituvat – puhumattakaan korkeasta laadusta ja sen ylläpitämisestä. Tämän vuoksi itsensä johtaminen oli mielestäni esiin nostamisen arvoinen teema, sillä se auttaa rakentamaan pohjaa muiden visiossa mainittujen taitojen ylläpitämiselle, käyttämiselle ja opettelemiselle.

 

 

3.3 Empatiakyky

 

Empatiakyky ja tunneälytaidot nousivat itselleni merkittävimmäksi teemaksi Johtajatulien 2019 puheenvuoroissa. Erityisesti tunnekouluttaja, tietokirjailija, yrittäjä Camilla Tuominen sekä luennoitsija, kirjailija Thomas Erikson ja säveltäjä, futuristi, yrittäjä Perttu Pölönen toivat puheenvuoroissaan esiin empatiakyvyn ja tunneälytaitojen merkitystä tulevaisuudessa.

Camilla Tuominen totesi, että tunteet ovat tulleet kertomaan meille tietoa ja niiden johtamisen taito pitäisi olla perustaitona jokaisella (Tuominen 2019). Myös Alexander Stubb viittasi puheenvuorossaan siihen, että empatiakyky korostuu tulevaisuudessa entisestään teknologian lisääntyessä (Stubb 2019).

Karismaattinen Thomas Erikson oli sitä mieltä, että johtaakseen pitää olla hyvät kommunikointitaidot, eikä pelkkä titteli riitä. Johtaja ei voi johtaa vain s-postin, sosiaalisen median, yrityksen intran, tms. teknologian avulla. Nykypäivänä teknologia estää meitä todella kohtaamasta toisiamme ja tuntemaan yhteen kuuluvuutta. Myös lisääntynyt empatiakyvyn puute aiheuttaa haasteita ja Erikson totesikin, että hänen mielestä parhailla johtajilla on kyky empatiaan ja paras itsetuntemus. (Erikson 2019.)

Ilman tunneälytaitoja emme tule pärjäämään tässä koko ajan nopeammin teknologisoituvassa maailmassa ja siksi se onkin mielestäni todella tärkeä osa Proakatemian uutta visiota. Tunneälytaidot tulevat olemaan suurin valttikorttimme ja vahvuutemme teknologisoituvan maailman keskellä ja siksi siitä onkin pidettävä kiinni. Meidän on tehtävä töitä tunneälytaitojemme kehittämiseksi ja niiden ylläpitämiseksi, jotta pysymme kilpailukykyisinä tulevaisuudessa.

 

 

4 POHDINTA

 

Jokainen visioon sisältyvä osa-alue on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta, vaikkakin tässä esseessä niistä vain muutama nostettiin isommin esille.

Perttu Pölönen sanoi hyvin puheenvuorossaan, että tarpeeksi iso tavoite, joka saa jatkamaan, vaikka läpi harmaan kiven, vaatii mokia ja epäonnistumista (Pölönen 2019).

Jos olet aina mukavuusalueellasi, et myöskään tule mokaamaan ja epäonnistumaan, sillä silloin et joudu kokeilemaan mitään uutta. Näin voisi varmaan todeta Proakatemian uudesta visiostakin, jos pysymme mukavuusalueellamme, emme ikinään tule saavuttamaan mitään suurempaa. Emme voi mitenkään kuvitella, että voisimme yks kas saavuttaa Proakatemian uuden vision sormia napauttamalla, vaan se tulee vaatimaan jokaiselta meiltä paljon työtä, mokia ja epäonnistumisia. Mutta niin kauan, kun olemme yhdessä sitoutuneita uuteen visioon ja sen toteuttamiseen, kaikki se työ on sen arvoista

 

 

LÄHTEET:

  1. Johtajatulet Hämeenlinnan Evolla 30.8.–1.9.2019. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry. Luettu 15.12.2019.

https://www.partio.fi/nyt/johtajatulet/

Erikson, T. 2019. Puheenvuoro. Johtajatulet 1.9.2019. Evo. Hämeenlinna.

Hopeakoski, J. 2019. Partiolaisten rakastaman teltta-kuosin luoja Paola Suhonen: Jos tykkään ideasta, toteutan sen. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry. Luettu 15.12.2019.

https://www.partio.fi/partiomedia/partiolaisten-rakastaman-teltta-kuosin-luoja-paola-suhonen-jos-tykkaan-ideasta-toteutan-sen/

Hämäläinen, V. 2019. Juhlapuhe. Proakatemia 20-vuotisjuhla 21.9.2019. Pakkahuone. Tampere.

Kastikainen, H. 2019. Voit saada mitä tahansa, mutta et voi saada kaikkea – mitä asioita johdan?. Puheenvuoro. Johtajatulet 31.8.2019. Evo. Hämeenlinna.

Kuitunen, M. 2019. Johtaminen ja mokat. Puheenvuoro. Johtajatulet 31.8.2019. Evo. Hämeenlinna.

Pystynen, J. 2019. Sitä saa, mitä tilaa – johtamista palveluna?. Puheenvuoro. Johtajatulet 31.8.2019. Evo. Hämeenlinna.

Pölönen, P. 2019. Puheenvuoro. Johtajatulet 1.9.2019. Evo. Hämeenlinna.

Stubb, A. 2019. Itsensä johtaminen ja muutos. Puheenvuoro. Johtajatulet 31.8.2019. Evo. Hämeenlinna.

Tuominen, C. 2019. Puheenvuoro. Johtajatulet 31.8.2019. Evo. Hämeenlinna.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close