Tampere
15 Jan, Friday
-17° C

Proakatemian esseepankki

Utopistinen itseohjautuvuus



Kirjoittanut: Tiinu Pärssinen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Martela, Frank
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Utopistinen itseohjautuvuus

Toimiiko teidän organisaationne täydellisen itseohjautuvasti? Ei toimi, jos kysymme Frank Martelalta. Jokaisessa yrityksessä on joitain hierarkkisia rakenteita, jotka ovat tarpeellisia pitämään toiminta järjestäytyneenä. Mitä enemmän organisaatioon kuuluu jäseniä, sitä enemmän rakenteet ovat tarpeellisia. Rakenteiden ei kuitenkaan tarvitse olla lisättyä hierarkiaa tai kontrollia. Pienin riittävä rakenne– ajattelun mukaan toimimalla etsitään sellaiset rakenteet, jotka rajoittavat mahdollisimman vähän, mutta tukevat kuitenkin organisaation toimintaa. (Martela, 2020.)

Martela esittää neljä organisaation toimintalogiikkaa: yhteisöllisyys, markkinaehtoisuus, hierarkkisuus ja yhdessä ohjautuvuus. Viimeisin on sitä, että yhteistä tärkeää päämäärää edistetään yhdessä toimimalla. Itseohjautuvaksi organisaatoksi itseään nimittävä toimii enemmän tämän toimintalogiikan mukaan, eikä hierarkkisesti eli siten, että ylempää tulee käskyjä toiminnan ohjaamiseksi. Markkinaehtoisessa toiminnassa tehdään vain sitä, mistä palkitaan rahallisesti tai muutoin. Yhteisöllisyys luo kokemuksen toisista välittämisestä ja auttamisen halun niitä kohtaan, joista välittää. (Martela, 2020.)

Tiimiyrityksessämme meidän tulee hyväksyttää päätökset koko tiimillä. Toisaalta johtoryhmällä on tarvittaessa viimeinen sana hallussa ja he voivat keskenään myös tehdä joitain päätöksiä. Emme kuitenkaan toimi kovin hierarkkisesti, vaan enemmän yhdessä ohjautuvasti. Ongelmaksi koen tässä toimintatyylissä sen, että Apajan yhteinen päämäärä ei aina ole täysin selkeä koko tiimille. Kuinka silloin voimme toimia yhdessä edistäen sitä? Tämä on kuitenkin luultavasti se toimintatapa, johon tähtäämme matkallamme huipputiimiksi.

Yhteisöllisyys on toinen tärkeä asia, joka vie tiimiämme eteenpäin. Se rakentuu pienistä asioista ja sitä pitää vaalia. Pidän yhtenä tärkeänä osana yhteisöllisyyden rakentamisessa ja ylläpitämisessä oman edun unohtamista. Pitämällä yhteisön edun ensimmäisenä, se lopulta palvelee myös yksilön etua. Tiimissämme kuitenkin esiintyy jonkin verran markkinaehtoista toimintaa, jossa yksilöt hakevat palkintoa itselleen. En pidä tätäkään välttämättä huonona, mutta meidän pitäisi pystyä niin yksilöinä, kuin tiiminä ajattelemaan nämä palkinnot koko tiimin hyväksi.

Täydellinen itseohjautuvuus on siis utopiaa, jota ei edes kannata haaveilla tavoittavansa. Sen sijaan kannattaa panostaa yhteisöllisyyteen ja yhdessä toimimiseen. Ne antavat tarvittavat rakenteet organisaatiolle, rajaamatta yksilöiden itseohjautuvuutta. Tiimityötaidot ovat yksi avain tällä saralla onnistumiseen.

Lähteet:

Matela, F. 2020. Itseohjautuvuus on mahdoton ideaali joka ei koskaan toteudu reaalimaailmassa. Julkaistu 21.1.2020. Luettu 1.2.2020. https://filosofianakatemia.fi/blogi/itseohjautuvuus-on-mahdoton-ideaali-joka-ei-koskaan-toteudu-reaalimaailmassa/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close