Tampere
16 Jan, Saturday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Utelias itsensä etsiminen



Kirjoittanut: Tea Kivinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi
Satu Pihlaja
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

”Tärkeimmät vaikutusmahdollisuudet löytyvät omasta mielestämme”. Tämän esseen tarkoitus on käsitellä omia tunteitani ja tuntemuksiani ja selvittää, miten voin olla mahdollisimman aikaan saava ja ohjata itseäni, tunteitani, ajatteluani ja toimintaani työyhteisössä. Aihe käsittelee sitä, miten voimme ajatuksiamme ja tunteitamme apuna käyttäen löytää tasapainon arkeen ja kehittää omaa itsesäätelyämme.

 

Kirjassa sanotaan, että hyvän henkisen tasapainon ylläpitämiseksi tarvitsemme 1:3 positiivisten ja negatiivisten tuntemusten välillä. Itsensä johtamisessa avain on selvästi johtaa tunteita ja ajatuksia. Voimavaroista, joita tarvitsemme, keskeisin vaikuttamisen tapa on itsesäätely. Itsesäätely tarkoittaa voimaamme vaikuttaa ajatusten, tunteiden, kehon tuntemusten ja toiminnan kautta sisäisiin kokemuksiimme. Haluan kehittää ensin itseäni ja kun onnistun siinä, niin haluan kehittää koko tiimiämme ja antaa itsestäni parasta muille. Jokainen meistä elää itseään varten. Miksi sitten yritämme jatkuvasti parhaamme mukaan miellyttää toisiamme? Mitä ajattelen, mitä tunnen, mitä teen. Nämä kaikki ovat jatkumoa meidän itsesäätelystämme. Mikko Parikan sanoja lainaten ”Se mitä tunnet vaikuttaa siihen, mitä ajattelet, joka vaikuttaa siihen, miten toimit. Jos haluat muuttaa sitä, miten toimit, muuta sitä, mitä ajattelet muuttamalla sitä mitä tunnet”. Itsesäätelyä on mahdollista kehittää läpi koko elämän. Terveelliset elämän tavat ja kunnollinen lepo ovat isossa roolissa itsesäätelymme kanssa. Käytä mielikuvitusta ja opettele tunnetaitoja. Tunnetaidot auttavat meitä selviämään vastoinkäymisitä. Myönteinen ajattelu vaatii paljon itsekuria, mutta sen avulla elämässä pärjää.

 

Tunteiden torjuminen ja niiden välttäminen

 

Vastaako minun ulos antini ja tekemiseni sitä, mitä minulta odotetaan, vai olenko itse liian kriittinen. Vaadinko itse itseltäni liikaa? Estänkö omia tunteitani? Hankalia tilanteita tulee aina, joko työelämässä tai henkilökohtaisessa elämässä. Minulla itselläni on erittäin suuri taipumus yrittää parhaani mukaan välttää näitä kyseisiä hankalia tilanteita ja olen pitkään pohtinut, että mistä tällainen reaktio tulee. Olen tunnistanut itsessäni sen, että loukkaannun ja loukkaan huomaamattani ihmisiä ympärilläni herkästi. Enemmän se on kuitenkin sitä, että minä loukkaannun. Loukkaan toisia siinä kohtaa, kun koen, että minua ei kuunnella tai yritetä ymmärtää. Minulle on ajoittain vaikea hyväksyä muiden ajatuksia ja mielipiteitä. Se ei johdu siitä, että ajattelisin itse olevani aina oikeassa, vaan sitä, että koen muiden olevan liian itsekkäitä ymmärtämään minun tai muiden näkemyksiä tai mielipiteitä. Jotta voimme elää itsellemme parhaalla mahdollisella tavalla on meidän opittava ottamaan kritiikkiä vastaan tekemisistämme ja sanomisistamme ja olla loukkaantumatta turhasta, sillä se aiheuttaa vain ylimääräistä murehtimista. Kaikki me täällä ollaan yksilöitä, mutta silti jokaisen mielipide on yhtä tärkeä ja että kukaan ei ole toistaan parempi. Meillä jokaisella on oikeus omistaa oma mielipide ja kertoa se myös ääneen. Haaste tulee siinä, miten me olemme tottuneet ajattelemaan itsestämme, toiminnastamme, ajatuksistamme ja kuinka hyväksymme muita ihmisiä ympärillämme ja mitä me heistä ajattelemme. Omaan ajatteluumme vaikuttaa suuresti myös se, millaisilla ihmisillä olemme elämämme ympäröineet. Sanotaan, että me olemme viiden ihmisen summa.

 

Itsetuntemus, itsesäätely ja näiden kehittäminen

 

Vahvistetaan positiivisia tunnetiloja ja lyhennetään niitä negatiivisia. Meillä on aina taipumus yliajatella asiaa päässämme ja sen takia tunnetila muuttuu vain entistä negatiivisemmaksi, kun lisäämme itse vettä myllyyn. Ajatustapaa voi muuttaa milloin tahansa. Huonoina hetkinä tai päivinä voimme keskittyä hyviin pieniinkin asioihin ympärillämme ja näin äskettäinen negatiivinen tunne muuttuukin hetkessä positiiviseksi. Kaikessa on kääntöpuolensa. Jotkut vain osaavat luonnostaan nähdä kultareunuksen. Annetaan tunteiden mennä ja tulla. Ei jäädä niihin roikkumaan, koska sillä me vain vaikeutamme omaa oloamme ja tunteitamme. Onko suhtautumiseni ja asenteeni turhan vastahakoinen ja negatiivinen? Minulla on ollut jo pitkään haasteena elämässäni se, että negatiiviset tunteet ohjaavat ajatteluani. Pettymysten käsittely on minulle haastavaa ja tämän takia kritisoin paljon itseäni. Se on tyypillinen haaste meille kaikille, ettemme osaa kääntää ajatteluamme positiiviseksi, vaan soimaamme itseämme silloin, kun epäonnistutaan ja se syö meidän motivaatiotamme.

 

Miten sitten voimme oppia harjoittamaan myönteistä ajatteluamme ja vahvistamaan positiivista ajatteluamme ja käyttämään sitä voimavaranamme? Kyse on siitä, mihin keskitämme ajatuksiamme. Kun ajattelemme olevamme esimerkiksi hyviä työssämme tai muuten vain ajattelemme itsestämme positiivisesti, vahvistamme itsetuntoamme ja ylipäätään ratkaisukeskeisellä ajattelulla pystymme keskittämään huomiomme positiivisiin ratkaisumahdollisuuksiin. Miten sitten löydämme omia tavoitteitamme, kun niitä useasti työyhteisö meiltä vaatii – Mikä sinua motivoi, mitkä ovat sinun intohimosi? Muuttamalla suhtautumistapaamme myönteiseksi on meidän mahdollista löytää omia tavoitteitamme. On päästävä pois totutuista tavoista ja ajatuksista ja muutettava suhtautumistamme ja oikeasti laittaa panosta, jotta saamme muokattua ajatteluamme myönteiseksi ja positiiviseksi. Se on se keino, jolla johdamme itseämme parhaiten.

 

Tunteet ovat mukana kaikessa, mitä teemme. Ne antavat meille tärkeää tietoa siitä, miten asioita koemme. Miten minä kohtaan haasteen, kun sellainen tulee vastaan? Mietin usein sitä, miten puhun itse itselleni. Yritän jatkuvasti löytää muissa sen hyvän ja keskittyä positiivisiin puoliin, mutta itseni kohdalla huomaan usein olevani todella ankara ja löydän kaikesta negatiivisuutta. Jotta voin olla paras mahdollinen versio itsestäni, on minun mielestäni opittava positiiviseen- ja myönteiseen ajatteluun. Kun mieli voi hyvin, niin kehokin voi hyvin. Millaisilla ihmisillä olen elämäni ympäröinyt? Voiko osa minun negatiivisuuttani olla lähtöisin joistain toisista ihmisistä? Sitä se nimenomaan on. Jos se tulee ihmisistä ympärillämme, on pysähdyttävä pohtimaan, kannattaako niiden ihmisten kuulua elämäämme.

 

Itsensä johtaminen?

 

Haluan tällä hetkellä keskittyä oman elämäni johtamiseen. Minua tunteet johdattelevat aina enemmän kuin järki. Osaanko siltikään kuunnella tai ohjata tunteitani, vai teenkö ratkaisuja sen pohjalta, mitä tai miten tunnen. Kehollamme on tapana tuntemuksen kautta kertoa siitä, mitä me tunnemme. Siksi kannattaa ensin tunnustella sitä itse tuntemusta ja sen jälkeen miettiä, mikä on sitä tuntemusta seuraava tunne. Kehon tuntemukset opettavat meitä nimittäin ymmärtämään meidän tunteitamme.  Minulle on edelleen hämärän peitossa oma tulevaisuuteni ja omat tavoitteeni. Olenko löytänyt väylän, jolla haluan kulkea tavoitteitani kohti? En, sillä en ole varma siitä, mitä kohti olen menossa tai mitä edes tavoittelen. Minulla ei ole vielä selkeitä tavoitteita tulevaisuudesta ja se hankaloittaa minua, koska en tiedä minne haluan mennä ja siksi tunteeni ovat koko ajan vähän sekalaiset ja en osaa tulkita niitä. On hankalaa keskittyä jatkuvasti yhteisten tavoitteiden löytämiseen, kun en ole vielä löytänyt omaa paikkaani ja omia halujani. Onko aina pakko olla tavoitteita? Onko ihan ok, jos ei pysty antamaan samaa kuin muut? On enemmän kuin ok. Minun mielipiteeni on se, että jatkuvasti ajatellaan liikaa vain sitä, mitä muut haluavat ja mitä muut meiltä odottavat ja ei anneta yksilöille tarpeeksi vapautta toteuttaa itseään ja etsiä omia halujaan. Tuntuu, ettei sitä voi tarpeeksi painottaa, miten tärkeää on muistaa pitää huolta jokaisen yksilön tarpeista. On löydettävä yhteiset tavoitteet, mihin jokainen on valmis sitoutumaan ja niiden on oltava sellaisia tavoitteita, jotka eivät vaadi liikaa. Pitää haastaa jokaista, mutta kohtuudella. On oltava realistinen.

 

Uskomukset ja tavoitteellisuus

 

On tunnistettava oman mielen vinoumia. Uskomukset mielletään itse todeksi, mutta todellisuudessa ne ovat niitä, joita muut ovat meistä leimanneet. Uskomukset vaikuttavat paljon tekemiseen ja ajatteluun ja itseni kohdalla tiedostan sen, että minulla on useita negatiivisia uskomuksia itsestäni. Ne juurtavat pitkältä lapsuudesta ja ajoittain vaikuttavat arkeeni eri tavoilla. Omat uskomukseni ovat alkaneet pettymyksistä ja petetyksi tulemisesta. Ajattelen usein, etten osaa mitään ja että olen huono monessa asiassa. Osa syy tähän on se, että tehtyäni useita tunnelukko- ja persoonallisuustestejä olen havainnut, että minulla on elämässä paljon tunnelukkoja, jotka vaikuttavat omaan ajatteluuni ja tunteiden käsittelyyn. Uskomuksista olisi hyvä yrittää päästää irti ja löytää niiden taustalta asian todellisuus. Täytyy oppia tunnistamaan mieleemme muodostuneita uskomuksia, koska ne ohjaavat meidän ajatteluamme. Kun ne opitaan tunnistamaan, voi jokainen itse päättää, miten niihin suhtautuu. Tähänkin vaikuttaa se, miten ajattelemme itsestämme ja miten sisäinen minämme puhuu. Siinä missä kehumme toisiamme, on meidän kehuttava myös itseämme.

 

Keskitytäänkö me siis liikaa yhteiseen tavoitteeseen. Olisiko siitä apua, että keskittyisimme enemmän jokaisen yksilön omiin tavoitteisiin ensin. Miten ajatukset ja tunteet vaikuttavat minun omaan tekemiseeni? Miksi uupumus tuntuu olevan meidän tiimissämme läsnä jo näin alkuvaiheessa. Tuntuuko kaikki pelkästään suorittamiselta. Vaadinko itse liikaa vai oletanko, että muut vaativat minulta enemmän, kuin mihin olen valmis. Auttaisiko meitä, jos opettelisimme antamaan positiivista palautetta tosillemme sekä myös itsellemme ja sitä kautta korostaisimme onnistumisen tunteita ja loisille positiivisuutta. Onnistuminen se on pienikin onnistuminen. Ei tarvitse tehdä mahtipontisia suorituksia, jotta voi olla ylpeä. Haluan oppia tyytymään itseeni, sekä kehittämään positiivista ajatteluani. Haluan nähdä asioissa hyvää ja ennen kaikkea haluan olla itselleni armollinen ja hyväksyä sen, mitä olen.

 

Haluan loppuun sanoa muutaman huomion. Aina ei ole kyse siitä, miten kohtelemme toisiamme. On kyse myös siitä, miten kohtelemme itseämme. Tunteiden hallitseminen on haastavaa, muttei mahdotonta. Opetellaan päästää irti negatiivisista tunteista käsittelemällä ne läpi, antamalla niille hetkeksi tilaa ja sitten hyvästellään ne ja mennään eteenpäin kohti uusia haasteita. Kuunnellaan itseämme, mieltämme ja kehoamme ja annetaan, mitä se tarvitsee. On muutettava suhtautumistapaa, jos tuntuu, että kaikki velloo ongelmien ympärillä ja mikään ei tunnu hyvältä. Opitaan hyväksymään epäonnistumiset ja iloitaan, kun onnistutaan, oli se sitten kuinka suuri onnistuminen tahansa. Käsitellään uskomuksiamme ja löydetään asioiden todellinen laita. Ei olla itsellemme liian ankaria eikä keskitytä pelkkään suorittamiseen. Minulla on pitkä matka edessä itseni kehittämisen kanssa, mutta edetään askel kerrallaan. Ei anneta tunnetilojen estää meitä tekemästä asioita, vaan pusketaan pelkojen yli ja onnistutaan yhdessä.

 

 

Pihlaja, S. 2018. Aikaansaamisen taika. Atena Kustannus Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close