Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Uskallatko epäonnistua?



Kirjoittanut: Mui Hong - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

 

Seuraatko muita, teetkö samoja asioita ja käyttäydytkö samalla tavalla kuin muut? Pelkäätkö mitä muut ajattelevat sinusta? Etkö viitsi tehdä sitä, mitä haluat, koska pelkäät että sinua pidetään hölmönä? Onko helpompi seurata muita, tehdä samoja asioita ja käyttäytyä samalla tavalla kuin muut, koska pelkäät epäonnistumista?

Me kaikki pelkäämme epäonnistumista. Mutta kaikki eivät anna pelon estää tekemisiään. Pelko varoittaa meitä vaarasta. Se varoittaa meitä aloittamasta jotain mistä emme ole varmoja. Pelkäämme asioita, joita meidän ei tarvitsisi pelätä, kuten esiintyminen, kylmät soitot, tai yrityksen perustaminen. Epäonnistumisen pelko voi olla aiheellinen, mutta jos se hallitsee liikaa jokaista liikettämme, se voi olla vaaraksi. Se turruttaa, se jarruttaa, se estää meitä kehittymästä. Pelko on myös hyvästä, sillä se saa meidät tekemään asiat paremmin.

Meitä kohtaan on odotuksia. Vanhemmat odottavat, että meistä tulee lääkäreitä, juristeja ja menestyviä liike-elämän toimitusjohtajia. He eivät hyväksy epäonnistumista eikä niitä juhlita. He odottavat huippusuorituksia, menestystä. Epäonnistuminen on häpeä, josta ei pääse eroon. Emme uskalla epäonnistua, koska lapsuudestamme asti meidät on opetettu onnistumaan. Pelkäämmekö läheistemme pettyvän, jos emme tee niin kuin he odottavat meidän tekevän? Onko helpompi elää muiden odotusten mukaan kuin elää sellaista elämää, jota me itse haluamme?

 

Yhteiskunnassa ei katsota hyvällä epäonnistumista. Jos yrittäjänä epäonnistut kerran, sinua pidetään ikuisena epäonnistujana. Epäonnistumisesta puhuu oma perhe, naapurit, pankkiirit sekä vero- että työvoimatoimistot. Sinulla on otsassa häpeätatuointi. Se ei millään lähde pois, vaikka menisitkin laserpoistoon. Pankit eivät myönnä sinulle lainaa, sillä velkaa on sadantuhannen euron edestä. He eivät suo sinulle toista mahdollisuutta, koska eivät usko, että voisit toimia ensi kerralla paremmin, osaisit välttyä pahimmat sudenkuopat ja jopa onnistua. He eivät ymmärrä sitä, että epäonnistuminen on lykkääntynyttä onnistumista. Sinusta on tullut kuuluisa, lehdet kirjoittavat sinusta. Ohikulkijat tuijottavat sinua vihaisin katsein kuiskaten kaverinsa korviin, että siinä se yhteiskunnan häpeäpilkku kävelee. He välttävät tulemasta lähellesi. Sinut muistetaan, sinua ei unohdeta. Kuulit, että ruotsalaiset antavat helpommin anteeksi. Epäonnistujat ovat ruotsalaisten mielestä rohkeita ja täten hyviä ihannoinnin kohteita. Naapurimaassamme sanotaan, että jos ei heti kerrasta onnistu, niin seuraavalla tai kolmannella kerralla sitten.

 

’’Epäonnistuminen sattuu. Virheen tajuaminen iskee ilmat pihalle. Tapahtumia haluaisi mieluiten paeta, ei käsitellä. Juuri siksi niistä voi oppia enemmän kuin kiillotetuista menestystarinoista.’’

 

Tekemättömyys on suurin epäonnistuminen. Jos Steve Jobs olisi lakannut yrittämästä ensimmäisen epäonnistuneen yrityksensä jälkeen Applea ei enää olisi. Jos Sylvester lakkaa jahtaamasta Tipiä, meillä ei olisi viihdettä mille nauraa. Jos lapsi kaatuu yrittäessään opetella kävelemistä, kukaan meistä ei koskaan kävelisi. Kun putoamisen jälkeen ihminen nousee ylös ja yrittää uudelleen, hän saa aina jonkinlaisen tuloksen aikaan ja pääsee siten lähemmäksi tavoitetta.

 

 ’’En ole epäonnistunut. Olen löytänyt 10 000 tapaa, jolla hehkulamppu ei toimi. En lannistu siitä, koska jokainen epäonnistunut yritys, jonka hylkään, on vain yksi askel eteenpäin.’’ Thomas Edison

 

Olisipa kyse parisuhteesta, vanhemmuudesta, tyttärenä tai ystävänä olemisesta, työstä tai yleisesti ihmisenä olemisesta olen epäonnistunut niissä kaikissa. Silloinen tuska oli sietämätön, mutta ellen olisi epäonnistunut ja saanut monta oppituntia minusta ei olisi tullut näin eheytyvä henkilö kuin tänään olen. Nytkin minulla on epäonnistunut olo tämän esseen kanssa, koska en saanut kunnolla laitettua ajatuksiani esseeseen.

 

Proakatemia on suhteellisen turvallinen paikka epäonnistua. Jopa valmentajat kehottavat meitä epäonnistumaan, sillä se on se mikä opettaa eniten. Akatemialla uskalletaan puhua epäonnistumisista rohkeammin ja avoimemmin, eikä ketään tuomita niistä. Kun yksi uskaltaa avata Pandora-lippaansa, toinen ja kolmas saavat siitä uskallusta toistaa perässä. Kun epäonnistumisia käsitellään, tulee huomatuksi, ettei akatemialla kilpaillakaan onnistumisista vaan siitä kenellä on suurin epäonnistuminen.

Kajossa on ollut pieniä, että suurempia epäonnistumisia. Meillä niitä kutsutaan farssiksi. Niistä on opittu eniten. Niitä ei muisteta pahalla. Niille voi jopa nauraa. Epäonnistumiset voi hyväksyä ja suhtautumalla niihin oikein, ne voivat johtaa syvälliseen uuden oppimiseen ja suunnan muutokseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close