Tampere
05 Dec, Sunday
-20° C

Proakatemian esseepankki

Uskalla innostua!



Kirjoittanut: Jussi Saariaho - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Innostus - Myötämanipuloinnin aakkoset
Pauli Aalto-Setälä
Mikael Saarinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ensimmäinen syksy Proakatemialla on takana ja aika monta kokemusta rikkaampana jatketaan kohti vuotta 2021. Vaikka korona onkin vaikuttanut lähes kaikkeen tänä vuonna, niin päällimmäinen tuntemus läpi syksyn on silti ainakin omalta osaltani ollut innostus. Tässä esseessä tarkastelen innostumista, mitä se tarkoittaa? Mitä on innostumisen taustalla? Entä mikä tappaa innostumisen? Haluan tuoda myös esille mikä saa minut innostumaan ja miten itse koen innostumisen.

 

Mitä tarkoittaa innostus?

 

Kirjassa Aalto-Setälä & Saarinen kuvailevat innostusta onnistumisen ja onnellisuuden kokemisen edellytyksenä. Heidän mukaansa innostus on energiaa, jolla yhteisön taidoista ja tahdosta syntyy jotain merkittävää. Mielestäni juuri sana energia kuvaa innostusta ja innostumista hyvin. Innostuminen antaa sinulle itsellesi energiaa, mutta pystyt myös omalla innostuneella olemuksellasi vaikuttamaan muihin ja antamaan näin myös heille energiaa. Joskus innostus saattaa olla vain hetkellinen ohi menevä tila, joka nostaa hieman vireystilaa. Toisinaan se kuitenkin voi olla niin voimakasta, että sen tuntee todella vahvasti koko kehossa. Sympaattisen hermoston aktivaation myötä sydämen syke kiihtyy, kädet hikoilevat, hengitys tihenee ja ties mitä muuta. Jokainen reagoi yksilöllisesti hieman eri tavoin. Kun innostus on vahvimmillaan ei ulkomaailmaan kiinnitä juuri lainkaan huomiota, vaan siinä hetkessä keskittyy pelkästään omiin ajatuksiin.

 

Koen itse olevani hyvä innostumaan, jos niin voi edes sanoa. Innostun asioista todella helposti ja nopeasti. Etenkin itseni kehittäminen asiassa kuin asiassa saa minut innostumaan ja motivoitumaan. Mielestäni motivaatio ja innostuminen ovat myös toisiaan ruokkivia tekijöitä. Silloin kun olet motivoitunut tekemään jotain, niin todennäköisesti olet myös innostunut kyseisestä asiasta. Päinvastoin taas, kun olet innostunut jostain asiasta todella paljon, niin sinun on luultavasti helpompi saada itsesi motivoitumaan tekemään asian eteen jotain. Innostuminen on luonteeltaan hyvin yksinkertaista. Se vaatii vain huomion ja energian suuntaamisen siihen, mikä on juuri sillä hetkellä tärkeää. Silloin saavutetaan tila, jossa henkilö uppoutuu tekemiseensä kaikilla saatavilla olevilla voimavaroilla.

 

Innostuminen on yksilöllistä

 

Tämä ei tarkoita sitä, että vain osa meistä kykenee innostumaan. Innostumisen yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että jokaisella meistä on ominainen tapa innostua. Kirjassaan Aalto-Setälä & Saarinen ovat kuvailleet hyvin innostumiseen vaikuttavia taustatekijöitä. Se, minkälaiseksi innostumisen taito on meillä jokaisella muovautunut, on aina oman elämän historian tulosta. Siihen vaikuttavat sekä yksilölliset kokemukset aina varhaisista vuorovaikutussuhteista asti, että perimässämme saadut persoonalliset piirteet, kuten temperamentti. Taustalla ovat myös yksilön, sekä yhteisön arvot ja toimintatavat. Kaikkien näiden yhdistelmä luo meille tuon ominaisen tavan innostua.

 

Kiintymyssuhteet, joita olemme luoneet jo varhaisesta lapsuudesta asti, vaikuttavat vielä aikuisiälläkin siihen, miten eri tilanteissa toimimme. Kaikista vahvimman kiintymyssuhteen luomme pääsääntöisesti omiin vanhempiimme. Jos tämä kiintymyssuhde on jo lapsena rikkonainen, saattaa se näkyä lapsessa myöhemmin pelokkuutena, estyneisyytenä, huolestuneisuutena sekä hermostuneisuutena. Yhdessä nämä aiheuttavat lapselle yleisen turvattomuuden tunteen. Pahimmassa tapauksessa tunnemaailma voi olla vielä aikuisenakin ristiriitainen ja puutteet kiintymyssuhteissa ovat vaikuttaneet negatiivisesti omaan resilienssiin eli psyykkiseen palautumiskykyyn. Näiden asioiden takia innostumisesta saattaa tulla vaikeaa myöhemmin myös aikuisena. Lisäksi se vaikuttaa varmasti myös omaan itsetuntoon ja luo haasteita tulevien vuorovaikutussuhteiden luomiseen. Kirjassaan Aalto-Setälä & Saarinen kertovat kuitenkin, että onneksi lapsuudessa koettu yksittäinen rikkonainen tai heikko kiintymyssuhde ei tarkoita automaattisesti sitä, että on tapahtunut korjaamaton vahinko aikuisuuden innostumisen suhteen. Usein lapsuudesta on myös hyviä kokemuksia kiintymyssuhteista. Näiden pohjalta lapsi on saanut mallin, miltä turvallisen ihmissuhteen kuuluu tuntua.

 

Temperamentti tarkoittaa meidän perimässämme saatua luontaista tapaa reagoida sisällämme ja ympärillämme oleviin ärsykkeisiin. Sillä tarkoitetaan siis yksilöllistä reaktiotaipumusta, joka muokkaa lopullista käyttäytymistä. Innostumisen näkökulmasta temperamentti näyttäytyy siten, kuinka helposti ja nopeasti yksilö innostuu. Siinä missä toinen voi syttyä jollekin asialle sekunnin sadasosassa, niin joku toinen voi tarvita innostumiseen enemmän aikaa. Innostuksen kipinän voimakkuus ja kuinka se ottaa tulta alleen onkin juuri se asia, mikä kertoo meidän temperamentistamme. Kumpaakin temperamentti tyyppiä varmasti tarvitaan ja usein samassa tiimissä työskennellessä tällaiset ihmiset vain täydentävät toisiaan. Ensimmäisenä kuvailemallani pika-innostujalla innostus aiheeseen saattaa olla jo siinä vaiheessa lopahtanut, kun hitaammin syttyvä on vasta saavuttanut innostumisen huippukohdan. Käytännön tasolla voisi ajatella, että nopeampi innostuja on saanut jonkin homman aluilleen ja hitaammin innostuva jatkaa siitä kohti kovemmalla höyryllä, kun vain on saanut koneen kunnolla käyntiin.

 

Innostumiseen vaikuttavat oleellisesti myös sekä yksilön, että yhteisön arvot ja toimintatavat. On luonnollisesti helpompaa innostua semmoisten asioiden ympäröimänä, joita elämässään arvostaa ja joiden mukaan toimii. Työyhteisön arvoilla on suuri merkitys siihen, kuinka innostavaksi ilmapiiri työpaikalla muodostuu. Kirjassa onkin annettu esimerkkejä innostavan työyhteisön arvoista. Niihin lukeutuu mm. avoimuus, tasa-arvoisuus, luottamus ja arvostus. Nämä ovat kaikki arvoja, joista olemme myös oman tiimimme kanssa heti aluksi keskustelleet. Niiden pohjalta toimimme ja koen, että sen vuoksi tiimissämme onkin ollut niin helppo innostua asioista. Se näkyy mielestäni myös toiminnassamme selkeästi ja olemme rohkeasti ottaneet Motiven omiin käsiin valmistuvalta tiimiltä. Olemme tohtineet lähteä toteuttamaan asioita yhteisen visiomme mukaisesti.

 

Innostumisen kompastuskivet

 

Innostuminen voi alkaa sekunnin sadasosassa, mutta se voi myös lopahtaa aivan yhtä nopeasti kuin ehti alkaa. Tunnelman latistumiseen vaikuttavat niin omat ajatukset ja toimintamallit, kuin myös ympäröivien ihmisten käytös. Tulkitsemme ilmeet, eleet, äänensävyt ja puheet eri tavoin, joten väkisinkin saattaa joskus tulla väärinkäsityksiä, jotka latistavat tunnelman. Kirjassa on käyty läpi yleisimpiä innostumisen tappajia, joihin voi helposti varmasti lähes jokainen samaistua. Pahin esimerkki näistä on mielestäni itsensä nostaminen korokkeelle ja samalla muiden latistaminen. Se on jo aika ääriesimerkki, mutta sitäkin varmasti tapahtuu. Onneksi ei kuitenkaan missään toimintaympäristössä, jossa itse toimin. Muita yleisiä innostuksen tappajia ovat mm. syyllistäminen, kyttääminen, vertaileminen toisiin ihmisiin, kilpailuun pakottaminen ja yleinen negatiivisuus. Yleiseen negatiivisuuteen voitaisiin lukea jatkuva valittaminen, suuttumuksen osoittaminen ja oman vasten mielisyyden osoittaminen esim. ”minä en pidä tästä”.

 

Lopuksi

 

On hauska ajatella, että kirjoitan tällä hetkellä esseetä innostumisesta, mutta en ole kovinkaan innostunut. Tai ainakaan aluksi en ollut. Essee alkaa kuitenkin olla loppusuoralla ja tiedän, että huomenna alkaa loma, niin innostuksen taso taas nousta pikkuhiljaa. Innostuminen on mielenkiintoinen aihe ja tästä olisi voinut jatkaa vielä paljon syvemmälle. Innostuminen on ainakin omalla kohdallani tuonut elämääni toistaiseksi vain hyviä asioita. Tavoitteena itselläni on aina, että pystyn omalla innostuneisuudellani tuomaan iloa ja energiaa ympäröiviin ihmisiin. Saattaa olla, että tulen tekemään aiheesta vielä toisenkin esseen hieman eri näkökulmasta.

 

Lähteet:

 

Aalto-Setälä, P & Saarinen, M. Innostus – Myötämanipuloinnin aakkoset. 2014. Talentum.

 

Suomen Mielenterveys Ry. Mitä on resilienssi?. Luettu 17.12.2020. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-elämäntilanteet/sairastuminen-voi-olla-kriisi/mitä-resilienssi

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close