Tampere
19 Mar, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Urheilijan tie on "helppo" valinta. Onko?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Törmään usein väitteisiin, joiden mukaan esimerkiksi jääkiekkoilijoilla ei ole aikaa tai halua opiskella, koska urheileminen vie kaiken heidän aikansa. Tästä johtuen heillä ei ole kiinnostusta opiskelemista kohtaan ja heidän koulumenestyksensä on heikkoa. Lisäksi he eivät pärjää koulussa, koska he ovat niin laiskoja.

Paskanmarjat.

Kyseinen väite on sitäpaitsi sekä alentavaa niitä urheilijoita kohtaan, joilla koulumenestys on hyvällä tasolla, että suurimmalta osin myös täyttä potaskaa. Ne urheilijaystäväni, joiden kanssa olen opiskellut vuosien varrella, ovat aina pärjänneet koulussa keskitasoa paremmin. Harhaluulot laiskoista urheilijaopiskelijoista syntyvät siitä minimaalisesta joukosta, joka edustaa sitä huonosti koulussa pärjäävää osaa. Tämä on harmillista, mutta ymmärrettävää. Pieni joukko leimaa kokonaista ryhmää valinnoillaan ja teoillaan. Ymmärrettävää, muttei todellakaan hyväksyttävää.

Väitän urheilijoiden pärjäävän koulussa keskitasoa paremmin vain ja ainoastaan sen takia, että urheilijoiden aikataulutus, työmoraali ja kilpailuhalukkuus ovat melkoisesti korkeammalla tasolla, kuin niiden, joilla urheilutaustaa ei ole lainkaan. Urheileminen myös vaikuttaa arjen sujumiseen, sillä liikunnallisen ihmisen uni on tutkitusti parempilaatuisempaa, kuin ihmisen, joka ei juuri liiku.

Stressinsietokyky on myös erittäin iso asia puhuttaessa koulumenestyksestä. Kuten Jaakkola kirjassaan totetaa, urheilijoiden stressinsietokyky kasvaa jokaisessa harjoituksessa ja jokaisessa ottelussa tai kilpailutilanteessa. Näin he pystyvät keskittämään energiansa paremmin ja tehokkaammin esimerkiksi tenttiin tai siihen lukemiseen stressaamisen sijaan. Jatkuvan paineen alla oleminen valmistaa urheilijoita kiperiin paikkoihin ja kysymyksiin. Myös halu ylittää itsensä ajaa urheilijaa aina vain parempiin tuloksiin ja tätä kautta myös parempiin arvosanoihin. Koska urheilijoiden tavoitteet ovat yleensä korkealla, eivät he halua asettaa opiskelujenkaan suhteen alhaisia tavoitteita. Ylipäätään se, että urheilijat haluavat nähdä elämänsä ja urheilu-uransa nousu-suuntaisena käyränä kertoo siitä, että he tiedostavat työn olevan kaiken keskipisteenä. Ilman työtä on turha odottaa tuloksia.

Koska urheileminen kovalla tasolla ei ole hupia, vaan kovaa työtä ja kurinalaisuutta, on selvää ettei urheilijat pidä esimerkiksi opiskelemista itsestäänselvyytenä. Nykyisin lajissa kuin lajissa on erittäin vaikeaa nousta maailman ehdottomaan eliittiin, koska kilpailu on järjettömän kovaa. Ja urheilijat tiedostavat senkin, että vain niin sanottu kärki tienaa loppuelämänsä elantonsa urheilemalla. Tästä syystä monet urheilijat haluavatkin jo urheilu-uransa aikana hoitaa opiskelunsa mahdollisimman hyvään kuntoon uran päättymistä ajatellen.

Jos mietin itseni kohdalla, mikä on mahtanut olla suurin asia, minkä vuoksi olen pärjännyt opinnoissani aina hyvin, nousee keskittyminen ehkä suurimmaksi asiaksi ja tärkeimmäksi vahvuudekseni juuri koulumaailmaan peilaten. Uskon, että keskittyminen on urheilijoilla yksi suurimmista valttikorteista siinä, miksi he hoitavat opiskelunsa kunnialla. Koska urheilijoiden keskittymiskyky paineen alla on loistavalla tasolla, pystyvät he keskittämään ajatuksensa ja voimavaransa sellaisiin asioihin jotka ovat tärkeimpiä. Koska urheilijan aika menee pääosin opiskellessa ja harjoituksissa, on selvää, että aikataulu ei anna juurikaan periksi turhan jorinan pänttäämistä. Urheilijat oppivat helpommin kiireensä takia näkemään, mikä on oleellista ja mikä ei.

Jotta emme unohtaisi tieteellistä puolta, on myös todistettu, että liikkuminen ja urheilu ovat hyväksi aivoille ja sitä kautta myös oppimiselle/opiskelulle. Liikkuminen parantaa kognitiivisia toimintoja, jotka taas koordinoivat ja kontrolloivat tiedonkäsittelyä (Hulmi 2016). Urheileminen myös parantaa tarkkaavaisuutta, mikä taas on suoraan verrannollinen lukemisen ymmärtämiseen ja asioiden sisäistämiseen.

On mielestäni kuvottavaa, että esimerkiksi edustamani urheilijaryhmän sanotaan olevan laiskoja ja välinpitämättömiä. Sama kuin sanoisi kokkien olevan lihavia. Meitä mahtuu maailmaan montaa erilaista sorttia. Mielestäni onkin hyvä muistaa, että ihmiset ovat yksilöitä. Vaikka samanhenkisyys puhkuu urheilijoiden keskuudesta, on muistettava, että jokainen ihminen on erilainen.

 

Lähteet: Hulmi, J. 2016. Liikkuva keho, tehokkaat aivot [artikkeli]. Lihastohtori.

Linkki: https://lihastohtori.wordpress.com/2016/08/17/liikkumisen-merkityksesta-oppimiselle-syvaoja/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close