Tampere
27 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Unelmien yritys vai yhdistys?



Kirjoittanut: Arttu Myllys - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Millainen olisi yhteiskunnan kannalta kaikista paras yritys? Eikö se olisi sellainen, joka tuottaa paljon hyvää ja työllistää paljon ihmisiä? Monet yhdistykset ovat juuri tällaisia. Ne ovat kuin yrityksiä, jotka jakavat voittonsa suoraa asiakkaillensa. Yhdistyksissä se kuuluista ”why” on niin hyvä ja selkeä, että moni tekee siellä töitä ilmaiseksi ja vielä kovalla innolla. Joskus jopa ihmiset maksavat siitä.

Itse olen koko elämäni ollut jossakin järjestössä. Pienestä pitäen olen kuulunut vanhempieni kautta moottorikerhoon, jonka ansiosta olen pyörinyt moottoripyöräkisoissa joka kesä. Milloin keräämässä pulloja ja milloin paistamassa makkaraa. Kouluun päästyä aloitin partion, jossa toimin lopulta ”nuoriso-ohjaajana” eli vartion johtajana ja ammattikouluun päästyä hurahdin opiskelijakunta- ja nuorisovaltuustotoimintaan. Näitä jatkan edelleen, enkä tiedä lopetanko koskaan. Miksi? Siksi, että se lopulta antaa huomattavasti enemmän, kuin ottaa. Ilman yhdistystoimintaa en olisi nyt Proakatemialla, tai ylipäätään korkeakoulussa. En omaisi puoliakaan nykyisistä kavereistani, eikä minulla olisi läheskään niin hyviä taitoja, mitä minulla on nyt. Ilman järjestötoimintaa, en olisi varmaan koskaan kiinnostunut yrittäjyydestä.

Sen lisäksi, että yhdistykset tukevat toiminnallaan yhteiskuntaa, kasvattavat aktiivisia kansalaisia, vaikuttavat demokratiassa ja tuottavat hyvää, ne opettavat toimijoilleen paljon yritystoiminnasta ja tiimityöskentelystä. Olen itse henkilökohtaisesti saanut tämän ”harrastuksen” kautta todella paljon oppia myynnistä, markkinoinnista, esiintymisestä, viestinnästä, tiimityöskentelystä, vuorovaikutustaidoista, verkostoitumisesta, organisaation talouden hoidosta ja ylipäätään yhteiskunnasta ja sen toiminnoista.

Yhdistyksissä toimii hallitus, jota johtaa puheenjohtaja, joka on rinnastettavissa akatemialla BL:ään. Lisäksi on muu hallitus, jotka ovat verrattavissa eri tiimien vetäjiin ja lisäksi muu aktiivinen jäsenistö, jotka voidaan rinnastaa työntekijöihin. Se miten yhdistys ja yritys oikeastaan eroavat toisistaan on toiminnan syy. Yrityksen tarkoitus on lähtökohtaisesti tuottaa rahaa sen omistajille, tai töitä sen osakkaille. Yhdistyksen lähtökohtainen tarkoitus on toteuttaa jotain yleishyödyllistä tarkoitusta tai ideaa, mikä on yhdistyksen sääntöihin merkattu. Tätä voivat olla esimerkiksi lasten auttaminen, rahan hankkiminen hyväntekeväisyyteen, jonkun harrastustoiminnan harjoittaminen tai jonkun ryhmän etujen ajaminen. Suomi on yhdistysten luvattu maa ja vuonna 2016 niitä oli PRH:n rekisteriin merkattu 137 890 kappaletta ja jäseniä näillä yhdistyksillä arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa. Keskimäärin jokainen suomalainen kuuluu siis lähes 3 yhdistykseen.

Yhdistys on monesti myös hyvin bisnesmuotoinen. Se tarvitsee rahaa toimiakseen ja lähtökohtainen tarkoitus on hankkia sitä muualtakin kuin jäsenmaksuista. Jos yhdistys kerää kaikki varantonsa jäsenmaksuista, nousee jäseniltä perittävän rahan määrä monelle liian suureksi, jäsenkanta pienenee ja toiminta menettää tarkoituksensa. Tästä syystä yhdistykset harjoittavat erimuotoista varainhankintaa. Usein varainhankintaa harjoitetaan erilaisten tapahtumien järjestämisellä, sponsoreilla ja myyjäisillä, mutta monesti toiminta voi edetä hyvin ammattimaiseenkin toimintaan ja voi johtaa jopa toiminnan yhtiöittämiseen. Esimerkkinä vaikkapa RTK-palvelut, joka on kiinteistöhuoltoyhtiö, joka on monipuolinen palveluntarjoaja. Moni ei tiedä, että lyhenne ”RTK” tulee sanoista ”Rauman Tuki Kiekolle”. Yrityksen historia on lähtöisin siis Raumalta, missä Rauman lukon tukiyhdistys alkoi huoltaa jäähallia, jotta kiekkoperinne kaupungissa säilyisi. Lopulta toiminta laajeni ja toiminta päätettiin yhtiöittää.

Toinen jopa ihailtava esimerkki on HYY-yhtymä. HYY on lyhenne, joka tarkoittaa Helsingin Yliopiston Ylioppilaskuntaa. Yhdistys omaa historiaa jo 1600-luvulta ja on historiansa aikana onnistunut kartuttamaan melkoisen omaisuuden. Suurin käännekohta oli aikanaan se, kun Helsingin kaupunki päätti lahjoittaa Ylioppilaskunnalle tontin kaupungin silloisilta reunamilta, jonne saivat rakentaa ylioppilastalonsa juhlia varten, jotteivat olisi kaupungin ”keskustassa” häiritsemässä ”parempaa kansaa”. Ajan myötä toiminta laajeni, rakennuksia nousi lisää ja nykyisin tämä aikanaan kaupungin reunamille noussut ”opiskelijoiden rellestyspaikka” ja muu rakennuskompleksi tunnetaan nimellä vanha ylioppilastalo ja kaivopiha. Toisin sanoen Helsingin rautatieaseman pääovista ulos tultaessa kaikki edessä näkyvä on ylioppilaskunnan omistaman HYY-yhtymän omaisuutta. Kaupungin reunamille noussut talo on nyt muodostanut Helsingin ydinkeskustan kalleimmat liiketilat. Jotta saisi käsityksen arvosta, niin lainataan tekstiä hieman Hyy-yhtymän nettisivuilta: ”Liikevaihtomme vuonna 2015 oli 35,0 miljoonaa euroa. Yhtymän markkina-arvo oli 206,3 miljoonaa euroa ja tulos ennen sijoitustoimintaa oli 4,2 miljoonaa euroa. Tämä mahdollisti 2,4 miljoonan euron voitonjaon ylioppilaskunnalle, sekä varautumista investointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstöä vuoden 2015 lopussa oli 194.”. Voidaan siis sanoa, että opiskelijayhdistys on tehnyt melko hyvää varainhankintaa.

Lukemissani kirjoissa herätelläänkin ajatusta voisiko tulevaisuuden unelmatyöpaikka olla yhdistyksessä? Muuttuisiko nykyinen stereotyyppinen ”unelma duuni” yrityksen johtajasta siihen, että kaikki haluaisivat toimia yhdistyksessä esimerkiksi pääsihteerinä tai toiminnan johtajana toteuttaen yleishyödyllistä toimintaa ja tukien näin yhteiskuntaa? Mahdollisesti kyllä. Itse en pidä tätä ainakaan minään mahdottomuutena.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close