Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Unelmia jahtaamassa



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Blogiessee: https://ajatuksiaopiskelusta0.blogspot.fi/2017/09/unelmia-jahtaamassa.html

 

Toinen vuosi Akatemialla on alkamassa. Loma vierähti ohi silmänräpäyksessä vaikkei kesä oikein kesältä tuntunutkaan. Fiilikset luultavasti johtunevat koleiden ilmojen lisäksi myös siitä, että kalenteri täyttyi töistä sekä par ista projektista. Projektit eivät olleet rakettitiedettä joten olo kuitenkin tuntuu suht levänneeltä ja odotan innolla mitä syksy tuo tullessaan. Viime vuonna puhuimme paljon siitä, että tulevana syksynä tulisi löytää oma intohimo ja alkaa toteuttaa unelmiaan. Lypsylehmät (helpot, rahaa tuottavat projektit) ja oppimisprojektit olisivat valmiina takataskussa ja unelmaprojektia voisi alkaa työstämään heti lukuvuoden alettua. Unelmaprojekti voi olla hullu idea jossa yhdistyy mielenkiinnon kohteet, intohimot sekä viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: raha. Kesällä minun intohimon kohteena oli Minetti-jäätelö sekä skootteriajelut auringonlaskuun. Kuinka näistä voisi parsia kasaan unelmaprojektin? Tarvitseeko jokainen unelmaprojektin ja kuinka suuri unelman tarvitsee olla?

Kesän aikana sain luettua myös muutamia kirjoja Rakkaushömppää ja elämäkertoja. Näistä ei kirjaesseitä saa oikein aikaiseksi mutta Cheekin kirjan takakannen suljettuani aloin miettimään miten Jare Henrik Tiihonen mursi sanonnan ”tyhjästä on vaikea nyhjästä”. Lahden pikku-pahiksesta tuli hallien täyttäjä sekä ihailun kohde. Kuinka Cheek löysi unelmaprojektinsa ja toteutti sen yli kaikkien odotuksien?

Kirjassa Cheek kertoo lapsuudestaan sekä nuoruudestaan. Intohimo hiphop-musiikkiin ja kulttuuriin oli syntynyt jo nuorena. Lahdessa Jare tunnettiin veljensä varjona joka humalapäissään tykkäsi riimitellä. Kaveriporukka oli sitä mieltä että riimittely kuulosti hyvältä ja Jaren tulisi hioa sekä viedä taitojaan eteenpäin. Sana kiersi ja pian Jare pääsikin esiintymään pienelle klubille Lahteen. Tästä alkoi ura jonka lopun jokainen jo tietääkin. Unelmien toteuttamisessa Jarella oli kuitenkin myös varjopuolia – intohimon ja työn yhdistyessä raja näiden kahden välillä alkoi häilyä ja tauko oli paikallaan.

Mikä ensinnäkin on unelma? Minulle tuo sana tarkoittaa maalia, jonka siniviiva siintää kaukana horisontissa. Tämän päämäärän tulee kuulostaa (ja näyttää) hullulta – idealta, jota kukaan täysipäinen ei lähtisi-tai voisi toteuttaa. Realistinen päämäärä on tavoite jonka eteen tulee tehdä paljon töitä ja siksi unelman tuleekin aiheuttaa hilpeyttä, pelkoa ja jopa kauhunsekaisia tunteita. Unelmat ovat työkalu päästä pois puuduttavasta arjesta mutta myös motivoida antamaan kaikkensa oman asian eteenpäin viemiseksi. Veikkauksen mainoksessa sanotaan unelmoinnin olevan puoli voittoa sekä unelmoinnin olevan suomalaisten lempiharrastus. Lotossa voittamisen mahdollisuus on häviävän pieni ja se vaatii pelkkää onnea. Tämän vuoksi OIKEIDEN unelmien löytäminen onkin tärkeää koska harva meistä on syntynyt Hannu Hanheksi. Onnea voi olla takastaskussa valmiina tai onnen voi löytää, mutta ennenkaikkea sen eteen tulee tehdä töitä. Jare otti härkää kiinni sarvista ja toteutti hulluimmat unelmansa.

Sarvista kiinni ottaminen pitäisi olla nyt ajankohtaista itsellänikin, ihan jo Proakatemian arvojen mukaisesti. Proakatemia on paikka jossa saa unelmoida sekä kokeilla omia rajojaan. Omat mielenkiinnon kohteet liittyvät paljolti ruokaan, jälkiruokiin ja niiden valmistamiseen. Kuitenkin unelma omasta pienestä pitopalvelusta tuntuu jotenkin kaukaiselta eikä välttämälttä täysin omalta idealta. Olen lähtenyt työstämään parin tiimiläisemme kanssa ideaa ”leivonta-pitopalvelusta” ja kuvat sokerikuorrutetuista kakuista sekä elintarvikevärien kirjosta pyörivät mielessä. Yksi päämäärämme oli mennä ”piparkakkutalot edellä” Tampereen Joulutorille, mutta projektisuunnitelma avasi silmät jopa karuunkin todellisuuteen määrästä joka meidän tulisi sinne tehdä tavoitteiden ollessa korkealla. Määrä ei mahdoton, mutta projektin onnistuminen ja sen loppuunvienti edellyttäisi kolmen hengen ryhmältämme täyttä sitoutuneisuutta. Samalla voisi muu jouluhössötys jäädä pienemmälle focuksen ollessa ainoastaan kolmen päivän piparkakkutalojen myynnissä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan saada burnouttia kuten Jarelle valitettavasti kävi, osakseen ehkä myös piparin vuoksi. Harkisemmekin muita vaihtoehtoja, tämän kuitenkin toistaiseksi ollessa vielä läsnä, kuinka leivonta-(ja joulu)intoa voisimme purkaa tavalla josta voisi jokunen killinki jäädä viivan alle.

Kohtuus tulee siis muistaa unelmoidessakin etteivät piparkakkutalojen seinät kaadu kirjaimellisesti päälle. Jaren innoittamana on hyvä muistaa että uskomalla itseensä sekä nimenomaan omaan tekemiseen ovat ovet avoinna mihin tahansa. Päämääriä tulee asettaa ja niiden vuoksi tulee olla valmis uhraamaan aikaa (sekä rahaa). Omien unielmien päälle voi joku toinen talloa koska ei usko niiden olevan samanarvoisia omiensa kanssa. Tälläiset henkilöt tulee jättää samantien omaan arvoonsa. Unelmaprojekti voi pelottaa mutta pelolle ei saa antaa valtaa. Piparit ja täytekakut takaravoissa jyskyttäen rupeankin tästä selailemaan verkkokauppoja ja kuorruttamaan unelmaprojektiani yhä enemmän vaaleanpunaiseen sokerimassaan. Proakatemialta voi hyvinkin tulla seuraava leivontamaailman Rähinä Records.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close