Tampere
27 Feb, Saturday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Unelmakupla



Kirjoittanut: Micaela Erola - tiimistä Pinkut 1.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan
Mark Manson
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mark Mansonin kirjassa kuinka olla piittaamatta p*skaakaan käydään läpi muutama tarina ihmisistä, joista osa yrittää olla parempia ihmisiä mitä ehkä oikeasti ovat, tai aivan muuta mitä oikeasti elämässään edustavat. Kirjassa Manson pistää pohtimaan, mikä on oikeasti tärkeää ja mitä elämässään kannattaa tavoitella, ja miksi. Kannattaako jokaisesta vastoinkäymisestä harmistua, vai voiko siitä kenties ottaa opikseen ja jatkaa vahvempana eteenpäin?

 

Pidin Mansonin ideologiasta, sillä minullakin on joitain kavereita, joilla saattaa mennä päivä pilalle, jos töissä on edes yksi haastava asiakas. Toisaalta ymmärrän heitä, koska jotkin asiakkaat jaksavat olla välillä noh hieman uunoja, mutta useimmiten itsellä tällaisen asiakkaan jälkeen homma unohtuu ja uusien asiakkaiden saapuessa liikkeeseen energisyys ja ystävällisyys valtaavat taas koko kehon, hymy mukaan lukien. Välillä tekisi mieli sanoa kavereille, että tarvitseeko välittää noin pienistä asioista, ja antaa sen pilata koko loppu päivä. Ihmisten negatiivisuus vaikuttaa kuitenkin muihinkin ympärillä oleviin ihmisiin.

 

Manson toi kirjassaan esille tapauksen, jossa mies halusi olla oikein iso tekijä. Mies kehuskeli aina lähipiirilleen sillä, kuinka monta rautaa hänellä on tulessa, ja useita projekteja käynnissä. Yleensä hän toi tarinoissaan esille vielä muutaman tunnetun nimen, jotka olivat hänen mukaansa mukana projekteissa. Mies uskotteli kaikille (itsensä mukaan lukien), että hänellä meni todella hyvin. Todellisuudessa hän yöpyi sukulaistensa tai ystäviensä luona, ja tämän lisäksi eli näiden varoilla. Tarvittaessa soitti uskottavuutensa vuoksi muutaman bisnespuhelun jollekin tunnetulle liikemiehelle. Mitään varsinaista projektia hänellä ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa käynnissä.

 

Toinen esimerkki, jonka tuon esille Mansonin kirjassa on pojasta, jonka rehtori tuli kesken koulupäivän hakemaan luokasta kansliaansa. Rehtori syytti poikaa kannabiksen tuomisesta kouluun. Rehtori tyhjensi pojan koulurepun, jumppapussin, takin ja kaiken sisällön näistä ulkotaskuista sisätaskuihin, ilman tulosta. Kun rehtori sitten uteli pojalta, onko tällä kannabista mukana, poika vakuutti itku kurkussa, että ei ole. Samaan aikaan kirjassa käytiin läpi ajatuksia, jota pojan päässä kulki, lähinnä siitä kuinka hänellä ei ole kannabista mukana, ja kuinka rehtorin syytökset olivat julmia. Tässä vaiheessa itse lukijana olin aivan varma, että rehtori on erehtynyt, mutta väärässä olin. Poika oli tehnyt reppunsa pohjaan salataskun, josta rehtori sitten lopulta löysi kannabiksen.

 

Kaksi esimerkki tapausta ovat hyviä siitä, että jos todella uskottelemme itsellemme ja myös muille jotain mikä ei ole todellista todeksi, alamme uskoa aidosti siihen pian itsekin. Kirjassa myös mainitaan, kuinka tätä teoriaa käytettiin ennen psykologiassa, mutta siitä on sittemmin luovuttu mm. väärien hyväksikäyttösyytteiden takia, koska psykologilla käynyt henkilö oli alkanut niihin itse uskomaan.

 

Mielestäni on todella tärkeää, että uskomme unelmiimme. Teemme töitä niiden eteen ja uskallamme avata myös muille ihmisille unelmia ja ajatuksiamme. Samalla on kuitenkin tärkeää, ettemme luo sellaisia mielikuvia itsellemme, jotka eivät ole totta, mutta jotka päässämme muovautuvat todeksi. Välillä olisi siis hyvä tulla unelmiensa kuplasta pois ja kohdata ne elämän v*ttumaisetkin asiat, joista piittaa p*askaakaan. Tärkeää tämän ajattelun rinnalle olisi kuitenkin miettiä myös, kuinka paljon välitän mistäkin asiasta, ja pilaako tämä todella päiväni vai voisinko antaa asian olla ja jatkaa yhtä iloisena, kuin muutamaa minuuttia aikaisemmin.

 

Tulevissa tiimiyrityksissämme tulee varmasti olemaan moniakin vastoinkäymisiä. Kaikki eivät voi millään olla kaikkien parhaita kavereita, mutta sekin on vain jokaisen kestettävä. Meidän on koetettava tulla kaikkien kanssa parhaamme mukaan toimeen, juuri niin paljon kuin aikuisten ihmisten kuuluisikin tulla. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite: saada yritys pyörimään ja menestymään. Miksi emme tekisi yhdessä sen eteen töitä? Tarvitseeko meidän mutristaa naamaa, jos aamulla maito loppuu kahvista ja joudunkin juomaan sen mustana tai jättää juomatta.

 

Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan avasi ajattelumaailman. Mielestäni jokaisen pitäisi lukea se, joista tuntuu välillä siltä, että nyt tuli ylireagoitua pienestä asiasta. Pitää muistaa unelmoida, mutta pitää myös muistaa palata maanpinnalle ajattelemaan, missä oikeasti olen nyt, ja miten konkreettisesti pääsen sinne mistä unelmoin.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close