Brändistä löytyy tietoa, mielipiteitä, ehdotuksia ja suosituksia internetin syövereistä vaikka kuinka paljon. On oikeastaan häkellyttävää, miten yhden sanan ympärille kietoutuu niin valtava määrä informaatiota ja merkitystä. Brändi onkin yllättävän monimutkainen juttu, vaikka helposti toista ajattelisikin.

Satu Rämön ja Hanne Valtarin Unelmaduunarin Tilipäivä käsittelee brändiä ihanan yksinkertaisesti. Kirjassa käytetään esimerkkinä hienosti rakennetusta brändistä Helsingin Suvilahdessa järjestettävää Flow-festivaalia. Flow on erilainen kuin mikään muu festari: sillä on erilainen ulkonäkö, erilainen fiilis, erilainen tyyli. Kirjassa Flowta kuvaillaan kukkapeltona, joka vetää puoleensa. Festivaalin järjestäjät ovat luoneet ihan omanlaisensa kukkasiemensekoituksen, joka houkuttelee tietynlaisia ihmisiä. Ja tietysti kaikkien festivaalijärjestäjien täytyy tehdä oma siemensekoituksensa sen mukaan, ketä haluavat kukillaan houkutella. Luomamme kukkasiemensekoitus on yhtä kuin brändimme.

Brändi selitetään Unelmaduunarin Tilipäivässä seuraavasti: ”Brändi kokoaa yhteen kaiken sen, mitä teet. Brändi on se, mistä ihmiset puhuvat ja se, minkä he tunnistavat. Sinun brändisi, oli se sitten henkilöbrändi tai yrityksesi brändi, on se, minkä ihmiset tahtovat ostaa ja kokea. Brändi on se, mistä ihmiset haluavat kertoa ystävilleen, perheenjäsenilleen ja yrityskumppaneilleen.”

Monet yrittäjät muokkaavat brändiään matkan varrella, kun heidän toimintansa kasvaa. Se on luonnollista, sillä varsinkin ensi kertaa yrittäjänä toimivat eivät välttämättä malta istua alas pohtimaan brändiä ja sen kaikkia kulmia rauhassa, vaan itse tekeminen tuntuu tärkeämmältä. Michiel Maandag ja Liisa Puolakka kehottavat kuitenkin kirjassaan The Only Book You Will Ever Need On Branding miettimään toiminnan brändin ihan ensimmäisenä sen sijaan, että sitä tekee pitkin matkaa. Sen jälkeen, kun tekemisen ydin on löytynyt, sille pitää keksiä nimi. Brändin nimen tulisi olla lyhyt ja helppo muistaa, eikä pieni hulluttelu nimen kanssa ole ollenkaan pahasta!

Kun brändillä on nimi, mietitään brändikategoria, johon brändi kuuluu. Näitä kategorioita voi olla vaikkapa kahvila, jäätelö, jalkapallo, nettikurssi tai elämykset. Vaikka on mahdollista, että uusi brändi sijoittuu johonkin jo olemassa olevaan kategoriaan, on kuitenkin mahdollista luoda ihan uusi kategoria! Jos brändi sijoittuu olemassa olevaan kategoriaan, on brändille olemassa kilpailijoita. Tällöin on tärkeää miettiä, miten voi erottautua joukosta.

Kun brändi ja kategoria ovat valmiina, tulee hioa brändin tavoite ja tarkoitus kirkkaiksi. Tämän pohtimiseen kirjassa annetaan hyvä kaava, joka kuuluu näin:

(Sinun brändisi) on maailman ainut (kategoriasi), joka auttaa (kohderyhmäsi) (mihin brändisi on tarkoitettu), jotta (miksi kohderyhmä käyttää brändiäsi).

Tärkein näistä kohdista on viimeisin eli se, miksi kohderyhmä käyttää tiettyä brändiä. Tämän kohdan tulisi täyttää sellaisetkin ihmisten tarpeet, joita he eivät itse välttämättä tiedosta. Tämä on myös se, mikä määrittää ison osan tuotteen tai palvelun hinnasta.

Kun brändin tarkoitus on selvillä, tulisi brändille keksiä slogan. Slogan on muutaman sanan setti, joka summaa, mistä yrityksen toiminnassa on kyse. Slogania ei välttämättä edes tarvitse koskaan paljastaa asiakkaille: tärkeintä on, että yrittäjä voi itse muutamalla lauseella kiteyttää toimintansa ytimen niin, että sen muistaa aina.

Sloganin jälkeen kirjassa kehotetaan luomaan persoonallisia sääntöjä muun muassa tittelien suhteen. Esimerkiksi toimitusjohtaja voi kuulostaa hienolta, mutta on loppujen lopuksi kolkko ja hyytävä sana, jonka voi hyvin korvata jollakin muista erottuvalla sanalla.  Esimerkiksi ruokabloggaaja Jenni Häyrinen ei kutsu itseään ruokabloggaajaksi, vaikka juuri sitä hän tekee: kirjoittaa ruoasta ja valokuvaa sitä blogiinsa. Hän kutsuu itseään ruokataiteilijaksi. Se on aivan yhtä totta kuin edellinenkin titteli, vähän vain persoonallisempi ja mieleenpainuvampi.

Seuraavana mietintälistalla on brändin ulkoasu. Aloittelevankin yrittäjän tulisi käyttää ulkoasun suunnitteluun kunnolla aikaa, sillä ulkoasu on luonnollisesti se, mikä brändistä näkyy ulospäin. On todennäköisempää, että esimerkiksi siistit kampaamot, jotka on sisustettu trendikkäästi, houkuttelevat enemmän asiakkaita kuin kampaamot, jotka näyttävät sotkuisilta ja vanhanaikaisilta. Ulkoasuun liittyvät kaikki markkinointimateriaalit, kuten julisteet, käyntikortit, kuvat ja videot, työasut sekä tietenkin toimitilojen ulkonäkö ja logo. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa ulkoasuun vaikuttavien materiaalien suunnittelussa ja toteutuksessa kääntyä alan ammattilaisten puoleen, jotta lopputulos olisi ammattimainen ja vältettäisi kotikutoista vaikutelmaa. Brändille tulisi myös luoda graafinen ohjeistus, joka määrittää esimerkiksi, mitä värejä ja fontteja käytetään kaikissa yrityksen materiaaleissa. Graafinen ohjeistus auttaa ulkoasun pitämisessä ammattimaisena ja luotettavana.

Logoa mietittäessä tulisi keskittyä siihen, että se olisi visuaalisesti mieleenpainuva. Hyvä logo on ajaton, sen muodot ja värit on tarkkaan mietitty Jossakin vaiheessa logon lisäksi olisi hyvä miettiä myös liikemerkki, joka tarkoittaa brändin visuaalista symbolia. Esimerkiksi McDonald’sin kultaiset kaaret ovat liikemerkki. Aloitteleva yrittäjä pärjää kuitenkin hyvin pelkällä logolla.

Valtaosa ihmisistä tekee ostopäätöksiä pakkauksien perusteella. Brändin paketoiminen onkin yksi tärkeimpiä brändäyksen kohtia. Oli kyse sitten konkreettisen tuotteen tai osaamisen paketoimisesta asiakkaalle, kaikki edellä mainittu – graafinen ohjeistus, logo, kieli ja kohderyhmä – tulisi pitää mielessä tällöinkin. Siksi Unelmaduunarin Tilipäivässä suositellaankin luovuttamaan pakkaussuunnittelu ammattilaisten käsiin. Pakkausdesigniin panostaminen voi tuntua kalliilta ja työläältä, mutta jos on kerran antanut brändistään rupuisen ensivaikutelman, sitä on jälkeenpäin vaikeaa muuttaa!

Kun brändäyksen kaikki kohdat on käyty läpi, on aika levittää brändiä koko maailman tietoisuuteen! Brändin levittämiseen on monia eri tapoja, joista jo tiedämmekin: lehti- ja TV-mainokset, sosiaalinen media, tiedotteet, personoidut sähköpostit ja erilaiset tapahtumat. Markkinoinnissa tärkeää on säännöllisyys ja sinnikkyys, sillä mikään brändi ei nouse yhdessä yössä ihmisten tietoisuuteen.

Kuten sanottu, brändäyksestä voi nykypäivänä lukea mistä vain: sitä sivuavat lähes kaikki yrittäjyyteen liittyvät kirjat ja artikkelit. Unelmaduunarin Tilipäivässä brändäyksen eri vaiheita ja syitä käsitellään mielestäni ihanan arkipäiväisesti ja esimerkkien kautta, ja lukiessa tuntui, että brändäyksen teoriasta sai kerrankin oikeasti otteen ja konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä tulevaisuutta varten.