Työympäristön vaikutus hyvinvointiin

Luin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin artikkelin aiheesta ympäristön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Artikkelissa käsiteltiin kunnan eri toimijoiden työympäristön hygienian ja viihtyvyyden yhteyttä sairauksiin ja mielialaan.

”Maailman terveysjärjestö, WHO, määrittelee terveyden fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, emotionaalisena ja hengellisenä hyvinvointina, joka vaihtelee elämänkulun eri vaiheissa.” (Stakes, 5/2007). Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, jonka hyvinvointiin vaikuttaa lähes kaikki ympärillä olevat ärsykkeet. Materia, työkaverit, sää ja sisäilma vaikuttavat meihin kaikkiin joka päivä. Joskus hyvinvointia saattaa koetella terveydelliset asiat kuten esimerkiksi flunssa tai tapaturma, mutta piiloon jää usein ympäristön pidemmässä juoksussa aiheuttamat terveysriskit. Ne voivat olla esimerkiksi sisäilmaongelmista johtuvia piilosairauksia, kuten astma tai pitkittynyt yskä tai kehnosta valaistuksesta johtuvat silmäperäiset päänsäryt.

Sosiaaliset suhteet työpaikalla saattavat välillä tulehtua ja näin aiheuttaa eripuraa työntekijöiden välillä. Tällaiset pitkittyneet stressitilat voivat kuormittaa työntekijää tavalla, joka vaikuttaa henkilön henkiseen hyvinvointiin myös työpaikan ulkopuolella. Stakesin artikkelissa (Ympäristön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin, Stakes, 05/2007) näitä tilanteita pyritään estämään kolmella erilaisella metodilla. Hoito, ehkäisy ja edistäminen. ”Sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä huomio kiinnittyy sairauteen. Ehkäisyssä ja terveyden edistämisissä näkökulma on tulevaisuuteen suuntautuva, ennakoiva. Olennaista on myös elämänlaadun parantuminen. Tällöin terveys ja hyvinvointi ovat hyvin lähellä toisiaan.” (Stakes, 05/2007).

Työntekijänä on tärkeää ymmärtää, kuinka suuri merkitys esimerkiksi toimiston kalusteilla, valaistuksella tai ilmastoinnilla on jokapäiväisessä työssä. Positiivisen työilmapiirin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa aktiivisuutta ja muutoksia työpaikassa. Pienet asiat kuten esimerkiksi keittiön pitäminen siistinä tai uuden tehokkaamman mikron hankkiminen voi parantaa henkilökunnan ilmapiiriä huomattavasti. On myös asioita joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, kuten sääolosuhteet tai työntekijöiden henkilökohtaiset ongelmat. On kuitenkin tärkeää huomata ja toimia, jos tällaiset ulkoiset tekijät vaikuttavat henkilökunnan ilmapiiriin tai pahimmillaan terveyteen.

Työergonomian tärkeys on noussut monien tietoisuuteen ja siitä puhutaan paljon. Työntekijät osaavat vaatia itselleen ergonomisia pöytiä ja tuoleja. Tällaiset hankinnat parantavat toimiston viihtyvyyttä, sekä ehkäisevät työntekijöiden rasitusvammoja. Yksi tärkeä aspekti, jonka tahtoisin nostaa artikkelista, on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Nämä ovat yleensä työntekijälähtöisiä tekoja, jotka voivat olla mm. liikuntaseteleitä, työpaikan pikkujouluja tai muita myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Sen tarkoitus on tuoda työntekijälle mielihyvää, virkistystä ja lisätä viihtyvyyttä työyhteisössä.

Terveyttä edistävän työympäristön suunnittelussa työnantajan tulisi huomioida mm. liikunnan mahdollistava ja liikuntaan innostava ympäristö, virkistävä ja viihtyisä ympäristö, turvallisuuden tunne, mm. riittävä valaistus, sekä myönteiset sosiaaliset kontaktit. (Stakes, 05/2007).

Lähteet: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 05/2007.