Tampere
26 Jun, Sunday
27° C

Proakatemian esseepankki

Työyhteisön kommunikaatio & monikulttuurisuuden haaste



Kirjoittanut: Vili Karjalainen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Huono johtaminen: Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön
Pauli Juuti
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Työyhteisön kommunikaatio & monikulttuurisuuden haaste

 

 

“ Maallikon silmin organisaatiot ovat rationaalisia rakennelmia, eikä niissä juuri esiinny huonoa johtamista. Lähemmin tarkastellen tämä itsestään selvänä pidetty näkökulma ei kuitenkaan pidä paikkaansa “ ( Juuti P. Huono johtaminen, 2018 )

Usein ulkoa tarkasteltuna ei näe realistista kuvaa työpaikasta- tai yhteisöstä. Miten monta kertaa ajan kanssa käsitys ympärillä vallitsevasta, ensin hyvin hilpeältä ja mukavalta vaikuttaneesta työympäristöstä onkin kuoriutunut inhottavia ja jopa myrkyllisiä piirteitä. 

“ Työyhteisön sosiaalinen todellisuus rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja voi siksi synnyttää millaista johtamista tahansa “ ( Juuti P. Huono johtaminen, 2018 )

Entistä enemmän yleistyvä ja päätään nostava monikulttuurisuus mutkistaa entisestään työpaikkojen ilmapiirejä, sekä vaikeuttaa tahojen välistä kommunikaatiota. Tämä ei kuitenkaan ole normi, vaan vääjäämättä eräänlaista kaavoihin kankeutumista. Kun aiemmin hyvin hierarkiseen ja samanlaiseen suomalaisten joukkoon tulee hyvinkin erilaisia ihmisiä eri elämänvaiheista ja maantieteellisistä sijainneista tuoden omat kulttuurinsa mukaan, se luo eräänlaisen oppimiskynnyksen, aivan kuten jatkuvasti muuttuva liike-elämä. On otettava suurempi skaala ihmisiä huomioon alkaen kommunikoinnista, sekä kyetä ymmärtämään- ja ennen kaikkea sisäistämään miksi joku toimii miten toimii, miten hän tervehtii, elehtii ja ottaa toiset huomioon. Suomalaisille esimerkiksi toisen kulttuurin läheinen tapa tervehtiä- tai muistaa työkaverin nimipäivää voi olla vieraannuttava ja kiusallinen kokemus. Tästä kaikesta huolimatta, näistä asioista kyetään repimään voimavara, mikäli henkilöstö on halukas ja motivoitunut kommunikoimaan avoimmin. Huonoon johtamiseen sortuminen on ennen kaikkea johtamista henkilöstön- tai yksittäisen ihmisen voimavarojen ja psyykkeen kustannuksella.

 

 

Avoimuus ja kommunikaatio on kaiken pohja

 

 

Kirsi M. on kirjoittanut kirjoituksen talentia-lehteen, joka koskee monikulttuurisen työpaikan johtamisesta, vaikkakin tässä instanssissa on kyse päiväkodin henkilöstöstä. Hän painottaa ennen kaikkea avoimuutta, jotta pelisäännöt ovat kaikille selvät, sekä päämäärä pysyy selkeänä. Epäkohtana päiväkodin monikulttuurisen työympäristön kanssa on eri puolilta tulevien hoitajien suhtautuminen lapsienkasvatukseen. Kuvainnollisesti toisaalla lapset saavat kiipeillä seinillä, kun taas toisaalla ollaan merkittävästi auktoriteettisempia ja konservatiivisempia, sekä asetetaan selkeät rajat. Kirsin mukaan on keskeistä aina käydä työntekijän kanssa suullista purkua aiheista, jotta ne eivät jää hiertämään. Hyvä esimerkki kulttuurien välisistä eroista nousee myös kirjoituksessa esille, jossa kaksi eri kulttuurista tulevaa ihmistä ovat olleet vuorovaikutuksessa. Toiselle on annettu palautetta, joka on otettu huonosti vastaan, koska palautteen antaja on ollut vastaanottajaa nuorempi. Kun kommunikaatio on avointa ja purkua tuotetaan aktiivisesti, ei tapauksen mukaisia väärinymmärryksiä ja mielenpahoituksia pääse syntymään, jotka pidemmän päälle hiertävät työyhteisöä, muuttuen eräänlaisesta mikrosta makroksi.

 

 

Selkeä kommunikaatio

 

 

On hyvä pysähtyä miettimään omia kommunikaatiotapoja ja omaa työpaikkaa viestinnän näkökulmasta.

  • Mistä asioista suomalaiset puhuvat työkavereiden kanssa ja missä tilanteissa? Mistä asioista ei yleensä puhuta?
  • Miten meillä annetaan työohjeet? Ovatko työohjeet esillä?
  • Millaisia kielellisiä taitoja työohjeiden ymmärtäminen edellyttää? Miten työohjeissa käytettyä kieltä voisi selkeyttää?
  • Miten voin selventää ohjeiden antamista? Mitä asioita on hyvä painottaa?

( UEF, Jatkuvan oppimisen opas )

Itselle hyvin suoraviivaiset ja selkeät toimintatavat näyttäytyvät usein itsestäänselvyyksinä. Kommunikaation haaste usein onkin vauhtisokeus, jossa voi sortua olettamaan alitajuntaisesti, että jokainen tuntee sinut kuin parhaat ystäväsi. Jokaisella on ystäviä ja tuttuja, jotka ymmärtävät yskän pelkän katseen avulla.

 

 

” Monikulttuurisuus ” meillä

 

 

Omasta tiimistä puhuttaessa, rajautuu monikulttuurisuuskäsite lähinnä eri elämäntilanteiden ihmisten näkö-ala eroista. Porukan nuorimmat ovat 23-vuotiaita, kun vanhemmat jo yli kolmenkymmenen. Erilaiset elämäntilanteet- ja elämänkatsomukselliset erot aiheuttavat kitkaa ja väärinymmärryksiä. Toisen suoraviivainen tapa kertoa asioista jopa vähän pahasuisesti hiertää, kun toiset hautaavat epämieltymyksensä konfliktin välttämisen vuoksi. Elämänkokemusta enemmän omaavat ja kolmannen polven yrittäjät näkevät asiat eri kakkuloiden kautta, samalla alitajuntaisesti olettaen toisilta yhtä ammattimaista otetta asioihin. Suoraviivaisemmalla kommunikaatiolla saataisiin paljon mutkia oi-ottua, sekä odotukset kohtaamaan. Sanaton viestintä usein voi johtaa harhaan ja luoda eräänlaisia turhia toiveita. Odotetaan ihmettä, jota ei tule välttämättä tapahtumaan lainkaan siinä mittakaavassa jota ehkä itse osasi odottaa, joka puolestaan saa aikaan hampaiden kiristelyä, sekä pilvilinnojen romahtelua.

 

 

Lähteet;

https://www.talentia-lehti.fi/monikulttuurisen-tyoyhteison-johtaminen/

https://www.uef.fi/sites/default/files/2021-08/UEF_Jatkuva_Oppiminen_Opas_Toimiva_Monikulttuurinen_Tyoyhteiso.pdf

Pauli Juuti, Huono johtaminen, 2018, äänikirja

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close