Kirjoitettu yhdessä Jenna Viiasen ja Katri Stylmannin kanssa.

TYÖUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 

Työuupumus johtuu työnvoimavarojen ja vaatimusten epätasapainosta, jota voidaan ehkäistä päivittäisellä palautumisella, omia voimavaroja etsimällä, kuuntelemalla omaa kehoa ja mieltä sekä olemalla avoin omasta työympäristöstä arvioimalla ja pohtimalla toimintaympäristöä ja puuttumalla epäkohtiin niitä huomattuaan. (Työterveyslaitos nd.a.) 

Työuupumuksen kehitykseen vaikuttavat muutkin kuin työntekijän persoonallisuuden piirteet, mutta niiden vaikutukset näkyvät erityisesti silloin kun työolot käyvät kohtuuttomiksi. Siksi on tärkeää, että työnantaja ja johtajat suunnittelevat ja toteuttavat tehtäviä niin, että työntekijät voivat suoriutua niistä uupumatta, huolimatta heidän persoonallisuuspiirteistään. Hyvä työkalu tähän on työntekijän ja työnantajan kanssa käydyt kehityskeskustelut. Kehityskeskustelujen avulla voidaan reflektoida, miten työntekijä on kokenut annetut tehtävät ja miten niistä on selviydytty. Tämän keskustelun pohjalta pystytään toimimaan ennaltaehkäisevästi, jos käy ilmi, että työ on stressaavaa ja uuvuttavaa. Jos keskustelujen perusteella on noussut esiin “varoitusmerkkejä”, pystytään niihin reagoimaan ja muuttamaan toimintatapaa sellaiseen, jossa työntekijä ei kuormittuisi liiallisesti. (Hakanpää 2020) Hyvällä johtamisella voidaan siis edistää työhyvinvointia ja ennaltaehkäistä työuupumusta. Työpaikalle on siis luotava tarpeeksi avoin ja luottavainen ilmapiiri, jotta työntekijä uskaltaa kertoa omasta olostaan.  

Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi koostuvat monista eri tekijöistä, joita voi tarkastella sekä yksilön, että yhteisön tasolla. Yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan jaksamiseensa omaksumalla asianmukaisia arvoja, asenteita ja työskentelytapoja sekä ylläpitämällä omaa motivaatiotaan työhön. Tärkeä osa työntekijän jaksamista on myös riittävä koulutustaso, joka mahdollistaa tarvittavan osaamisen ja hyvät vuorovaikutustaidot sekä avoimuuden uusille oppimiskokemuksille. Työntekijän vapaa-ajalla on tärkeää löytää aikaa palautumiselle ja terveyden ylläpidolle, ja onkin tärkeää, että työntekijä osaa yhteensovittaa työtä ja vapaa-aikaa. Omilla elämäntavoillaan työntekijä voi vaikuttaa paljon omaan jaksamiseensa, esimerkiksi huolehtimalla riittävästä unesta, hyvästä ravinnosta ja säännöllisestä liikunnasta. (Hakanpää 2020) 

Työterveyslaitos (n.d) on listannut hyviä keinoja, joita voidaan käyttää niin johtamisen apuna kuin työntekijä itse. Nämä keinot ovat seuraavanlaisia: 

1. Työn muokkaaminen, sellaiseksi mikä ei syö kaikkia voimavaroja, vaan jopa lisäisi niitä.
2. Elämän tasapainottaminen. Kaikkea energiaa ei kannata, eikä saa käyttää työpaikalla, on tärkeää myös, että vapaa-ajalla on energiaa tehdä asioita.
3. Huolehdi palautumisesta ja unesta.
4. Reflektoi säännöllisin väliajoin omaa hyvinvointia ja jaksamista.
5. Pohdi omaa toimintaa, voisiko jonkin asian tehdä toisin, joka olisi omalle jaksamiselle parempi.
6. Keskustele asioista työkavereiden ja työnantajan kanssa. Joskus toisten näkökulmat voivat avata uusia tapoja tehdä ja ajatella.
7. Uskalla hakea apua ammattilaisilta, jos tuntuu siltä.

TYÖUUPUMUKSEN HOITO 

Työuupumuksen hoitoon ja siitä toipumiseen ei ole yksiselitteistä, toimivaa ratkaisua eikä lääkehoitoa, vaan yksilön tilanne niin työ- kuin henkilökohtaisessa elämässä vaikuttaa myös ongelman ratkaisuun. Uupumuksesta toipumisessa tavoitteena on estää uupumisen uusiutuminen tekemällä erilaisia pysyviä muutoksia työolosuhteisiin tai henkilökohtaiseen elämään. Elämäntilannetta tulisi muovata sellaiseksi, että yksilön voimavarat riittävät sen hallitsemiseen. (Mielenterveystalo nd.a.).  

Toipumisprosessi 

Työuupumuksesta toipumisessa tärkeänä osana on tukea kehon ja mielen omia paranemisprosesseja. On tärkeää miettiä elämässä kuormittavia ja stressaavia tekijöitä, jotka ovat johtaneet uupumuksen aiheuttaneeseen ylikuormitustilaan. Stressitekijöihin tulee pyrkiä vaikuttamaan tilanteeseen relevanteilla keinoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi työntekoon tai työolosuhteisiin liittyvät muutokset tai levon ja rentoutumisen lisääminen arkeen. Toipumisprosessissa toistuvat usein samat askeleet, jotka ovat jokainen olennaisessa osassa uupumuksesta selviytymistä. (Mielenterveystalo nd.a.) 

Ensimmäinen askel on ylipäätään tunnistaa tilanne. Tilanteet tunnistaminen voi olla vaikeaa, mikäli uupumusta ei ole aiemmin kokenut, mutta tilanteen arviointiin voi aina pyytää ammattilaiselta apua. Toinen askel on ottaa fyysistä etäisyyttä työhön. Uupumustilanteessa voi olla mahdollisuus vähentää työtä tai saada sairaslomaa, ja näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen on ehdottomasti kannattavaa. Kolmas askel on kehon ja mielen toipuminen. Kehon ja mielen toipuminen ei ole yksinkertainen tai nopea prosessi. Riippuen siitä, kuinka vaikeaksi uupumus on ehtinyt kehittyä, kehon ja mielen toipumisessa voi kestää viikkoja tai kuukausia, ja keinoja tähän on useita. (Mielenterveystalo nd.b.) 

Neljännessä askeleessa uupuneen voimavarat ovat jo osittain palautuneet. Tässä kohtaa on hyvä tehdä tilannearviota siitä, mitkä asiat kannattaa priorisoida; mitkä asiat voi huoletta siirtää sivummalle, ja mitkä taas ovat vaivannäön arvoisia. Tästä seuraava askel on löytää mahdollisuudet muutoksiin niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämäntilanteessa. Tässä kohtaa voi myös pohtia omia ajattelu- ja toimintatapoja, joihin voisi vaikuttaa uupumisen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Viimeinen askel on tarttua näihin muutoksen mahdollisuuksiin, ja tehdä konkreettisia tekoja asioiden muuttamiseksi. Muutoksen tekeminen ei ole helppoa varsinkaan vähäisillä voimavaroilla, mutta muutosta kannattaa alkaa tekemään heti, kun voimavarat tuntuvat riittävän siihen. (Mielenterveystalo nd.b.) 

Työelämän muutokset 

Työpaikalla on työntekijän itsensä lisäksi esimiehellä tärkeä rooli huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Esimieheen tulisi olla luottamuksellinen suhde, jotta työuupumustilanteessa uskalletaan ottaa asia puheeksi. Tällaisessa tilanteessa esimiehen olisi tärkeää olla läsnä oleva, tarkkoja havaintoja tekevä sekä keskusteleva, sekä hänellä on oltava henkilöjohtamisosaamista. (Luukkala 2011.) Tilanteessa, jossa uupumisesta toipuva palaa työpaikalle, on esimieheltä saatava käytännöllinen ja konkreettinen tuki tärkeässä roolissa (Ahola, Toppinen-Tanner & Seppänen 2016).  

Työelämässä tärkeitä työhön paluuta ja uupumisestä toipumista edistäviä keinoja on useita. Työpaikalla voidaan vaikuttaa työtehtäviin ja työnkuvaan sekä kokonaistyömäärään. Työnkuvan selkeyttäminen ja kokonaisuuden hallinta voivat edistää hyvinvointia työssä. Myös työmäärän mitoitus sekä sen seuranta ja tarvittavat muutokset helpottavat työhön paluuta. Lisäksi erilaiset muutokset työoloissa helpottavat työhön paluuta. Vaikka tilanne olisi haastava, on työntekijöiden ja työhyvinvoinnin kannalta tärkeää, että tilanteeseen tehdään tarvittavat muutokset, eikä luovuteta asian suhteen. Tulevaisuuteen suhtautuminen ratkaisukeskeisesti sekä myönteisten asioiden nostaminen esille työpaikalla edistävät työhön paluuta ja ehkäisevät uusia uupumustilanteita. (Ahola ym. 2016.) 

Lisäksi työpaikalla on tärkeää tehdä uupuneelle työhön paluu mielekkääksi. Tilannetta tulee seurata aktiivisesti ja työntekijälle tulee mahdollistaa arjessa asioiden läpikäyminen jonkun kanssa. Uupuneelle tulee myös osoittaa arvostusta ja kannustusta sekä välttää hänen syyllistämistään tilanteesta. On hyvä pitää työntekijään yhteyttä myös poissaolon aikana, ja viestiä hänelle, että on tärkeää ja toivottua saada hänet takaisin töihin, kun voimavarat palautuvat. (Ahola ym 2016.) 

Työterveyshuollolla on oma roolinsa työhön palaamisessa. Työterveyshuollon ammattilaiset voivat auttaa terveydentilan ja elämäntilanteen selvityksessä sekä työhön tehtävissä muutoksissa. Lisäksi ammattilaisten on tärkeä kohdata työntekijä avoimin mielin ja auttaa häntä etsimään tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Myös psykoedukaatio on todettu hyödylliseksi, jotta työntekijä tulee tietoiseksi siitä, mistä uupumus kertoo, miten hän itse pystyy vaikuttamaan tilanteeseensa ja millaiset asiat on hyvä ottaa työpaikalla puheeksi. Yksilöllinen tuki ja tilanteen seuraaminen ovat työterveydenhuollossa avainasemassa työhön paluun hetkellä. (Ahola ym. 2016.) 

Työuupumusinterventiot  

Työuupumusinterventioiden sisältö voi vaihdella suuresti, ja useimmiten interventio ei kohdistu ainoastaan työelämään, vaan myös, tai jopa pelkästään, yksilöön kohdistuviin asioihin. Yleinen menetelmä työuupumuksen hoidossa on kognitiivisbehavioraalinen terapia, joka tutkimusten mukaan on vähentänyt uupumusta ja siitä aiheutunutta kyynisyyttä työntekijöissä. Myös muut psykologiset menetelmät, kuten psyko- tai sosiodraamaan perustuva ryhmäterapia, kognitiivisten selviytymiskeinojen harjoittelu sekä vertaistukiryhmät ovat olleet toimivia menetelmiä työuupumuksen hoidossa. (Ahola ym. 2016.)  

Fyysisiä tai fysiologisia menetelmiä käyttäneissä interventioissa meditatiivinen hengityksen, keskittymisen ja asennon harjoittelu todettiin vähentävän uupumusoireita. Fyysisestä kuntoiluohjelmasta tai valohoidosta ei puolestaan huomattu vaikutuksia toipumiseen. (Ahola ym. 2016.)  

Uni ja palautuminen  

Työuupumukseen saattaa johtaa myös liian vähäinen palautuminen. Unen määrä ja levon hetket saattavat jäädä liian pieneksi, jolloin palautuminen heikentyy. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää huolehtia yöunien riittävästä pituudesta ja unen laadusta. (Mielenterveystalo nd.a.) 

Univajeella on negatiivisia vaikutuksia asioiden hallintaan, oppimiseen, muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Myös mieliala voi vaihdella. Univajeen vaikutukset toimintaan korostuvat silloin, kun työntekijä joutuu jakamaan tarkkaavaisuuttaan useisiin eri tehtäviin samanaikaisesti. (Työterveyslaitos nd.) Uneen voi panostaa esimerkiksi huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla paikan, jossa nukkuu vain nukkumiselle, sekä rauhoittamalla illat ja käsittelemällä huolia ennen nukkumaanmenoa niin, että ne eivät hankaloita nukahtamista. Myös erilaiset rentoutumistekniikat sekä päivän aikana tapahtuva palautuminen taukojen ja mielekkään tekemisen parissa ovat avainasemassa unen laadun ja palautumisen edistämiseksi. (Suomen mielenterveys ry nd.) 

POHDINTA 

Työuupumus on työntekijän elämään vakavasti vaikuttava asia. Uupumuksen huomioimisessa haasteena ovat usein se, että työntekijä ei itse tiedosta tilannettaan, tai tiedostettuaan uskalla tuoda asiaa esille esimerkiksi työpaikalla esimiehelle. Työterveydenhuollolla on oma roolinsa työuupumuksen ehkäisyssä ja siitä toipumisessa, mutta valitettavan usein rooli korostuu toipumisen vaiheessa, sillä työuupumusta ei havaita tarpeeksi ajoissa, jotta siihen pystyttäisiin puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Jotta työuupumus voitaisiin havaita tarpeeksi ajoissa, olisi ensiarvoisen tärkeää tuoda enemmän tietoa ja ymmärrystä työuupumuksesta, sen oireista ja varhaisten hälytysmerkkien huomaamisesta. 

Tulevaisuudessa olisikin tärkeää pyrkiä panostamaan työpaikoilla siihen, että työuupumusta pystyttäisiin ehkäisemään niin työolosuhteista ja osaavasta johtamisesta huolehtimalla, mutta myös huomioimalla työntekijän henkilökohtaisessa elämässä olevat seikat ja mahdolliset haasteet, jotka voivat vaikuttaa uupumuksen kehittymiseen.  

Ennaltaehkäisyyn suunnattavat resurssit parantaisivat työhyvinvointia ja näin ollen ehkäisisivät työuupumusta. Hyvinvoiva työntekijä on tehokas ja tulosta tuottava työntekijä verrattaessa työuupumuksesta kärsivään työntekijään, joka joutuu pitkille sairaslomille, mikä aiheuttaa valtavat kustannuserät niin työnantajalle kuin yhteiskunnalle.  Näin ollen työntekijöiden hyvinvointiin olisi ehdottoman tärkeää panostaa. 

LÄHTEET 

Ahola, K., Toppinen-Tanner, S. & Seppänen, J. 2016. Vaikuttava työuupumusinterventio. Systemaattinen katsaus ja toimintaohjeita. Työterveyslaitos. Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131651/Vaikuttava_ty%C3%B6uupumusinterventio.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 3.5.2023 

Bordi, L., Hartikainen, K., Kolonen, M., Pihlaja, M., Päätalo, K., Räisänen S. & Saariluoma, P. 2021. Työuupumus – onko aivot unohdettu? Sosiaalilääketieteen aikakausilehti. Viitattu 3.5.2023 

Eerola, H. & Rovasalo, A. 2023. Ahdistus ja ahdistuneisuus. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00188. Viitattu 4.5.2023.  

Geurts, S., Kinnunen, U. & Mauno, S. 2004. Work-to-Family Conflict and Its Relationship with Satisfaction and Well-Being: a One-Year Longitudinal Study on Gender Differences.” Work and stress 18.1 (2004): 1–22. Viitattu 3.5.2023 

Hakanpää, L. 2020. Työuupumus ja työeläkeyhtiöiden tarjoamat ratkaisut sen ennaltaehkäisyyn. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123887/LauraHakanp%c3%a4%c3%a4.pdf?sequence=3&isAllowed=yViitattu 3.5.2023 

Karjalainen, M. 2020. Jaksamisen rajat – Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu. Basam Books Oy. Helsinki.  

Luukkala, J. 2011. Jaksaa, jaksaa, jaksaa… – Työhyvinvointitaitojen kirja. Tammi. Helsinki.  

Mielenterveystalo. Nd.a. Perustietoa uupumuksesta. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/uupumus/perustietoa-uupumuksesta. Viitattu 2.5.2023.  

Mielenterveystalo. Nd.b. Uupumuksen omahoito-ohjelma. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/uupumuksen-omahoito-ohjelma/uupumuksesta-toipumisen-kuusi-askelta. Viitattu 2.5.2023.  

Peiponen, L. 2015. Sosiaalisesti koettu ja jaettu työuupumus – työuupumus puolisin kokemuksena. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu.  https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/14998/urn_isbn_978-952-61-1677-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y . Viitattu 2.5.2023. 

Suomen mielenterveys ry. Nd. Keinoja parempaan uneen. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/keinoja-parempaan-uneen/. Viitattu 3.5.2023. 

Työterveyslaitos. Nd. Stressi ja työuupumus.  https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus.Viitattu 4.5.2023  

Työterveyslaitos. Nd. Uni ja palautuminen. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/uni-ja-palautuminen. Viitattu 3.5.2023. 

Uusitalo-Arola, L., Tuisku, K. & Rossi, H. 2022. Työuupumus (burnout). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681#s1. Viitattu 3.5.2023