Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Työtyytyväisyyden mittaaminen



Kirjoittanut: Nelly Lähteenmäki - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
5 toimintahäiriötä tiimissä
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Keväällä 2020 pääsin edustamaan Revenaa Proakatemian Johtoryhmään. Keskustelimme pitkin kevättä tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista, teimme päätöksiä sekä mietimme yhteisön merkitystä. Uutena opiskelijana Proakatemialla olin luonnollisesti hieman kartalla, kun taas toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat puhuivat Proakatemian asioista luontevasti, olihan kaikki toiminnot heille tulleet jo tutuksi. Kevään mittaan pääsin niin sanotusti kärryille ja alkulämmittelyn jälkeen rupesin työstämään omia kehitysideoita ja muodostamaan ajatuksia erinäisistä prosesseista. Kuitenkin pian huomasin, että minulla ei ole saatavilla mitään dataa menneistä vuosista. En tiennyt tiimien aikaisempien vuosien liikevaihtoa, tiimien jäsenmääriä, projektorin osallistumisprosenttia, akatemialle jo tehtyjä hankintoja tai edes viime vuoden joryn jäseniä.

Aina kun sain idean, jota haluaisin lähteä tutkimaan ja työstämään tyssäsi se siihen, että minulla ei ollut idean tueksi mitään dataa. Yhtenä aiheena mitä pohdimme, oli mm. Sitä miksi yhteisön osallistuminen projektoriin on laskussa, mutta voimmeko kuitenkaan sanoa, että projektoriin on nykyään huonompi osallistuminen, kun emme tiedä osallistujien määrä nyt tai aiemmin. Toki tämä on havainto minkä voi tehdä silmämääräisesti mutta faktaa siitä ei ole puhummeko 5 henkilöstä vai 50 henkilöstä.

Datan kerääminen on minusta hyvin tärkeää, sillä joryn jäsenä mietin että aloittaako jokainen uusi jory ryhmä kaiken niin sanotusti aina alusta kun ei ole mitään tarttumapintaa siihen missä nyt mennään. Tunnistammeko edes todellisia ongelmia ilman datan keräystä ja huomioimmeko vain ne jotka huutaa kovempaa.

Tätä kokemustani peilasin myös omaan tiimiyritykseemme ja pohdin, keräämmekö mekään sen enempää dataan kuin jory ja miten minä voin tähän asiaan vaikuttaa?


NPS mainittu

Valmentajamme Elina oli pyytänyt Proakatemian alumnin Lasse Linnan kertomaan yritystarinansa. Hän ylisti Proakatemian opiskelijoita ja kertoi kuinka olemme haluttuja tekijöitä työmarkkinoilla itseohjautuvuutemme ansioista, kyselimme paljon myös häneltä aikaisemmasta tiimistään siellä toimimisessa ja tämän hetkisestä työtiimistään. Lasse väläytti tarinoidensa lomassa NPS-kyselyä ja kuinka meidän kannattaisi tätä hyödyntää myös tiimissämme.

 

Ratkaisu tarjottimella

Siinä se oli, ratkaisu ongelmaani, kuinka mittaan ja kerään dataa Revenassa. NPS, eli Net Promoter Score, on Bain & Company -konsulttitoimiston keksimä mittari, joka luotiin yritysten käyttöön asiakasuskollisuuden mittariksi. Monet meistä onkin törmännyt tähän kyselyyn joko testiviestin tai sähköpostin muodossa, kun olet käyttänyt jonkun yrityksen palveluita. Usein yritykset kysyvät sinulta ”kuinka todennäköisesti suosittelisit palvelujamme muille”. Kysymykseen vastataan 0-10 asteikon avulla ja tätä kautta yrityksen muodostavat oman NPS lukunsa arvottaen oman asiakastyytyväisyytensä. Vaikka ratkaisu Revenan datan kerääminen ei suoranaisesti ole NPS-kysely, mutta siitä silti kaikki alkunsa.

 

Tavoitteena työtyytyväisyyskysely

 Rupesin työstämään Revenalle työtyytyväisyyskyselyä. Palauttelin mieleeni erilaisia tutkimuksia ja kyselyitä, joihin olin vastannut työurani aikana, ja niitä on monta. Vähintään kerran vuodessa olen sellaisen täyttänyt, toiset hyviä ja toiset huonoja. Etsin käsiini opinnäytetyön missä oltiin tehty tutkimusta työtyytyväisyydestä ja pala palalta rupesi ideat Revenan kyselystä muodostumaan.

Kirsi Pohjoinen on tehnyt opinnäytetyönsä 2015 jossa hän käsitteli aihetta Työtyytyväisyys ja sen seurannan kehittäminen. Hän työssään lainaan Rubenowitziä (1989,45-46)

”työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen vaikuttavat sosiaalisten ympäristötekijöiden lisäksi huomattavan paljon työntekijän sitoutuminen, tunne, että työ on mielekästä ja merkityksellistä sekä työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen työtilanteeseensa.”

”Nykyään työtyytyväisyyttä tutkittaessa, on tutkimuksen painopiste muuttunut työn fyysisen ympäristön tutkimisesta enemmänkin työn sosiaalisen ympäristön ja työn sisällön tutkimiseen. Tähän työn sisältöön kuuluvat myös työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin eri tekijöihin.”

Kyselyn toteuttamista varten alustaksi valitsin Google Forms lomakkeen helppokäyttöisyytensä vuoksi, tämä on myös muille tiimiläisille hyvin tuttu ja turvallinen.

Aloitin siitä, että kirjoitin itselleni ylös mitä minä haluan mitata ja mitä sillä tiedolla Revena tekee. Osioita kyselyyn muodostui yhteensä 12. Kuitenkin käydessämme kyselyä oppimistiimissämme lävitse, totesimme, että haluamme mitata myös tiimiläisten suhtautumista valmentajaan sekä palautetta Joryn toiminnasta. Yhteensä osiota kyselyyn muodostui 14.

  1. Tiimin arvostus
  2. Työolot
  3. Motivaatio
  4. Työn kuormittavuus
  5. Palaute
  6. Työilmapiiri
  7. Pajat
  8. Businesstiimi
  9. Oppimistiimi
  10. Taloustiimi
  11. BL
  12. Revenan Jory
  13. Valmentaja
  14. Revenan arvot ja visio

Kysymyksiä osioiden alle muodostin opinnäytetyötä hyödyntäen, silmäilin siellä olleita kysymyksiä ja sitä miksi näitä kysymyksiä on kysytty ja mitä vastauksia on saatu, hyödynsin myös Patric Lencionin 5 toimintahäiriötä tiimissä -kirjan testin kysymyksiä sekä muodostin kysymyksiä jo esiin tulleista aiheista tiimissämme kuten pajojen laadunparantamisesta. Esimerkiksi kysymyksillä ”Olen ottanut vastuuta pajoista. Esim. Pajojen järjestämisestä, aiheiden valinnasta” tai ”Meneillään olevan lukukauden pajat ovat olleet kiinnostavia”. Jokaisen osion viimeisenä kenttänä on myös ”vapaan sanan” kohta.

Kaikkiin kysymyksiin on samat vastausvaihtoehdot, jotta voimme vertailla kysymyksien vastauksia keskenään.

  • Täysin samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • En osaa sanoa
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Täysin eri mieltä

Pyrin myös muodostamaan kysymyksille pareja, näillä tarkoitan kysymyksiä, jotka toistavat itseään hieman erinäkökulmasta mahdollistaen tulosten analysoinnin yksityiskohtaisemmin.

Esimerkiksi kyselystä löytyy kysymykset ”Työtehtävien suorittamiseen on annettu tarpeeksi aikaa” ja ”luotan tiimiläisiini” sekä kysymykset ”olen kokenut työuupumusta”, ”tiimityöskentely on henkisesti raskasta”.

Tuloksia sitten analysoimalla voimme löytää yhteyksiä kysymysten vastauksista. Jos suurin osa tiimiläisistämme sanoisi, että luottamusta ei löyty, selittäisi se miksi myös tiimityöskentely voisi tuntua henkisesti raskaalta. Tai työuupumusta voimme kokea, jos annetut aikamääreet ovat saavuttamattomissa ja työtä pitää tehdä yötä myöten.

Mitä teemme vastauksilla

Olen useasti kokenut sen, että työtyytyväisyyskyselyn tulokset käydään läpi ja sen jälkeen heitetään roskiin eikä niitä sieltä ikinä enää nosteta. Mutta uskon että näin ei käy Revenassa. Tehdyn kyselyn tulokset toivottavasti ohjaavat meitä oikeaan suuntaan, kun rupeamme puhumaan kevään tavoitteista.
Jos Revenassa nousisi tulosten perusteella työ uupumuksen merkkejä toivon, että osaisimme suunnitella kevättä niin että minimoisimme uupumuksen riskit ja muodostaisimme erilaisia tukitoimenpiteitä uupumuksen estämiseksi. Tai vastaavasti jos kyselystä heijastuu tiimissä vallitseva luottamuspula, rupeisimme tekemään töitä sen eteen.

Tavoitteenamme on toistaa kysely samanmuotoisena joka lukukausi, eli puolivuosittain ja tehdä säännöllistä sekä järjestelmällistä seurantaa tuloksille. Tällätavoin saamme vertailevaa tietoa työtyytyväisyyden kehittymisestä Revenassa.

Tärkeänä huomiona tässä kyselyssä on se, että kyselyyn vastattiin omalla nimellä, yleensä työtyytyväisyys kyselyt toteutetaan nimettömästi, jotta saataisiin mahdollisimman oikeaa dataa eikä tarvitse pelätä jonkun suuttuvan toisen vastauksista. Tämän päätöksen tein valmentajamme ohjauksen pohjalta se myös tukee meitä palautteenannon harjoittelussa.

Kyselyn tulokset käymme läpi 10.12 palautepajassa. Tulosten läpi käynti tulemaa tukemaan myös palautteenantoamme ja syksyn toiminnan läpikäyntiä. Lopullisen tuomion kysely toimivuudestaan saamme myös silloin.

LÄHTEET:

Eskelinen, K. Trustmary.com. Luettu: 18.11.2020

Mikä on NPS ja miten sitä mitataan?

Pohjoinen, K. 2015. Työtyytyväisyys ja sen seurannan kehittäminen. Pk-yrittäjyys. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close