Meillä oli viimeviikolla Katjan ja Arton vetämä paja aiheesta työsuojelu. Aiheena varmasti sellainen, että ihmisillä on yksittäisiä ajatuksia sieltä ja täältä, mutta ei varmasti yhtenäistä kokonaiskuvaa asiasta. Näin ollen siis minusta erinomainen paja-aihe, sillä on todellinen mahdollisuus laajentaa yhteistä ajattelua sekä olla oppimisen äärellä. Ja kuten, tässä nyt näkee, pajasta jäi niin paljon käteen, että päätin tehdä aiheesta vielä esseen. Kyseessä on kuitenkin aihe, joka koskettaa lakisääteisesti työnantajia eli toisin sanoen meidän kohdallamme kaikkia yrittäjiä tavalla tai toisella. Ainakin näistä asioista on erittäin hyvä olla tietoinen. Jokaisen tiimiyrittäjän ajatus heräsi varmasti siihen, kuinka erityisesti työnantajuuteen kuten yleisesti yrittäjyyteen hirveä määrä asioita, joita ei esimerkiksi vain työskennellessään jossain edes ajattele tai ole tullut ajatelleeksi.

Työsuojelun tarkoituksena yleisellä tasolla on yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa kehittää sekä ylläpitää työturvallisuutta työpaikalla. Toiminnasta vastaa työsuojeluorganisaatio, jonka vastuulla on rakentaa yrityksen turvallisuuskulttuuria ja ennen kaikkea jalkauttaa se suorittavalle portaalle. (Työsuojeluhallinto. 2022.) Työturvallisuuteen liittyvät asiat pohjautuvat vahvasti työturvallisuuslakiin (23.8.2002/738), työterveyshuoltolakiin (21.12.2001/1383) sekä työsopimuslakiin (26.1.2001/55). Työnantaja sekä työnantajan edustajat – kuten esimiehet – ovat juridisesti vastuussa työsuojelusta. Työsuojelun tulee lähteä ja rakentua oma-aloitteisesti työnantajan aloitteesta. Lähtökohtaisesti nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kun yrityksessä on itse yrittäjien lisäksi työntekijöitä työsuojeluasioiden pitää olla kunnossa ja mitä enemmän työntekijöitä on sitä merkittävämpiä nämä asiat ovat. (Työturvallisuuskeskus. 2022.)

Käytännön työsuojelun toteuttaminen tarkoittaa rautalangasta väännettynä sitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Tätä kaikkea voidaan tarkastella psyko-fyysis-sosiaalisesta näkökulmasta eli puhutaan laajasta kokonaisuudesta. Työsuojeluasiat eli työpaikan työterveys- ja turvallisuustoiminta tulee työturvallisuuslain mukaan kuvata työsuojelun toimintaohjelmassa ja pääpaino on aina ennaltaehkäisyssä ja riskien minimoisessa. Suunnitelma sisältää myös yhteistoiminnan toteuttamisen organisaatiossa. Suunnitelman koko määräytyy toimijan koon, toiminnan luonteen sekä riskien mukaan. Työnantajaa työsuojeluasioissa edustaa työsuojelupäällikkö, joka on yleensä esimerkiksi matalariskisillä toimialoilla PK-yrityksissä toimitusjohtaja. Työsuojelupäällikkö tulee olla jokaisella työpaikalla.  Työsuojeluvaltuutettu on valittava työntekijöiden keskuudesta, kun työntekijöitä on yrityksessä vähintään 10. Kun työntekijöitä on yli 20 tulee perustaa työnantajan aloitteesta työsuojelutoimikunta, jossa on laajemmin sekä työnantajan, että työntekijöiden edustus. (Työturvallisuuskeskus. 2022.)

Työnantaja on työterveyshuoltolain mukaan velvollinen järjestämään työterveyshuollon, jonka työnantaja myös maksaa. Tämä tulee järjestää työsuhteen laadusta ja työntekijöiden määrästä riippumatta eli vain yksikin työntekijä riittää. Päätavoitteena työterveyshuollolla on edistää terveellisiä ja turvallisia työoloja sekä tukea työntekijän työkykyä koko uran ajan esimerkiksi ammattitauteja tai työstä johtuvia sairauksia ehkäisemällä. Työterveyshuolto suunnitellaan yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työterveyshuolto – joka yleensä ostetaan ostopalveluna – toteuttaa ammattilaisten toimesta työpaikkaselvityksen, jossa arvioidaan työpaikan terveyteen vaikuttavat seikat. Työterveyshuolto kattaa myös työpaikan riskeihin perustuvat terveystarkastukset, kehittämistoimenpiteet ja kouluttamisen esimerkiksi ergonomiasta tai suojavarusteista, työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä työpaikan ensiapuvalmiuden suunnittelun. Työterveys voi sisältää ns. luontaisetuna esimerkiksi sairaanhoidon sekä hammashoidon työntekijöille ja se voi olla merkittävä kilpailuvaltti rekrytoinneissa. Kaikki työterveyteen liittyvät asiat tulee kuvata työterveyssuunnitelmassa, jonka liitteenä tulee olla myös esimerkiksi työpaikkaselvitys ja sopimukset työterveyshuollosta.  (Työsuojeluhallinto. 2022.)

Työoloihin ja turvallisuuteen liittyy vahvasti myös erilainen työntekijään kohdistuva kuormitus ja uhat; puhutaan sitten fyysisestä, biologisesta tai kemiallisesta näkökulmasta tai vaikkapa väkivallasta. Näitä ei pysytä luonnollisesti välttämään useinkaan ja siksi työturvallisuuden toteuttamissa tärkeää on ajanmukaiset työvälineet ja suojaimet. Nämäkin asiat tulee ottaa huomioon työsuojelun toimintaohjelmassa. Tärkeää nykypäivänä fyysisten seikkojen lisäksi on psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen ihmisyydestä liittyvät asiat. Tähän liittyy siis yhdenvertaisuus ja epäasiallinen kohtelu sekä psykososiaalinen kuormitus, joihin törmätään tänä päivänä yhä enemmän. Kun työpaikalla on yli 30 työntekijää, tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Samaan suunnitelmaan voi helposti liittää myös epäasiallisen kohtelun kohdalla tapahtuvat toimenpiteet. Vielä kolmantena kokonaisuutena samaan pakettiin on liitettävissä psykososiaaliseen kuormittumiseen liittyvät suunnitelmat eli kuinka ne huomataan, arvioidaan ja niiden korjaamiseksi toimitaan. (Työturvallisuuskeskus. 2022.) Kuormittuminen on yksi suurimpia ongelmia nyt ja varmasti myös tulevaisuuden työelämässä. Myös erilaisista jopa vuosikymmeniä pinnan alla kuplineista asioista uskalletaan tänä päivänä puhua ääneen olipa kyseessä työpaikkakiusaaminen tai syrjintä.

Kaikesta tässä esseessä mainitusta asiasta kannattaa rakentaa mahdollisimman tiivis paketti – eli esimerkiksi lakisääteinen työsuojelun toimintaohjelma – ja eri suunnitelmia nivoa siihen mahdollisimman paljon yhteen sekä myös esimerkiksi visuaalisiksi kokonaisuuksiksi.  Tällöin ne ovat oikeita työkaluja yrityksen tai ts. työnantajan arjessa. Lain velvoittavuus kannattaa pitää mielessä ja esimerkiksi tapaturmatilanteessa aiheesta koituvat mahdolliset sanktiot tai jopa rikosoikeudellinen vastuu. Kuitenkin hyvin toteutetut työsuojelulliset toimenpiteet ja systemaattinen kehittäminen johtavat yleensä tuottavuuden kasvuun ja työtyytyväisyyden eli sitoutuneisuuden lisääntymiseen, jotka molemmat toki heijastuvat suorana yrityksen liiketoiminalliseen asemaan. Jotta tämä voidaan konkreettisesti nähdä työturvallisuutta ja sen kehittymistä tulee myös konkreettisesti erilaisin mittarein seurata. Lopulta yksi tärkein muistettava asia on, että turvallinen työpaikka rakennetaan yhdessä eli vastuu ei ole esimerkiksi yksin yrittäjän, vaikka juridisesti onkin. Esimerkin voima ja kulttuurin luomisen merkitys on valtava, jossa jokaisen yrittäjän tulee objektiivisesti katsoa peiliin.

Työsuojeluhallinto. 2022. Verkkosivu. Viitattu 19.3.2022.
https://www.tyosuojelu.fi/

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738. Viitattu 19.3.2022.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työterveyshuoltolaki. 21.12.2001/1383. Viitattu 19.3.2022.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383

Työsopimuslakiin. 26.1.2001/55. Viitattu 19.3.2022.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Työturvallisuuskeskus. 2022. Työsuojelu työpaikalla. Viitattu 19.3.2022.
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyosuojelu_tyopaikalla#a87ca053