Työergonomia hyvinvoinnin osa-alueena

Työhyvinvointiin vaikuttaa työn sisältö, työyhteisön ihmissuhteet, ilmapiiri, johtaminen, henkilön osaaminen, työolosuhteet ja henkilön omat elämäntavat. Tässä esseessä pureudutaan kahteen jälkimmäiseen ergonomiaan liittyen, eli työolosuhteisiin ja elämäntapoihin.

Fyysinen ergonomia

Perinteiset, suljetut työhuoneet eivät vastaa nykyvaatimuksia innovatiivisesta ja yhteisöllisyyttä luovasta työympäristöstä, ja parempi vaihtoehto olisikin esimerkiksi monitilatoimisto, joka on joustava ja muunneltavissa. Monitilatoimistoissa korostuvat tarpeet tiloihin, joissa työntekijöiden on mahdollista rauhassa palautua työkuormituksesta ja joissa voi tehdä keskittymistä vaativia töitä. Monitilatoimiston etuja on kuitenkin muun muassa se, että sopivat työtilat voidaan valita työtehtävien mukaan. Tyytyväisyys työympäristöön vaikuttaa positiivisesti myös kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin ja sitä kautta myös organisaation menestykseen. (Syynimaa & Syynimaa 2017, 40.)

Monitilatoimistot toteutuvat melko hyvin mielestäni Proakatemialla, sillä tiimeillä on yhteinen iso tila, jossa on kaikilla tiimeillä oma pöytä, mutta ei seiniä tiimien välillä. Tämän lisäksi löytyy monia erilaisia huoneita, joihin voi mennä työskentelemään rauhassa tarvittaessa yksityisyyttä. Tilojen visualisuudella ja huonekaluilla on vaihtelevuutta, ja kun toisen huoneen lattialta löytyy säkkituoleja, toinen huone on virallisempi neuvotteluhuone pitkällä pöydällä varustettuna. Erilaisuus on huomioitu hyvin, ja vaihteleva ympäristö synnyttää innovatiivisuutta ja virkistää. Tällaisia vaihtelevia tiloja toivoisin löytyvän myös tulevaisuuden työpaikaltani.

Puhuttaessa työn kuormittavuudesta tarkoitetaan sillä usein nimenomaan työn fyysistä kuormitusta, mikä aiheutuu esimerkiksi fyysisesti raskaasta työstä, toisto- ja nostotyöstä tai ergonomisesti ongelmallisista työvaiheista. Fyysistä kuormitusta aiheuttavat lisäksi työympäristöön liitettävät tekijät, kuten lämpötila, sisäilman laatu, valaistus tai äänet. Myös jatkuva näyttöpäätteellä työskentely rasittaa niin silmiä kuin tuki- ja liikuntaelimistöäkin. Näyttöpäätetyö saattaa johtaa terveydelle haitallisiin työtapoihin, kuten esimerkiksi samoina toistuviin pään tai käden liikkeisiin, pitkäkestoiseen paikallaan istumiseen, kumaraan tai tukemattomaan selän asentoon, hankaliin ja tukemattomiin käden asentoihin tai kiertyneeseen, kumaraan tai taaksepäin taipuneeseen niskan asentoon. (Syynimaa & Syynimaa 2017, 42.)

Näyttöpäätetyö tulisi järjestää siten, että työ sisältää mahdollisuuksien mukaan liikkumista ja muita fyysisiä toimintoja, ja että muut työtehtävät ehkäisisivät yksipuolista kuormitusta. Näyttöpäätetyössä on tärkeää, että työ on jaksotettua ja tehtävät monipuolisia, jotta sillä voidaan ehkäistä muun muassa yksipuolisista työliikkeistä aiheutuneita haittatekijöitä. (Syynimaa & Syynimaa 2017, 44.)

Kognitiivinen ergonomia

Elämäntilanne, uni, stressi ja terveys vaikuttavat kaiken ikäisillä kognitiiviseen suorituskykyyn. Työmuistin kuormittuminen on tuttu ilmiö työelämässä, sillä jos tietoa tulee liian paljon, emme pysty kertailemaan ja työstämään kaikkea tietoa riittävästi. Monet psyykkiset tekijät, kuten mieliala, vireystila ja motivaatio vaikuttavat muistisuorituksiin. Muistia kuormittaa myös tehtävän keskeytykset, usean tehtävän yhtäaikainen suorittaminen, tehtävään liittymätön puhe, huomion kaappaava liike, valonvälähdykset ja äänet, avokonttorissa useat häiriötekijät ja tietojärjestelmien nopea kehittyminen sekä jatkuvan uuden tiedon omaksuminen. (Kognitiivinen ergonomia.)

Itse koen, että projekteissa kuormittavuutta on lisännyt suuresti ajan puute, tai liian kova kiire työtehtävissä. Stressitasoni ja keskittymiseni pysyvät hyvällä tasolla, jos minulla jää tehtävien välissä myös aikaa ajattelulle. Liian kovassa kiireessä luovuus ja ilo työstä saattavat hetkellisesti kadota, jos joudun suoriutumaan tehtävistä todella tiukalla aikataululla, tai jos esimerkiksi tauot jäävät liian vähäisiksi. Jos ei ole aikaa hengähtää ja antaa ajatuksille tilaa, hermot kiristyvät ja työn tekemisestä tulee stressaavampaa. Myös ylimääräinen hälinä ja työn keskeytykset häiritsevät keskittymistäni. Kuormitukseen voi kuitenkin vaikuttaa hyvällä itsensä johtamisella, ja tähän aionkin jatkossa panostaa paremmin. Omia aivoja ja henkistä hyvinvointiani pyrin pitämään virkeänä ja rentouttamaan myös ulkoilulla, ja tekemällä asioita, jotka antavat vaihtelua elämään työn ohella.

Organisatorinen ergonomia

Tehtäväkokonaisuuksia suunnitellessa tulee ottaa huomioon työntekijöiden kokemus, kyvyt ja taidot, työn muodostama mielekäs kokonaisuus, työntekijän tekemän työn merkitys koko työjärjestelmän toimintaan ja mahdollisuus itsenäisten päätösten tekemiseen. On myös tärkeää huomioida, että työntekijällä on sopiva määrä vapautta ja itsenäisyyttä, työntekijä saa riittävästi palautetta työsuorituksestaan, työntekijällä on mahdollisuus käyttää ja kehittää taitojaan ja oppia uutta, työ ei ole yli- tai alikuormittavaa, se ei johda tarpeettomaan tai liialliseen rasittumiseen, väsymykseen tai virheisiin. Huomioon tulee ottaa myös, että työ ei ole toistuvaa, se ei johda fyysisiin vaivoihin eikä yksitoikkoisuuden tunteeseen, kyllästymiseen, ikävystymiseen tai tyytymättömyyteen ja työssä on mahdollisuus sosiaalisiin ja työn vaatimiin kontakteihin. (Launis & Lehtelä 2011, 24.)

Mielestäni Proakatemian toiminnassa ja työympäristössä nämä asiat toteutuvat melko hyvin, sillä palautetta saa usein, itseään voi jatkuvasti kehittää ja haastaa, opiskelijoilla on jatkuva mahdollisuus vaikuttaa koko Proakatemian toimintatapoihin, ja jokaisen osaaminen otetaan parhaaseen hyötykäyttöön projekteissa ja tiimitoiminnassa. Ainut mieleeni tuleva kehitettävä asia on se, että välillä työmäärät voivat tuntua ylikuormittavilta, mutta omaan työmääräänsä voi jokainen vaikuttaa johtamalla itseään hyvin. Tulevassa työpaikassani haluan vaalia palautteen annon ja saamisen, sekä itsensä kehittämisen tärkeyttä, ja jokaisen mahdollisuutta vaikuttaa työyhteisöön.

Mihin voi itse vaikuttaa?

Voin vaikuttaa omiin elämäntapoihini, ravinnon, liikunnan ja unen määrään, sekä siihen, että teen vapaa-ajallani minua palauttavia asioita kuten näen ystäviä. Monesti minulle paras tapa palautua on viettää aikaa omissa oloissani rauhassa, ja nämä tarpeet on hyvä oppia tunnistamaan. Voin vaikuttaa myös työskentelyasentoihini ja tauotukseen, ja omaan käytökseeni työpaikalla. Oikeastaan voin ainakin yrittää vaikuttaa lähes mihin vain hyvinvointia edistävään aiheeseen tuomalla asian vähintään ilmi.

Minusta jokaisella on velvollisuus tarkkailla työympäristöä ja omaa vointiaan, ja tuoda havaitsemansa puutteet tai kehitysideat ilmi johdolle. Tämä onkin hienosti ollut osa Proakatemian yhteisön toimintatapoja, ja minun mielestäni se on todella hienoa. Proakatemiassa järjestetään joka vuosi yhden päivän tapahtuma, jossa kaikki yhdessä kokoontuvat päivän ajaksi kehittämään yhteisöä paremmaksi. Jos ihmisillä on tunne, että he voivat vaikuttaa asioihin, silloin he todennäköisesti myös haluavat tehdä niin.

Lähteet:

Syynimaa, M. & Syynimaa, S. 2017. Ergonomian vaikutukset kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin toimistotyössä. Liiketalouden koulutusohjelma. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/142929/Syynimaa_Maria.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Launis, M & Lehtelä, J. 2011. Ergonomia. Tampere: Tammerprint Oy

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136841/978-952-261-059-1_Ergonomia.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Työterveyslaitos. Kognitiivinen ergonomia. Luettu 23.5.2019.

https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/aivojen-hyvinvointi/