Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Työ yhtä elämystä



Kirjoittanut: Marjut Palonen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Työ yhtä elämystä

 

 

Kun hain opiskelemaan Proakatemialla, unelmani oli perustaa B&B palvelu, joka tarjoaa luonnossa elämyksiä majoituspalvelun lähettyvillä. Hyvää ruokaa, alpakoita ja luonnossa liikkumista. Taisin kirjoittaa jopa pääsykokeiden kirjallisessa osiossa tästä unelmasta. Opintojeni aika olen päässyt työskentelemään hyvinkin vahvasti elämysten parissa, etenkin Roofwalkilla toimiessani. Olin hienoa nähdä kuinka täysin Suomen mittapuulla uusi elämys rakennetaan alusta alkaen asiakkaiden saataville. Vaikka edelleen rakastan elämyksiä, olen opintojen aikana päätynyt siihen, että ainakaan heti valmistuttua en päädy työskentelemään elämyspalveluiden pariin. Koen, että elämykset tässä kohtaa elämääni kuuluvat vapaa-aikaan, ei työelämään.

 

Taustani ennen Proakatemiaa elämyspalveluiden alalla on Lapissa työskentelystä. Turistien parissa, jotka tahtoivat kokea Suomen ihmeellisen luonnon, hiljaisuuden ja puhtauden. Työ oli ihanaa, viedä ihmisiä luontoon yöllä katsomaan revontulia, kertoa tästä ihmeellisestä ilmiöstä ja nähdä ihastelevat katseet. Hauskinta työssä oli seurata ihmisten reaktioita lumesta, oli paljon asiakkaita, jotka eivät olleet koskaan nähneet lunta. Heille piti kertoa, että on turvallista kävellä lumen päällä, ja etenkin lapsiperheitä kannustin leikkimään yhdessä lumessa. Juuri asiakkaiden ilo, ja heidän ihmetykset tekivät työstä ainutlaatuista ja jännittävää. Oli hienoa tavata erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja taustoista. Nähdä heidän silmin Suomen tarjoamat ihmeellisyydet. Se sai minutkin arvostamaan Suomen luontoa entistä enemmän.

 

Edellä mainittu kokemus sai minut haluamaan yrittäjäksi, joka tarjoaa palveluita, mutta Etelä-Suomessa. Matkailu kohdistuu enemmän Lappiin, mikä on kyllä ymmärrettävää, mutta myös etelässä on nähtävää ja näin ollen markkinarako. Korona-aika sai onneksi kotimaanmatkailulle sen tarvitsevan buustin, ja myös suomalaiset tajuamaan, että kotimaassa on nähtävää ja koettavaa. Kuitenkin työskentely alalla etenkin sesonkiaikaan Lapissa vaatii sisukkuutta ja se ei ole kaikille sopiva työ. Jokainen päivä on erilainen, ja työajat sekä työnkuvaus muuttuvat lähes päivittäin. Samaan aikaan on siis hienoa, että muutoksia tapahtuu, mutta pidemmän päälle se käy raskaaksi lähes jokaiselle. Työ kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden haastaa itseään, ja kokea jotain todennäköisesti täysin uutta. Sesonkiaikaan työhön ei myöskään vaadita sen isompia koulutuksia, kunhan osaa puhua englantia ja on suhteellisen innokas puhumaan vieraille ihmisille, se riittää.

 

Elämys kiireisessä nykymaailmassa on usein hiljaisuus ja oma rauha. Tätä Suomella on tarjota, hyvä niin. Turistit ihmettelevät puhdasta luontoa ja sitä että metsään voi mennä yksin, ilman että tarvitsee pelätä esimerkiksi villipetoja. Elämyksen luomisessa on siedettävä epävarmuutta, ei voi olla koskaan täysin varma toteuttaako tarjottu elämys asiakkaan toiveet. Tärkeää kuitenkin on, että jotain tunteita herää, sen perusteella voidaan elämystä lähteä tarvittaessa kehittämään palautteiden perusteella. Elämyksien ostamista tutkimusten mukaan kadutaan vähemmän, kun tavaroiden. Ja kun ostotapahtuma on tehty helpoksi, elämystä arvostetaan erityisen paljon.

 

Miten sitten hiljaisuus ja rauha tuotteistetaan? Tarjolla on nykyään esimerkiksi Hiljaisuus-festivaali, ja hotelleja, jotka tarjoavat palveluita, joiden tärkein kärki on rauha ja hiljaisuus. Ongelmana on se, että kun palveluiden kysyntä lisääntyy, miten on mahdollista pitää nämä kohteet edelleen hiljaisena, kun hotelli on täynnä vieraita. Miten tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja säilyttää asiakkaalle tarjottu kokemus rauhallisuudesta. Ainakin elokuvissa kuten Eat, Prey, Love esiintyy hiljaisuus temppeli, jossa puhuminen on kielletty. Ehkä tällainen malli toimisi myös Suomen luonnossa. Se on hämmentävää kuinka niin hiljaisiksi kuvatut suomalaiset ovat kovin äänekkäitä luonnossa. Yleisien retkeilyalueiden laavuille olisi hauska idea pystyttää kyltit, jotka kertoa puhumisen olevan kiellettyä. Ehkä näin saataisiin luonnon tarjoamasta elämyksestä enemmän.

 

Elämys minulle voi olla juuri tuo luonnon hiljaisuus, tuoksut ja äänet. Toisaalta se voi olla huvipuistossa pää alaspäin roikkuminen. Elämysten kokeminen kuitenkin on hauskaa ja miellyttävää. Teen sen mieluummin vapaa-ajallani kuin töissä. Ehkä jonain päivänä vielä tahdon työhönikin elämyksellisyyttä, sen aika ei kuitenkaan ole nyt.

 

 

 

Lähteet:

 

Alapartanen. 2017. https://esignals.fi/kategoria/palvelu/elamys-alkaa-siita-mihin-sanat-loppuvat/#c3f6a2e3

 

Kerttu. 2019. https://lahtisitko.com/2019/02/01/millaista-on-olla-turistioppaana-lapissa/

 

Valta, L. 2017. https://yle.fi/uutiset/3-9424862

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close