Tampere
26 Nov, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Työ + äitiys



Kirjoittanut: Titta Keisala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Naisen on helppo olla tasa-arvoinen Suomessa, kunnes hän tulee raskaaksi ja saa lapsen. Naisella vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työtä ja opiskelua aivan eri tavalla kuin miehellä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tässä esseessä pohdimme äitiyden tuomia haasteita opiskelu- ja työelämässä ja ehdotamme ratkaisuja yleisiin äitien kokemiin ongelmiin koskien työn ja äitiyden välistä tasapainottelua.

 

Johtamisesta

Kun puhutaan johtamisesta, voidaan puhua hallinnoimisesta (management) ja johtajuudesta (leadership). Näillä kahdella sanalla on merkittäviä eroja eikä niitä kannata sekoittaa keskenään. Hallinnointi on asioiden johtamista ja sitä voi opiskella koulussa kouluaineena. ’’Hallinnointi on sitä, että tekee asiat oikein’’. Johtajuus on asia erikseen, sillä siihen tarvitaan taitoja, joita on mahdoton opettaa. ’’Johtajuudessa on kyse asioiden tunnistamisesta, mitkä ovat oikeita asioita, joita tehdä’’. Hyvän johtajan työvälineitä ovat motivointikyky, käyttäytyminen ja inhimillinen ominaisuus. Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu mm. riskinotto ja kokonaisvaltainen näkemys. (Piha 2007, 84-85).

 

Johtamisesta puhuttaessa tulee väkisin perinteinen johtamismalli mieleen, missä pomo huutaa käskyjä alemmalla tasolla oleville alaisilleen. Työelämä on kuitenkin murroksessa ja uuden sukupolven myötä johtamismalli on myös muuttunut. Hierarkkinen johtamismalli on menneen talven lumia, ja sen tilalle on rakennettu matalia organisaatioita, joissa määräysvalta ei tule korkeammalta käsin. Moderni johtajuus ei ole sitä, että minä edellä sinä perässä vaan pikemminkin minä edellä sinä rinnalla. Näin ollen, alaisilla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon ja sitä kautta omaan työhönsä.

 

Elämme miesten dominoivassa maailmassa, ja puhuttaessa johtajuudesta miehisyys nousee pintaan. Mielletään, että vain mies voi olla johtaja. Vanhempi sukupolvi yhä mieltää naisen paikaksi kodin keittiön eikä heillä tule kysymykseenkään, että nainen voisi työskennellä johtotehtävissä.

Sukupuolella ei pitäisi olla mitään tekemistä johtamisen kanssa, sillä nainen voi yhtä hyvin olla hyvä johtaja siinä missä mieskin. Johtajuuden pitäisi olla sukupuolineutraalia, mutta kaikkialla se ei ole sitä. Kun mies on johtaja, käytetään sanaa johtaja, kun taas naisesta käytetään etuliitettä naisjohtaja. Miksi?

 

Naiset ja miehet ovat johtajina erilaisia. Miehet johtavat kovilla arvoilla ja naiset pehmeillä. Johtaminen on kuitenkin muuttumassa pehmeämpään suuntaan, sillä nykyään johtajuus vaatii enemmän kommunikaatiota ja kuuntelemista.

Vaikka naisilla ja miehillä on tasa-arvoinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa niin tasa-arvo ei aina toteudu. Nainen kohtaa eriarvoisuutta jo työhaastattelujen aikana. Yritykset näkevät riskin nuoren naisen palkkaamisessa, koska mahdollinen raskaaksi tulo tulee yritykselle liian kalliiksi. Se on yksi iso syy miksi hyvin koulutetut ja pätevät naiset jäävät valitsematta johtotehtäviin.

’’Emme voi ottaa sitä riskiä, että et pystykään enää tekemään töitä, kun olet synnyttänyt lapsen’’näin sanoi Pia Kauman entinen esimies kuultuaan raskausuutista. (Piha 2011, 140).

 

 

Äitijohtaja pitää langat käsissä

Kun nainen pääsee johtajaksi, aletaan pohtia, onko lapseton vai perheellinen nainen parempi johtaja. Hyvä johtaminen ei ole mitenkään liitoksissa perheellisyyteen, mutta äitiydestä on kuitenkin paljon hyötyä johtajuudessa.

 

Äitiys on yksi elämän mullistavampia ja opettavaisempia kokemuksia. Se kasvattaa jokaisen naisen luonteenlujuutta. Pitkä äitiysloma luo erilaisia haasteita, sillä äitijohtajien mielestä pitkän äitiysloman jälkeen on isompi kynnys palata takaisin työelämään. Haastavinta on silloin, kun äitijohtaja ei tiedä millaisia muutoksia firmassa on tapahtunut äitiysloman aikana. Jotta äitijohtaja ei vieraannu työelämästä ja yrityksestä hän käy ajoittain firman palavereissa, mutta se ei jokaisen äitijohtajan elämäntilanteeseen sovi.

 

Yrityksen kasvattaminen on verrattavissa lapsen kasvatukseen. Lapsen kasvatukseen tarvitaan johtamistaitoa missä yrityksen pyörittämisessäkin. Äitiys on naiselle elämänkokemus, joka koulii ihmistä ja kehittää ominaisuuksia ja kykyjä, joista on hyötyä johtajuudessa. Äitijohtajia tarvitaan, koska äideillä on hyviä ihmissuhdetaitoja; kuten ymmärrystä, motivointikykyä, muiden kunnioitusta, kärsivällisyyttä, muiden mielipiteen arvostamista, taitoa vaikuttaa muihin ja kehittää heitä, epäonnistumisten sietämistä, empatiaa ja kykyä antaa palautetta. (Piha 2011, 97). Äitiyden myötä naisilla kasvaa organisointikyky ja kyky tehdä monia asioita samanaikaisesti. Äidit ovat kuuntelevaisempia ja osaavat ottaa muut huomioon.

 

’’Lasten saaminen on sitä paitsi parasta johtajakoulutusta. Lapselle ei voi antaa potkuja tai siirtää toiseen organisaatioon vaan lapsen kanssa pitää aina luoda uskoa ja ajatella positiivisesti.’’ 

Pharmacian toimitusjohtaja, Riitta Scheiman

 

Ruuhkavuodet aiheuttavat äideille paineita ja stressiä, mutta äitiyden ja uran yhdistäminen ei ole mahdotonta. Se vaatii vahvan tukiverkoston ja käytännön järjestelyitä sekä äidin että yrityksen puolelta.

 

 

Tukiverkosto

Vanhemmuus tuo omanlaisensa haasteet elämään. Etenkin työelämään liittyen. On sanomattakin selvää, että niin pienistä kuin suuristakin haasteista selviää paremmin läheisten tuella. Tuki ei välttämättä tarkoita vain lastenhoitoapua vaan myös juttuseuraa. On tärkeää, että äiti saa puhuttua tuntemuksistaan ja jakaa vapaasti niitä jollekin. Oli kyseessä sitten oma kumppani, vanhempi tai ystävä. Vertaistuki on korvaamatonta. Usein äidit käyvät samantyylisiä ongelmia läpi mutta niistä puhuminen voi olla hankalaa.

 

Äiti voi kokea suurta ahdistusta työasioista raskaaksi tullessa ja lapsen saannin jälkeen. Jos esimerkiksi töihin paluu tai töihin meneminen ahdistaa, on siitä tärkeä pystyä puhumaan läheiselle. Äidin on myös tärkeää kokea tukea työpaikalta. Ymmärrys ja mahdollisuudet toteuttaa asioita monipuolisesti voivat olla todella vähäisiä työpaikoissa tai kouluissa, joissa vanhemmuus ei ole yleistä.  ”Lisääntyminen on normaali ja rutiininomainen osa työuraa, ja se on normalisoitava ja mahdollistettava myös akateemisessa maailmassa.” (Rahkonen, Lindholm, Ruohonen, Tapola-Haapala 2010, 8)

 

 

Stressinhallinta

Äidit ovat tunnetusti kiireellisiä. On paljon hoidettavia asioita niin töissä kuin kotonakin. Pitäisi olla hyvä äiti, kumppani, työntekijä/työnantaja jne. Kaiken tämän yhteen sovittaminen voi olla todella haasteellista.

 

Järjestelmällisyys ja hyvä organisointi kyky edesauttavat aikataulujen ja loputtomien tehtävälistojen hallitsemista. Järjestelmällinen toiminta mahdollistaa tehokkaan toiminnan, jolloin lyhyessäkin ajassa voi saada paljon aikaiseksi. Tehtävälistojen ylläpitäminen paperisena tai online-muodossa on hyvinkin suositeltavaa. Jatkuva murehtiminen kaikesta tehtävästä ja muistettavasta voi olla stressaavaa, eikä sellaiseen välttämättä väsyneenä ajattelu riitä.

Delegoiminen on yksi tapa keventää omaa työkuormaa. Äitien pitää oppia delegoimaan sekä antaa ympärillä olevien ihmisten auttaa. Joskus äitiydessä piilee sellainen mielikuva, että kaikesta pitää pystyä selviytymään yksin, eikä se pidä paikkaansa. Apua voi myös rohkeasti pyytää.

 

On hyvinkin tärkeää tiedostaa omat prioriteetit. Joskus on aivan turha yrittää onnistua kaikessa ja toimia loistavasti jokaisella osa-alueella elämässä. Paljon hyödyllisempää on keskittyä kärkiprioriteetteihin. Epäonnistuminen tai puutteellinen suoritus ja läsnäolo elämän tärkeimmissä asioissa on paljon raskaampaa käsitellä kuin se, että ei onnistu niin hyvin asioissa, joilla ei ole loppujen lopuksi paljoa painoarvoa elämässä.

 

Unelmat ja itsensä kehittäminen eivät lopu siihen, kun saa lapsen. Äitiyteen on helppo uppoutua. Joskus voi olla haastavaa lähteä lapsen luota töihin ja kouluun mutta se kuuluu asiaan. On kuitenkin hyvä välillä saada omaa tekemistä ja toteuttaa itseään. Tämän takia onkin tärkeää, että työ tai koulu olisivat itselle mielenkiintoista. Näin lapsi on helpompi jättää hoitoon hetkeksi. Lisäksi koemme myös, että haluamme toimia esimerkillisenä omille lapsillemme kouluttautumisesta ja työssä käymisestä.

 

Liikunta ja ulkoilu ovat erittäin tehokkaita stressin poistajia. Hyvinvoivan ja hyvinvoinnista huolehtivan äidin on paljon helpompi selvitä kiireellisistä elämän vaiheista. Mindfulness on myös hyvä stressin poistaja ja sitä kannattaa ehdottomasti kenen vaan stressistä kärsivän ihmisen kokeilla. On hyvä pitää mielessä, että stressaaminen vaikuttaa myös kaikkiin lähimmäisiin ei vain itseen. Äidin stressi näkyy helposti koko perheessä. On tärkeää, että äiti saa purettua paineita ja stressiä, ettei työssä käyminen ja äitiys käy liian raskaaksi. Tärkeää onkin löytää itselle toimivia stressinpoistajia.

 

Paineet

Paineet äitiyttä ja uraäitejä kohtaan ovat kohtuuttomia. Tähän voi vaikuttaa monetkin asiat tai yksittäiset tekijät yhdessä. Väsymys, jatkuva kiire ja stressi vaikeuttavat paineiden sietokykyä. Pienten lasten äitien elämä on yleensä kiireellistä aamusta iltaan.

 

Koemme, että olisi tärkeää, että äidit voisivat kannustaa toisiaan sen sijaan, että luodaan paineitä toisillemme. Lisäksi tänä päivänä sosiaalinen media aiheuttaa paineita, joita ei ennen olla koettu. On tärkeää, että jokainen äiti saa omanlaisensa. Olemme ennen äitiyttä erilaisia, miksi olisimme yhtäkkiä äiteinä kaikki samanlaisia? Toisaalta taas, sosiaalinen media voi myös mahdollistaa verkostoitumista sekä uusien tukiryhmien ja tiedon löytämistä.

 

Äidit voivat kokea ristiriitoja työn ja äitiyden välillä. Töihin palaaminen tai töihin lähteminen voi olla raskasta. Lapsen jättäminen hoitoon voi olla hankalaa pitkäänkin. Lisäksi lapsilla on myös erilaisia kasvuvaiheita, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka helppoa äidin on lähteä töihin. Vaikka työ ja ura ovat tärkeitä, on äidin tärkein läsnäolo kuitenkin aina kotona.

 

Se kuinka helppoa äitiyden yhdistäminen uraan johtuu myös paljon yrityksestä ja työpaikasta. On tärkeää, että työpaikka on ympäristönä ymmärtäväinen ja vanhemmuuden mahdollistava. Esimerkiksi meillä opiskelu ja äiteys ovat haastavaa välillä yhdistää. Pidemmät poissaolot lapsen luota, reissut tai iltaopiskelut voivat olla monilla äideillä täysin mahdotonta toteuttaa. Äidin taakkaa helpottaisi, jos tällaisiin tilanteisiin olisi aina vaihtoehtoinen toteutustapa valmiiksi. Nykyään onkin tärkeää, että ei huomioida ainoastaan enemmistöä, vaan myös yksilöitä sekä vähemmistöä. Suurin osa naisista on kuitenkin äitejä jossain vaiheessa elämää. Osa enemmin, osa myöhemmin.

” Monilla aloilla akateeminen työympäristö on mitoitettu varsin vanhakantaisen mallin mukaan; työtä on paljon, ja se jatkuu usein iltaisin tai öisin.” (Rahkonen ym. 2010, 7)

 

Poissaolot

  • Raskauden aikaiset

Raskaudet ovat erilaisia. Myös äidit voivat kokea raskaana olemisen eri tavalla. Työpaikalla tulee saada tukea raskauden aikana sekä olla onnellisia äidin puolesta. Alasta riippuen, äidit eivät välttämättä voi tehdä töitä aivan äitiysloman alkamiseen saakka. On tärkeää, että lapsi saa kasvaa turvallisesti ja äiti on terve koko raskauden ajan.

Lisäksi raskauden aikana voi olla päiviä tai pitempiä ajanjaksoja, jolloin raskaana oleva nainen, ei ole kykenevä tekemään töitä. Nainen voi kokea esimerkiksi kipuja, pyörrytystä, väsymystä sekä pahoinvointia, jotka voivat estää työn teon.

 

  • Äitiysloma

Jokaisella naiselle kuuluu oikeus olla rauhassa äitiyslomalla, jos hän niin tahtoo. On järkyttävää lukea, kuinka äitejä pakotetaan osallistumaan etänä palavereihin ja tekemään etänä paperihommia kotona. Ellei näin toimita voi ura olla vaakalaudalla. Yrityksessä onkin tärkeää pohtia ja suunnitella kuinka toimitaan äitiyslomien kohdalla, jotta se voidaan toteuttaa lain puitteissa Suomessa. On ymmärrettävää, että etenkin nykyään yritykset voivat mennä eteenpäin ja muuttua kolmessa vuodessa todella paljon. Äitiyslomalla olleen työntekijän voi olla hankala hypätä mukaan kelkkaan töihin palatessa. Naisen vaivaaminen tai töiden tekeminen äitiysloman aikana ilman naisen tahtoa, ei ole kuitenkaan ratkaisu ongelmaan.

 

  • Lapsen sairastuminen

Päiväkoti-ikäiset ja kouluikäiset lapset voivat sairastaa paljon. Päiväkodeissa ja kouluissa pyörii paljon pöpöjä, jotka helposti tarttuvat lapsesta toiseen. Äiti tai vanhempi saa lain mukaisesti olla kotona lapsen sairastuessa. Työpaikan suhtautumistapa ja poissaolonkäsittelytapa täytyy olla ymmärtäväinen. Äidin ei saisi kokea näissä tilanteissa stressiä poissaolosta vaan on tärkeää, että hän saisi olla rauhassa kotona sairastavan lapsen luona. Työpaikalla on hyvä keskustella etukäteen, kuinka toimitaan, jos tulee poissaoloja, jotta se on molemmille osapuolille mahdollisimman helppoa ja stressitöntä. Lapsen sairastaessa on myös riski, että vanhempi sairastuu samalla helposti, jolloin poissaoloaika lisääntyy ja sairaspoissaoloja voi olla enemmän kuin lapsettomilla.

 

 

Äitiys Proakatemialla

Suurin osa Proakatemian opiskelijoista ovat nuoria, joilla ei ole vielä lapsia niin kuin monissa muissakin oppilaitoksissa. Ellei itse ole kokenut vanhemmuutta, voi sen ymmärtäminen olla haastavaa.  Opiskeleminen vanhempana on täysin erilaista kuin lapsettomalla. Usein meidän ihmisten on helpompi asettua toisen asemaan silloin kuin olemme itse eläneet tai kokeneet saman vaiheen. Vanhemmuus on ehkä yksi tällaisista asioista. Omien kokemusten kautta oppii usein ymmärtämään muiden näkökantoja syvällisemmin. Ehkä empatia voi auttaa tällaisessa tilanteessa, jolloin empatian tunteminen tai toisen ymmärtäminen ei rajoittuisi vain omiin kokemuksiin tai rakkaisiin ihmisiin. Tämän lisäksi vanhemmuus tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille. Samoin kuin ihmisinä, myös vanhempina olemme erilaisia.

 

Proakatemia on mielestämme vanhemmille sopiva oppimisympäristö. Tiimitoiminta voi joskus olla haastavaa etenkin illanviettojen ja reissujen osalta, koska vaikka tiimissä aikataulut tai tilanteet muuttuvat, on vanhemmilla samanlainen vastuu aina lapsesta. On tärkeää ymmärtää oma arvomaailma sekä priorisointi, jolloin on helpompi toimia tilanteissa. Tiimi on tärkeää, mutta se ei saa mennä perheen tai hyvinvoinnin edelle. Kommunikointi on tärkeää ja omasta tilanteesta kannattaa keskustella.

Mietimme, millainen oppimisympäristö Proakatemia olisi, jos vähemmistön sijasta suurimmalla osalla olisi lapsi. Muuttaisiko se jotenkin koulutusohjelmaa ja otettaisiinko tässä esseessä mainittuja asioita enemmän huomioon?

 

Oma tiimi tekee Prokatemiasta mielettömän paikan opiskella sekä suuren mahdollisuuksien maailman. Opiskelun ja työn ei tarvitse vaikuttaa negatiivisesti äitiyteen. Päinvastoin, menestys tulee tasapainoisesta elämänhallinnasta.

 

 

LÄHTEET

Piha, Kirsi. 2011. Äitijohtaja. Kariston Kirjapaino Oy

Keski-Rahkonen, A., Lindholm, C., Ruohonen, J. & Tapola-Haapala, M. 2010. Tutkimusmatkoja äitiyteen. Duodecim.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close