Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Tykypäivillä viihtyisämpään työympäristöön

Mea Mäenhovi, Hanna Paltaani & Jemina Pennanen

 

Johdanto

Miksi työyhteisön ilmapiirillä on merkitystä? Onko työ pelkkää suorittamista vai voiko siitä nauttia samalla tavalla kuin mistä tahansa asiasta, joka tuottaa sinulle iloa? Mitä käy, jossa työpaikalla tai tiimissä yhteishenki rakoilee? Näihin sekä moneen muuhun työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin löytyvät vastaukset tästä esseestä.

 

Tässä esseessä käsittelemme työhyvinvointiin ja työilmapiiriin liittyviä kysymyksiä. Vertailemme työhyvinvointiin liittyviä sekä negatiivisia että positiivisia tekijöitä ja mietimme, kuinka työhyvinvointia voisi parantaa. Tarkastelemme myös omasta tiimiyrittäjien näkökulmastamme tiimissä luotavista pelisäännöistä. Kun tiimissä on yli kaksikymmentä henkeä, kuinka päästä lopputulokseen, joka miellyttää kaikki osapuolia tasavertaisesti?

 

Ilmapiirin vaikutus työpaikalla

Mielestämme työhyvinvoinnin tärkein tekijä on ilmapiiri. Työilmapiiri viittaa työpaikan yleiseen ilmapiiriin ja tunnelmaan, joka vaikuttaa työntekijöiden tunteisiin ja käyttäytymiseen. Hyvä työilmapiiri edistää yhteistyötä, luottamusta ja avointa kommunikointia työntekijöiden kesken, kun taas huono työilmapiiri voi aiheuttaa konflikteja, negatiivisuutta ja heikentää työntekijöiden motivaatiota ja tuottavuutta. Tiimiyrityksessä ilmapiiri on erityisen tärkeää. Kaikkien tulisi kannustaa toisiaan ja toimia toistensa energian lähteenä, ei energian laskijana ja tunnelman latistajana.

 

Työilmapiiriin vaikuttavat monet tekijät, kuten johtaminen ja sen toteutustapa, työpaikan kulttuuri, kommunikointitavat, työntekijöiden keskinäiset suhteet ja työympäristö. Hyvä työilmapiiri on tärkeä, koska se edistää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista työhönsä. Tämä puolestaan parantaa tuottavuutta ja vähentää sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta. Lisäksi positiivinen työilmapiiri auttaa yritystä houkuttelemaan ja säilyttämään osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa.

 

Mikä edistää työhyvinvointia?

Työnhyvinvointi on tärkeää jokaisella työpaikalla ja sitä tulee vaalia. Sen edistäminen ei koskaan ole huono asia ja työyhteisöjen olisi hyvä miettiä yhdessä, miten työntekijöiden hyvinvointia pystyttäisiin yhdessä parantamaan. Useimmissa työpaikoissa järjestetään tasaisin väliajoin työpaikkakokouksia liittyen työhyvinvointiin. Tämä käytäntö on toimiva, jos halutaan saada aikaan pysyviä tuloksia.

 

Yksilön hyvinvointi työpaikalla on monen tekijän takana ja kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin kokonaisuus muodostaa koko organisaation hyvinvoinnin. Terveydellinen tila vaikuttaa moniin työntekijöihin. Työpaikan olisikin hyvä järjestää työntekijöilleen terveys- ja liikuntapalveluita sekä työterveyshuoltoa. Työorganisaatioilla on oma työterveyshuolto. Oma työterveyshuolto takaa terveyden palvelut ilmaiseksi ja pyrkii takaamaan terveellisen ja turvallisen työympäristön työntekijöille.

 

Työterveyshuollolla pyritään ehkäisemään työhön liittyviä sairauksia. Yleisesti työpaikan tulisi olla turvallinen ja sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen työntekijöille, jotta vältyttäisiin terveysriskeiltä ja vaaratilanteita. Työskennellessä välineiden ja kalusteiden tulee olla ergonomisia. Nykypäivänä onneksemme ergonomisia välineitä valmistetaan enemmän ja aina vain useammat työpaikat pääsevät toteuttamaan terveellisempää ja turvallisempaa työskentely-ympäristöä.

 

Myös työpaikan valaistuksella ja ilmanvaihdolla on merkitystä. Yleisesti nämä tekijät voivat vaikuttaa esimerkiksi pirteystasoon ja työskentelytunnelmaan. Vakavammalla tasolla ne saattavat aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, migreeniä, pahoinvointia, pyörrytystä ja jatkuvaa väsymystä. Pienemmätkin asiat työympäristössä voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja motivaatioon. Siksi asioista tulisi voida puhua avoimesti jokaisella työpaikalla.

 

Tästä päästäänkin työhyvinvointiin työilmapiirin kannalta. Työpaikalla vallitsevalla ilmapiirillä on suuri merkitys työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on koko työyhteisön tehtävä. Yhteisöllisyyden tunnetta saadaan aikaan yhteistyöllä. Työnantajan panostaminen yhteisöllisyyteen ja sen edistämiseen on merkityksellinen hyvän ilmapiirin saavuttamiseksi. Työntekijöiden osallistaminen päätöksiin ja kehitystyöhön saa heille aikaan luottamuksen tunteen. Työntekijöiden mielipiteitä tulee kunnioittaa ja kuunnella, he ovat kuitenkin työpaikan tekijöitä.

 

Työpaikan kulttuuri vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden hyvinvointiin. Työpaikan tulisi kannustaa avoimuuteen, rehellisyyteen ja yhteistyöhön. Kannustava ilmapiiri työpaikalla innostaa ja rohkaisee myös avoimempaan kanssakäymiseen työkavereiden kanssa. Kanssakäyminen muiden kanssa on tärkeä tekijä yhteishengen kehittämisessä. Työorganisaatiossa kaikkien tulisi tietää peruskäytännöt ja säännöt, kuten toisten tervehtiminen. Työpaikan tulee myös huomioida monimuotoisuus sekä yhdenvertaisuus, jotta jokainen jäsen saa tehdä omaa osaamistaan edistävää työtehtävää ja muut arvostavat tätä.

 

Työpaikan kulttuuri on yhteisten arvojen, normien, käytäntöjen ja asenteiden muodostama kokonaisuus, joka vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja toimintatapoihin. Se muodostuu työntekijöiden käyttäytymisestä, kommunikaatiosta, johtamistavasta ja organisaation rakenteesta. Työpaikan kulttuuri on tärkeää, koska se vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen ja tyytyväisyyteen. Hyvä työpaikan kulttuuri edistää yhteistyötä, avointa kommunikaatiota, luottamusta ja vastuullisuutta. Se myös edistää monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta, joka on tärkeä tekijä työpaikan menestykselle ja tehokkuudelle.

 

Työpaikan kulttuuria voidaan kehittää monilla eri tavoilla, kuten avoimen ja läpinäkyvän kommunikaation, koulutuksen ja kehitysmahdollisuuksien, kannustavien palkitsemisjärjestelmien ja henkilöstön osallistamisen avulla. Yrityksen johto on tärkeä roolissa kulttuurin kehittämisessä, sillä heidän toimintansa ja arvomaailmansa vaikuttaa suuresti koko organisaation kulttuuriin. Hyvä työpaikan kulttuuri on tärkeä sekä työntekijöiden että yrityksen menestyksen kannalta. Se edistää yhteistyötä, innovaatiota ja tehokkuutta, ja auttaa yritystä houkuttelemaan ja säilyttämään osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä.

 

Kaikki on lähtöisin työnantajan ohjauksesta työnkuvaan ja työpaikan sääntöjen kehittämisestä sekä toteuttamisesta. Hyvässä organisaatiossa vallitsevat perussäännöt, jotka pätevät kaikkiin. Ne ovat turvallisen ja hyvän ilmapiirin perusta. SoteNavigaattorin nettisivuilla avataan asiaa: “Jotta yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin, työyhteisössä voi olla hyvä tehdä yhteiset toimintaperiaatteet eli pelisäännöt arjen tilanteiden ja yhteistyön tueksi. Pelisääntöjen laatimisessa oleellista on, että kaikki sitoutuvat niihin.“ (SoteNavigaattori)

 

Kuten tavallisissa työorganisaatioissa, myös tiimiyrityksissä pitää ja kuuluu olla yhdessä päätetyt pelisäännöt. Sääntöjen avulla kaikki tietävät esimerkiksi, miten kuuluu toimia tietyissä käytännöissä, kuinka muita ryhmänjäseniä kohdellaan ja millaisessa kunnossa työympäristöä pidetään. Sääntöjä laatiessa voi esiintyä hankaluuksia. Hankaluuksien välttymiseksi on hyvä olla valmiiksi kysymyksiä ja ajatuksia kehityskohteeseen ja sääntöihin liittyen. SoteNavigaattorin nettisivuilla on avattu pelisääntöjen kaavaa:

 

1. Keskustellaan yhdessä, millaista työyhteisöä ja tavoitteita halutaan.
2. Mietitään yhdessä, mihin asioihin tarkalleen sääntöjä tarvitaan ja panostetaan niihin.
3. Mikä on juuri meidän ihanteellinen työyhteisömme ja mikä on tämänhetkinen tilanne?
4. Mitä haluamme muuttaa tämänhetkisestä tilanteesta?
5. Ongelmakohtien löydyttyä sovitaan sääntöjä ja toimintatapoja niiden parantamiseksi.

 

Kun kaava on toteutettu ja uudet pelisäännöt ovat olleet käytössä, työnantajan on hyvä toisinaan tarkastella tilannetta: Ovatko säännöt toimineet? Tuleeko sääntöihin tehdä muutoksia?

SoteNavigaattorin nettisivuilla on myös avattu työhyvinvoinnin muutoksen vaiheita:

1. Kirjatkaa ylös, mitkä asiat rakentavat kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Miten nämä asiat toteutuvat teidän työpaikallanne?
2. Kirjatkaa ylös työpaikkanne vahvuuksia: Mitkä asiat toimivat hyvin ja auttavat onnistumaan työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.
3. Mitkä asiat toimivat heikommin? Kirjatkaa ylös, mitä asioita voitaisiin tehdä toisin, jotta työ sujuisi paremmin.
4. Miettikää lopuksi, mitä kukin voisi itse tehdä asioiden eteen. Mitä esimies tai työnantaja voisi tehdä (SoteNavigaattori)

 

Joustavuus työpaikalla on tärkeää. Kun työntekijöille annetaan joustoa, se tukee myös luottamusta organisaation jäsenten välillä. Joustavuuden tavoite on parantaa työntekijöiden jaksamista ja motivaation pysymistä työssä. Kun työntekijä pystyy yhteensovittamaan työn ja muun elämänsä, myös tuottavuus työpaikalla parantuu takuuvarmasti. Nykyään etätyömahdollisuus mahdollistaa arjen yhteensovittamisen. Tämä vaatii kuitenkin luottamusta työntekijöiden ja työnantajan välillä. Liukuvat ja joustavat työajat mahdollistavat eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden arjen järjestämisen. Kaikissa työpaikoissa tämä ei tosin ole mahdollista. Työhyvinvoinnin kannalta joustavuus on tärkeää. Työntekijöiden tyytyväisyys on parempi ja tällöin myös työsuhde lämpimämpi.

 

Joustavuudessa on tärkeää pitää työn määrä sopivana ja terveenä. Työntekijän hyvinvointiin ja terveyteen voi vaikuttaa liika työnteon määrä ja siitä tuleva stressi. Työnantajan tulisi osata katsoa työntekijöidensä voinnin perään ja pitää huolta tarpeellisista vapaapäivistä. Vuorotyössä työntekijöille osataan merkitä tietty määrä tunteja viikkoon, mutta kaikissa työpaikoissa tämä ei kuitenkaan toteudu. Joillain työpaikoilla saatetaan edelleen olla epäoikeudenmukaisia ja merkitä liika määrä tunteja työntekijöille. Tasa-arvon toteutumattomuus työpaikalla voi johtua monista tekijöistä esimerkiksi liian vähäisestä työntekijöiden määrästä, huonosta johtajuudesta, epäoikeudenmukaisuudesta tai henkilöstön osaamattomuudesta. Onnistuneen työhyvinvoinnin työpaikoissa työkuormaa tulisi voida hallita.

 

 

Lyhennetty työaika – avain tehokkuuteen ja hyvinvointiin?

Yksittäiset yritykset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kokeilla erilaisia työaikaratkaisuja. Useissa yrityksissä on alettu pohtia sekä työntekijöiden hyvinvoinnin, että työn teon tehokkuuden kannalta, voisiko lyhyempiin työpäiviin tai –viikkoihin siirtyminen olla kannattavaa. Osittain kyse on pehmenevistä arvoista, osittain ehkäpä vain yhdestä uudesta kokeilusta yrityksen tuottavuuden lisäämiseksi muiden joukossa (Osipova 2021.)

 

“The Five Hour Workday”-kirjan kirjoittanut amerikkalainen toimitusjohtaja Stephan Aarstol uskoo vahvasti lyhyemmän työpäivän olevan avain tehokkuuteen työelämässä. Hän uskoo, että mitä vähemmän aikaa työn tekemiseen annetaan, sitä tehokkaampia ihmiset ovat. Aarstolin mielestä ei pitäisi tuijottaa työpaikalla käytettyä aikaa, esimerkiksi perinteistä kahdeksaa tuntia, vaan todellista työn tekemiseen käytettyä, tehokasta aikaa.

 

Aarstol oli kokeillut viiden tunnin työpäivää omassa yrityksessään. Kokeilu vaikutti aluksi menestykseltä, mutta lyhyemmät työajat ja työntekijöiden lisääntynyt vapaa-aika antoivat työntekijöille mahdollisuuden miettiä, mitä he todella elämällään halusivat tehdä. Työntekijöiden sitoutuneisuus yritykseen heikkeni ja osa työntekijöistä jopa irtisanoutui (Osipova 2021.)

 

Aiheen ympärillä on kuitenkin saatu useita lupaavia tutkimustuloksia. Britanniassa tehtiin vuonna 2022 kuuden kuukauden ajan nelipäiväisen työviikon kokeilu, johon osallistui noin 2900 työntekijää. Kyseessä oli kaikkien aikojen laajamittaisin nelipäiväisen työviikon kokeilu, minkä vuoksi tulokset ovatkin erityisen mielenkiintoisia. Raportin mukaan työntekijät alkoivat voida paremmin sekä henkisesti, että fyysisesti ja työssä viihtyminen parani. Psykosomaattiset oireet, stressi, väsymys, uniongelmat ja ahdistus vähenivät, minkä lisäksi itse työnteko oli tehokkaampaa, kuin viisipäiväisen viikon mallissa (Kuokkanen 2023.)

 

Opetellessamme toimimaan tiimiyrityksenä ja luodessamme toimivia toimintamalleja tulee meidän miettiä muun muassa tiimillemme ja työntekijöillemme parasta mahdollista työaikamallia, jolla optimoimme työnteon tehokkuuden ja tiimiläistemme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Britanniassa tehdyn kokeilun yksi mielenkiintoisimmista yksityiskohdista oli se, että useat yritykset tunnistivat kohtuuttoman suuren osan työajasta kuluvan muun muassa tarpeettomiin kokouksiin. Tämä on näkökulma, joka meidänkin tulisi tiimiyrityksessämme ja myös myöhemmin yrittäjinä ottaa huomioon – käytämmekö aikaa oikeisiin asioihin? On hyvä muistaa, että aika todella on rahaa tai sillä vähintäänkin on arvo. Totuttuja toimintamalleja on hyvä kyseenalaistaa ja on sallittua, jopa suotavaa kehittää myös täysin uusia ratkaisua ajankäytön ja työmäärän suhteeseen.

 

 

Hyvinvoinnin negatiivisia ilmentymiä

Nykyisessä työkulttuurissamme vallitsee entistä enemmän stressiä, ahdistusta sekä suoriutumisen paineita. Kehitys menee jatkuvalla syötöllä eteenpäin ja organisaatioiden on pysyttävä kehityksessä mukana. Perässä pysymisen edellytyksenä on usein jatkuva sopeutuminen uuteen ja suunnan nopea muuttaminen. Usean asian samanaikaisesta pallottelusta onkin tullut nykyisen työkulttuurimme suurin normi. Kilpailu eri organisaatioiden välillä on myös todella kovaa ja työntekijöiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän, kuin mitä kilpailijalla on antaa.

 

Artikkelissa “Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli” Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä käy läpi työhyvinvoinnin ilmentymiä. Ilmentymät jaettiin kahteen ryhmään, hyvinvointiin ja pahoinvointiin. Pahoinvointiin luokiteltiin muun muassa työhön leipääntyminen, stressi sekä uupumus (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä).

 

 

Työhön leipääntyminen

“Työhön leipääntyminen eli tylsistyminen on yksi työhyvinvoinnin negatiivisista ilmentymistä” (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä). Yleisimmäksi syyksi leipääntymiselle ajatellaan olevan pitkästyminen omaan työnkuvaansa. Jos hyllytät kaupassa kahdeksan tuntia päivässä, viisi kertaa viikossa säilykkeitä saatat kokea työsi olevan todella yksitoikkoista ja kyllästyt siihen nopeasti. Todellisuudessa suurin syy omaan työhön leipääntymiseen ei ole niinkään se mitä teemme vaan se mitä opimme.

 

Kuvittele tilanne, jossa tehtävänäsi on laskea joka päivä jokin haastava, mutta sama matematiikan lasku. Alussa tehtävä tuntui vaikealta ja ratkaisit sitä innoissasi, kun et vielä tiennyt oikeaa vastausta tehtävälle. Olet kuitenkin selvittänyt saman laskun jo kymmeniä kertoa ja osaisit kertoa tehtävän ratkaisumenetelmän ja ratkaisun vaikka unissasi. Kuitenkin jo viidennen kerran tehtävän laskun jälkeen sinusta alkaa tuntua siltä, että kyseisen laskun laskeminen on viimeinen asia, joka sinua kiinnostaa päivän aikana.

 

Mistä tämä tunne sitten johtuu? Yksinkertaista, et koe, että opit kyseistä tehtävää laskemalla mitään uutta, eikä tehtävässä ole enää sinulle haasteita. Et koe mielenkiintoa tehtävää kohtaan, koska haluat mennä eteenpäin ja koet, että vain junnaat paikallasi tehtävän kanssa ja että oma tietämyksesi menee aivan hukkaan samaa laskua laskettaessa.

 

Jos emme koe työtä sellaisena, joka kasvattaa ja opettaa meitä sekä josta saamme haastetta, on se syvempi syy työhön tylsistymiselle. Jos saisit ratkaista joka päivä eri matemaattisen laskun olisi varmasti matematiikan laskeminen paljon mielenkiintoisempaan. Pääsisit joka päivä haastamaan itseäni enemmän ja eri tavoilla sekä oppimaan uutta.

 

Työhön tylsistyminen voi myös johtua siitä, että sinulla on liikaa tekemistä samaan aikaan, minkä takia et pääse syventymään työhösi kunnolla. Seilaat edestakaisin monen eri tehtävän välillä ja menet sekaisin eri ratkaisumenetelmien kanssa. Hetken päästä joku ystäväsi huomauttaa sinulle, että moni tehtävä on mennyt väärin. Saatat kokea, että epäonnistut enemmän kuin onnistut tekemässäsi työssä ja työ aiheuttaa sinulle enemmän painetta kuin iloa.

 

 

Stressi

“Stressi työssä on tilanne ja kokemus, jossa työn vaatimukset ovat suuremmat, kuin mistä työntekijä kokee voivansa selviytyä” (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä). Työhön leipääntymisessä mainittiin, että monien asioiden hoitaminen saman aikaisesti voi olla osasyynä omaan työhön tylsistymisessä. Monen asian hoitaminen ja niistä suoriutuminen samaan aikaan myös usein aiheuttaa paljon stressiä.

 

Jatkuvan työurakan alla selviytyminen aiheuttaa paljon paineita itselle ja omalle suoriutumiselle. Ihmisillä on myös todella usein tarve todistella muille, että kyllä me jaksamme, osaamme ja pystymme. Pitkäaikainen todistelu muille ja itselle on kuitenkin todella rankkaa, koska silloin omassa työssä keskitymme enemmän siihen, miten muut näkevät meidän. Meillä on tarve miellyttää muita näyttämällä, että olemme kovia tekemään töitä ja taidamme multitasking-taidot.

 

Stressi ja Uupumus – videolla Stressivalmentaja Miia Huitti kertoi, että “Riittämättömyyden tunne oli varmaan tärkein tunne, mikä stressistä siellä työssä nousi”. Hän kertoi, että vaikka olisi tehnyt 16 tuntia töitä niin silti hän koki, että hän ja hänen työpanoksensa ei riittänyt. Myös paineita toi todella paljon hänen oma ikänsä ja sukupuolensa, koska hän pääsi toimimaan nuorena 27-vuotiaana naisena pankinjohtajaksi. Nuori ikä toi tunteen, että on pakko todistella muille, että osaa ja pystyy nuoresta iästä huolimatta (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä).

 

Tiettyyn pisteeseen asti lyhytaikainen stressi on kuitenkin ihan tervettä. Riippuu todella paljon, onko kyseessä lyhytaikainen vai jatkuva stressi. Stressi kertoo myös siitä, että sinua kiinnostaa oma suoriutumisesi tekemässäsi tehtävässä ja pieni stressi saattaa saada meissä aikaan paremman suoriutumisenkyvyn. Lyhytaikaisessa stressissä teet asiat huolellisesti, koska haluat onnistua tehtävässä hyvin. Jos jokin asia ei sinua kiinnosta et luultavasti ota kyseisestä tehtävästä stressiä, jolloin saatat hoitaa asian niin sanotusti vasenta kättä käyttäen.

 

Stressi ja Uupumus – videolla Lastenhoitaja Marko Salminen kertoi, että lopetettuaan taksiuransa hän päätti, että stressaaminen töiden ulkopuolella saa loppua. Hän päätti jättää työmurheet töihin eikä tuoda niitä yksityiselämään. “Jätä stressi töihin. Kyllä se sinne kiltisti jää odottamaan”, toteaa Salminen. Tällainen taktiikka on monille todella vaikea toteuttaa, mutta mielestämme tämä on todella hyvä neuvo kaikille välttyä itsensä liiasta kuormittamisesta (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä).

 

 

Uupumus

Työuupumus on usein seurausta pitkään jatkuneesta stressitilasta. Keho on jatkuvassa rasituksessa eikä se pääse rentoutumaan ja vaihtamaan ajatuksia vapaalle. Seuraa ylikuormitustila ja pikkuhiljaa kroppa alkaa antaa periksi jaksamiselle ja suoriutumiselle (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä).

 

Uupumus on lisääntynyt hälyttävää tahtia viimeisten vuosikymmenten aikana. Uupumuksen merkkejä voi olla unettomuus ja väsyneisyys, itkuisuus, kielteinen ja kyyninen asenne asioita kohtaan sekä keskittymiskyvyttömyys. Pahimmassa tapauksessa pitkään kestänyt uupumus voi muuttua masennukseksi tai kehittyä burnoutiksi.

 

 

Yhteiset säännöt ja oikeudenmukaisuus

Missä tahansa yhteisössä yksilöiden hyvinvointiin liittynee vahvasti tunne siitä, että yksilöitä kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti ja kaikkia koskevat lähtökohtaisesti samat säännöt. Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta saa helposti aikaan ärsyyntymistä, kitkaa, katkeruutta ja epäluottamusta. Kyse voi olla esihenkilöiden taholta tapahtuva tiettyjen yksilöiden suosiminen, työntekijöiden, tai esimerkiksi tiimiyrityksen jäsenten keskinäinen epäreilu toiminta, tai se, että yksilöt ottavat itsenäisesti omia vapauksia kysymättä muilta tiimin jäseniltä heidän näkemystään asiaan.

 

Niinkin pieniltä tuntuvat arkiset, käytännön asiat, kuten vaikkapa jälkien siivoaminen, tai taukojen venyminen voivat helposti pidemmän päälle rasittaa työyhteisöä todella paljon. Mikäli osa tiimin jäsenistä tuntee, että toiset kokevat olevansa oikeutettuja erilaisiin vapauksiin kuin toiset voivat ongelmat alkaa paisua lumipallon lailla ja saada aikaan todella myrkyttyneen ilmapiirin. Siksi pienimpiinkin epäoikeudenmukaisuuden tunteisiin tiimin sisällä tulisi herkästi puuttua.

 

Oma tiimiyrityksemme on tuore ja olemme vasta luomassa yhteisiä sääntöjämme. Olemme alusta saakka olleet yksimielisiä siitä, että etenkin aluksi monet säännöt ovat enemmänkin kokeiluja, kuinka tiimimme voisi toimia parhaiten ja tulemme muokkaamaan sääntöjämme ja toimintatapojamme sitä mukaa, kun huomaamme niissä puutteita, tai asioita, jotka eivät vaan toimi. Hyvin nopeasti esille ovat nousseet kysymykset siitä, koskevatko yhteiset säännöt käytännössä kaikkia ja osa tiimistä on kyseenalaistanut yhteisten sääntöjen toteutumista käytännössä ja koki vallitsevan tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Oikeudenmukaisuuden ja reiluuden tunne on selvästi tiimihenkeemme ja sitä kautta useiden yksilöidemme hyvinvointiin ja työmotivaatioon vaikuttava seikka. Tämä myös vaikuttaa keskinäiseen luottamukseemme ja kokemukseemme arvostetuksi tulemisesta tiimissä. Olemme ymmärtäneet tasapuolisuuden toteutumisen merkityksen ja pyrimme notkahduksista huolimatta, tai ehkä juuri niistä johtuen kohti parempaa yhteistä kommunointia ja yhteisiä toimintaperiaatteita luodaksemme hyvän, toimivan ja kestävän tiimin.

 

 

Omakohtaisia kokemuksia

Luodessamme itsellemme ja tiimillemme parasta mahdollista työskentely-ympäristöä kannattaa pohtia niitä kaikkia kokemuksia, joita olemme elämässämme saaneet erilaisissa työpaikoissa, erilaisten työkavereiden ja esihenkilöiden kanssa kokea. Niin hyvät, kuin huonotkin kokemukset auttavat meitä eteenpäin miettiessämme sääntöjämme, käytäntöjämme ja käyttäytymistämme ja pohtiessamme niiden merkitystä tiimimme ja sen jäsenten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

 

Merkittävämpänä yksittäisenä tekijänä työhyvinvoinnin kannalta olemme lähes poikkeuksetta kokeneet työpaikan ja -yhteisön esihenkilöt. Kaava on hyvin yksinkertainen – työporukka voi olla loistava, mutta epäpätevä, epäreilu, tai muuten huonosti käyttäytyvä, tai vaikkapa organisointikyvytön esihenkilö voi vaikuttaa valtavasti työyhteisöön ja sen jäsenten hyvinvointiin. Ja päinvastoin, harva työyhteisö voi huonosti, mikäli esihenkilö on pätevä, reilu ja ammattitaitoinen. Ihmisläheinen, inhimillinen ja tasapuolisesti alaisiaan kohteleva esihenkilö pystyy ratkomaan yhteisön ongelmat niin työtehtävien optimaaliseen jakautumiseen, kuin työilmapiiriinkin liittyen ja näin edistää koko yhteisön hyvinvointia. Olemme törmänneet muun muassa esihenkilöihin, jotka ovat perusteetta suosineet tiettyjä työntekijöitä, mollanneet alaisiaan, tai olleet aktiivisessa roolissa laittamassa liikkeelle juoruja. Tällainen johtajuus pilaa ilmapiirin, työmotivaation ja saattaa pahimmassa tapauksessa ajaa työntekijöitä sairaslomalle tai jopa irtisanoutumaan. Tätäkin olemme joutuneet näkemään.

 

Työpaikalla juoruilu, toisista pahan puhuminen selän takana, perättömien huhujen levittäminen ja porukasta ulos sulkeminen lienevät valitettavan yleisiä ilmiöitä useilla työpaikoilla. Etenkin herkempien ihmisten on pidemmän päälle mahdotonta työskennellä tällaisessa ilmapiirissä. Tällaisen käytöksen uhriksi joutuminen heikentää yksilön itsetuntoa ja varmuutta omaan tekemiseen ja heijastuu negatiivisesti koko yksilön elämään, myös työajan ulkopuolella. Siksi pyrimme siihen, ettei kukaan meistä joutuisi kokemaan vastaavaa omassa tiimissämme. Pyrimme luomaan kulttuuria, jossa puutumme epäkohtiin, epäoikeudenmukaiseen kohteluun ja pidämme nollalinjaa selän takana puhumisen suhteen.

 

Meillä on myös useita positiivisia kokemuksia hyvistä työnantajista, esihenkilöistä, työporukoista ja tiimeistä. Parhaita työympäristöjä ovat olleet ne, missä voi, asiallisuudesta ja ammattimaisuudesta tinkimättä heittää huumoria, välillä rankkaakin, olla oma itsensä ja näyttää tunteensa. Usein tällaisissa työyhteisöissä työkavereista muodostuu läheisiä ystäviä, joiden kanssa haluaa viettää aikaa myös työajan ulkopuolella, mikä lisää yhteenkuuluvuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia työpaikalla entisestään.

 

Esihenkilöillä ja työpaikan yleisellä ilmapiirillä on siis valtava vaikutus yksilön henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen ja viihtymiseen työssä. Jopa yksitoikkoisia, ei niin mielekkäitä työtehtäviä jaksaa huomattavasti paremmin, kun ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla.

 

 

Pohdinta

Voisimme todeta, että työhyvinvointi on eräänlainen toimivan työorganisaation kulmakivistä. Se, että viihdymme omassa työssämme vaikuttaa hyvin pitkälti omaan suoriutumiseemme työssä sekä organisaatiovaihteluun. Karkeasti ajateltuna, kuinka paljon yhteiskunnassa voisikaan säästää yhteisiä varoja mieluummin pitämällä hieman enemmän tykypäiviä ja panostamalla ihmisten mielenterveyteen ja jaksamiseen, kuin unohtamalla kaiken tämän, vaatimalla koko ajan parempaa ja isompaa tulosta ja lopulta ajamalla ihmiset uupumukseen ja maksamalla työttömyyskorvausta sairausloma-ajalta.

 

Omien kokemuksiemme perusteella koemme, että työhyvinvointiin panostetaan nykyisessä työkulttuurissa aivan liian vähän. Verrattaessa hyvinvointipäivien määrää suhteessa tehtyihin työtunteihin vuodessa on ero aivan valtava.

 

 

 

 

Lähteet

Kuokkanen, V. 2023. Maailman suurin nelipäiväisen työviikon koe päättyi Britanniassa: Stressi väheni, tuottavuus nousi. Helsingin Sanomat. 21.2.2023. Viitattu 16.3.2023. https://www.hs.fi/talous/art-2000009407078.html?share=a223e1f526763cc14bc748bc0fe8aa91

 

Osipova, E. 2021. Kelpaisiko nelipäiväinen työviikko? Entä viisituntinen työpäivä? Lyhennetty työaika on buumi maailmalla ja tällaisia tuloksia siitä on saatu. Yle Uutiset. 26.6.2021. Viitattu 14.3.2023.https://yle.fi/a/3-11997457

 

SoteNavigaattori. Hyvinvoiva työntekijä ja toimiva työyhteisö. n.d, Luettu 13.3.2023. https://sotenavigaattori.fi/hyvinvoiva-tyontekija-ja-toimiva-tyoyhteiso/

 

Työhyvinvointi. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli. Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. Viitattu 14.3.2023 https://www.tyohyvinvointi.fi/

Lisää essee omaan suosikkilistaan