Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Tutkimuksellinen lukutaito ja kriittinen ajattelu – kuinka kehittää omaa oppimistaan?



Kirjoittanut: Nea Systä - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
ajattele itse!
Hurtig, J.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Hyvä opiskelija?

Elämme valtavan tietomäärän keskellä ja ihmisiltä vaaditaan monipuolisesti erilaisia kykyjä jäsentää, eritellä ja tarkastella tietoa, jotta osaisimme arvioida sen laatua ja hyödyntää tietoa mahdollisimman monipuolisesti. Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän kriittisyyttä tiedon hankinnassa ja muodostuksessa, sillä tietolähteitä syntyy jatkuvasti uusia, eikä niiden syntyminen ole loppumassa. Tutkimuksellinen lukutaito on taito, jota tarvitsemme arkielämän lisäksi myös opiskellessamme. Tarvitsemme aktiivista toimijuutta, jotta voimme kehittyä hyviksi opiskelijoiksi, oman alamme asiantuntijoiksi sekä aktiivisiksi yhteiskunnan tarkastelijoiksi. (Hurtig, Laitinen & Uljas-Rautio 2010, 7–10.) Mikäli kysymykset: “Miksi esseitä kirjoitetaan niin paljon Proakatemialla?” tai “Miksi minun pitää tuoda mitään pajaan?” ovat jääneet mietityttämään, tästä esseestä saat toivottavasti muutamia oivalluksia kysymyksiisi. Kerro tämä kommenteissa, mikäli näin pääsee käymään!

Mitä on kriittinen ajattelu?

Kriittisen ajattelun taito on ihmettelyä, kysymistä, uuden tiedon etsimistä ja vanhojen käsitysten uudelleen tarkastelua. Omaa kriittistä ajattelua on mahdollista kehittää ja vaatimukset oman kriittisen ajattelun arvioinnille kasvavat opintojen edetessä. Omien ajatusten kyseenalaistaminen, uusien näkökulmien pohtiminen ja keskustelut eri yhteisöissä kehittävät kriittistä ajattelua. Se, että tiedostamme ja ymmärrämme, mitä on kriittinen ajattelu, auttamat meitä pohtimaan omaa opiskeluamme entistä syvemmin. Kriittisinä ajattelijoina osaamme olla avarakatseisia ja etsiä totuutta yhä uudelleen eri lähteistä ja hyödyntää sitä uuden totuuden luomisessa. (Hurtig ym. 2010, 7–9.)

Tutkimuksellinen lukutaito ja ajattelu

Tutkimuksellinen lukutaito koostuu muutamasta pääelementistä, kuten ajattelusta, kontekstin ja teorian hahmottamisesta, numeroiden lukemisesta ja ymmärtämisestä, kuvien lukemisesta, vuorovaikutuksen lukutaidosta sekä lukemisesta ja kirjoittamisesta. Tutkimuksellinen lukeminen yhdistää taidon omaksua tietoa ja ajatella itsenäisesti sekä kyvyn hyödyntää erilaisia aineistoja monipuolisesti ja kriittisesti. Näiden tietojen ja taitojen kehittyminen vaatii jatkuvaa tietoista työtä sekä harjoittelua, koulussa opittujen taitojen ja ideoiden lisäksi. Tutkimuksellisella lukutaidolla ei tarkoiteta ainoastaan kykyä osata lukea kirjoitettua tekstiä, vaan se on laajempi kokonaisuus erilaisia valmiuksia hahmottaa ja analysoida erilaisia tiedonlähteitä sekä valmiuksia aktiiviseen tiedonmuodostuksen oman ajattelun kautta. Tästä esimerkkinä yhden kirjan/kirjailijan esseet: kuinka paljon olen tähän esseeseen laajentanut näkemyksiäni eri tietolähteistä? (Hurtig ym. 2010, 7–8.)

Tutkimuksellisella lukutaidolla tarkoitetaan ajattelun ja osaamisen yhteyttä, joka kuvaa yksilön kykyä hahmottaa eri asiayhteyksien välisiä suhteita sekä taidosta yhdistellä sen hetkiseen tehtävään tarkoituksen mukaisia asioita. Esimerkiksi motorolan kysymys: mitä tuon pajaan, kuvastaa tätä taitoa hyvin. Lukutaito on hyödyksi ammatillisen osaamisen lisäksi myös arkielämässä, kun tarkastelemme ympäristöämme ja vastaanotamme tietoa eri lähteistä. Tutkimuksellisen lukutaidon kehittyminen vaatiikin kiinnostusta tutkia eri lähteitä sekä taitoa osata analysoida sekä vertailla eri lähteistä saatua informaatiota. (Hurtig ym. 2010, 9–10.)

Tutkimuksellinen ajattelu on prosessi ja tehtävä, jossa vaaditaan ilmiöiden lukemisen taitoa ja rohkeutta ajatteluun sekä sen tarkkailemiseen. Kriittinen ajattelu on voitava konkretisoida, jotta valmiuksia voidaan kehittää. (Hurtig 2010, 12–13). Tärkeää ajattelun kehittämisen kannalta on tiedostaa oman ajattelutoiminnan mallit ja tavat, suhteet erilaisiin toimintoihin, valintoihin, tulkintoihin sekä merkityssuhteiden rakentamisiin. Ajattelun kehittämiseen vaaditaan tukea ja riittävät valmiudet, jotta tietoisuus omasta ajattelusta voi syventyä. Opiskelijoiden on hyvä tiedostaa jo opintojen alkuvaiheessa mitä heiltä vaaditaan, sillä opintojen edetessä vaatimukset itsenäiseen työskentelyyn ja ajatteluun kasvavat, kun peilataan oppimista vain yksilön taitojen kehittämiseen. (Hurtig 2010, 15) Onkin hyvä pysähtyä aina välillä miettimään omia valmiuksia sekä tapoja ajatella, jotka voivat edesauttaa tai hidastaa työskentelyä. Saatamme useinkin takertua pinttyneisiin ja turvallisiin tapoihin tehdessämme erilaisia tehtäviä ja analysoidessamme erilaisia tekstejä. Mitä paremmin valmentajat, tiimikaverit sekä korkeakouluyhteisö tuovat esiin vaatimuksiansa ja tavoitteitaan, sitä helpompaa oppilaiden on kehittää omaa tutkimuksellista prosessiaan.

Arkiajattelu vs. tieteellinen ajattelu

Arkiajattelu erotetaan tieteellisestä ajattelusta muun muassa epäjohdonmukaisuuden, subjektiivisuuden, tarinankerronnan ja virhepäätelmien kautta. Tieteellisessä ajattelussa pyritään syvälliseen ymmärrykseen myös kyseenalaistamisen avulla, se on systemaattista ja tiedostettua. (Hurtig 2010, 16). Kriittinen ajattelu vaatii kiinnostusta etsiä lisää informaatiota, avoimuutta, mielikuvitusta, kysymysten uudelleenasettelua sekä valmiutta avata omia näkökulmia. (Hurtig 2010, 17).

Ajattelulle tärkeä asioiden käsittelykyky näkyy käytännössä siten, että opiskelija osaa kertoa mielenkiintoisesti ja kattavasti aiheestaan ja tuoda eri näkökulmia esiin myös omien mielipiteidensä ulkopuolelta. Käsitteiden tuntemus ja oikeanlainen käyttötapa osoittaa opiskelijan tietämyksen ja perehtyneisyyden aiheeseen. Parhaassa tapauksessa opiskelija osaa erotella eri kirjailijoiden, tutkijoiden, opiskelijoiden tai esimerkiksi valmentajien käsityksiä ja näkemyksiä sekä myös kritisoida niitä rakentavasti. Nämä taidot ovat avainasemassa esimerkiksi pajatilanteissa. (Hurtig 2010, 23.) Opiskelijan kiinnostuksen kriittiseen ajatteluun voi hyvinkin huomata keskusteluissa silloin, kun opiskelija osaa tuoda esiin monia eri näkökulmia aiheesta ja haastaa myös muita opiskelijoita tuomaan uusia näkökulmia keskusteluun. Opiskelijan on hyvä pyrkiä katsomaan omien vastausten ja näkökulmien taakse ja miettiä uusia keinoja avata käsiteltyjä aiheita sekä löytää uusia ratkaisuja valmiiden rinnalle, tässä on toki apuna myös dialogitaidot. (Hurtig 2010, 17.)

Tunteet & tiedostamattomat ajatukset: oman ajattelun kehittäjät?

Tunteet, aavistukset ja intuitio voivat ajattelussa johdattaa suuriin oivalluksiin. Tiedostamattomat ajatukset voivat edistää tiedollista ajattelua. Ideoita, ajatuksia ja intuitiivisia olettamuksia voi syntyä oman ajatteluprosessin aikana, mutta on myös tärkeä hyödyntää vuorovaikutusta muiden kanssa, jotta ajattelutyö aktivoituu ja uudet ideat pääsevät valloilleen. (Hurtig 2010, 37.) Tunteiden huomioiminen onkin tärkeää tiedonmuodostuksessa ja niitä kannattaakin kuunnella ja analysoida. Palautteen kuunteleminen ja pohtiminen, omien ajatusten analysointi, muiden ajatusten hyödyntäminen, omien tunteiden huomioiminen ja vuorovaikutukselliset keskustelutilanteet ovat kaikki tapoja, joilla omaa ajatteluaan pystyy kehittämään. (Hurtig 2010, 38–41.)

Oman ajattelun kriittinen arviointi on usein haastavampaa, kuin toisten ajatusten puutteiden huomioiminen. Metakognitiiviset taidot ja reflektiiviset kyvyt kertovat oman ajattelun tietoisuudesta, oppimisesta sekä toiminnasta, joita vaaditaan kriittiseen ajatteluun. Näitä taitoja tarvitaan kaikessa taitavassa toiminnassa ja uuden oppimisessa. On tärkeää havainnoida mitä tietää jo valmiiksi, mitä ei vielä tiedä ja mikä merkitys uudella tiedolla voisi olla uuden oppimisessa. On kuitenkin huomattava, että kriittinen ajattelu vaatii myös taukoja ja pakonomainen tarve pyrkiä kriittiseen ajatteluun voi heikentää uusien ideoiden ja pohdinnan tuloksia.

Kriittisyyden tarkoituksena, kun ei ole kieltää, vaan kysymysten kautta kiinnostua, muuttaa ja uudistaa ja lopulta ymmärtää enemmän. Uuden luomiseen ja ymmärtämiseen vaaditaan aina voimavaroja, joita on välillä kerättävä ja rauhoitettava kriittisen ajattelun jatkuvaa pohtimista. (Hurtig 2010, 38–40.)

 

LÄHTEET:

Hurtig, J., Laitinen M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) 2010. Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Hurtig, J. 2010. Ajattelu ilmiöiden lukemisen taitona. Teoksessa Hurtig, J., Laitinen M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) 2010. Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus, 12–43.

Hurtig, J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio, K. 2010. Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona. Teoksessa Hurtig, J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 7–11.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close