JOHDANTO 

Tässä esseessä käsittelemme turvetta ja sitä onko se hyvä vai huono asia ja tämä aihe onkin ollut lähiaikoina paljon esillä ilmastopolitiikan valossa. Turve todettiin uusiutumattomaksi vuonna 2000 eduskunnan tasaäänien jälkeen suoritetulla arvonnalla. Ruotsissa turve luokitellaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi 

Polttoturpeen tuottajat ajoivat vappuaattoaamuna 2021 Helsingin keskustaan Mannerheimintielle yli sadan täysperävaunurekan voimalla, valtaosa moottorikulkueen kuljettajista on lähtenyt matkaan Pohjanmaalta ja osa Lapista saakka. Mielenosoitus haittasi Helsingin keskustan ja Hämeenlinnan väylän liikennettä. Mielenosoituksella eli moottorimarssilla vaadittiin turpeen luokittelua uusiutuvaksi luonnonvaraksi sen vuotuisen kasvun osalta. 

Mitä on turve ja turvemaa? 

Turve on eloperäistä maa-ainesta, joka muodostuu suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena, jota kerrostuu muodostumispaikalleen. Turvemaalla maan pintakerros on turvetta. Turvemaa voi olla kasvipeitteellinen tai kasvipeitteetön. Geologisesti määriteltynä turvemaa on vähintään 30 senttimetriä paksu turvekerrostuma. Geologisesti turpeeksi luokitellaan aines, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 prosenttia. 

Onko turve uusiutumaton vai uusiutuva polttoaine? 

Ei suoranaisesti kumpaakaan. Turve uusiutuu hyvin hitaasti. Se ei kuitenkaan kuulu Suomen tai EU:n energialuokittelussa uusiutuvien energialähteiden joukkoon. Vuonna 2000 silloinen Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi kolmelta professorilta turveraportin, jossa nämä nimittivät turvetta hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Perusteena tälle on, että suokasvit valtaavat nopeasti turpeen nostoalan, kun ojituksen vaikutus loppuu ja vedenpinta nousee sopivalle korkeudelle. Suomalaisessa ilmastossa alue soistuu ja alkaa tuottaa uudelleen turvetta, ellei alueen kuivatusta jatketa. Ensimmäisinä vuosikymmeninä tällaisella alueella turvetta alkaa kertyä nopeasti ja hiilen kertymä voi jopa ylittää hyvän metsämaan puuston hiilensidonnan. (turveinfo.fi 2022) 

Paljonko Suomen soista on turvetuotannossa? 

Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria. Tämä on 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria. 

Turvemaista metsätalouden käytössä on reilu puolet (4,65 milj. ha) ja suojeltua 13,2 %. Suomessa on 33 526 pinta-alaltaan yli 20 hehtaarin suuruista suota. 

Monta tapaa käyttää turvetta 

Energian tuottamiseen käytetään suurin osa suomessa tuotetusta turpeesta, sillä onkin tuotettu viime vuosina lähes viidennes kotimaisesta kaukolämmöstä ja riippuen vuodesta 3-6 % Suomen sähköstä. 

Turve on arvokas kotimainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, se on kotimainen polttoaine, joka tukee huoltovarmuutta ja työllisyyttä. Turvetta käytetään myös muuhun kuin energian tuotantoon. 

Tumma ja pitkälle maatunut turve soveltuu energiaksi, sekä kasvualustakäyttöön, kun taas vaalea ja vähän maatunut rahkaturve soveltuu imeytysturpeeksi, eläinten kuivikkeeksi sekä kasvuturpeeksi. Turve onkin tutkitusti paras kuivike hevosille sekä karjalle, se sitoo kaasuja, ravinteita ja nestettä, sen käyttö kuivikkeena on myös hyvä asia ympäristön kannalta. 

Turvetuotannon alasajolla on vaikutuksensa huoltovarmuuteen niin energiantuotannossa kuin elintarvikesektorilla. 

Vuoteen 2030 mennessä nykyinen hallitus pyrkii puolittamaan energiaturpeen tuotannon. 

Turve energiahuoltovarmuudessa 

Turpeen poltto on tärkeä osa Suomen energiahuoltovarmuudessa. Turve on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida pitkiä aikoja suuria määriä. Turve kattaa noin 5-7% Suomessa käytettävistä energialähteistä, mutta sen rooli energiahuoltovarmuudessa on tätä huomattavasti suurempi. 

Vuoteen 2029 mennessä luovutaan kivihiilestä, jolloin erityisesti lämmöntuotannossa päävaihtoehdoiksi jäävät energiapuu, turve ja öljy sekä vähäisessä määrin kaasu. Todennäköisimmin turpeen energiakäyttö korvautuu suurimmaksi osaksi metsähakkeella. 

“Energiaturpeen käytön nopea väheneminen johtaa nopeaan turvavarastojen pienenemiseen. Korvaavaa varastointikäytäntöä ei ole uusiutuville polttoaineille kuten biomassalle, jolloin polttoaineiden turvavarastot vähenevät, kertoo Pia Oesch.”(Oesch 2021) 

Energiasektorin lisäksi turvetuotannon alasajolla on vaikutuksia kasvu- ja kuiviketurpeen kotimaiseen tuotantoon, joka käytännössä loppuu polttoturpeen tuotannosta luovuttaessa. Kasvu- ja kuiviketurve nostetaan suon pintakerroksesta ja polttoturve sen alta suon syvemmistä kerroksista. Polttoturpeen tuotannon loppuessa kasvuturpeen tuottaminen käy kannattamattomaksi. Tuotannon loppuminen voi olla jopa energiaturpeen alasajoa nopeampaa, jos uusia tuotantoaloja ei enää oteta käyttöön. 

– Kasvu- ja kuiviketurvetta käytetään kotieläintaloudessa ja kasvihuonetuotannossa, ja sen tuotannon loppumisella on vaikutuksensa elintarviketuotannon tuotantoedellytyksiin ja huoltovarmuuteen, kertoo perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki. (huoltovarmuuskeskus 2022) 

LÄHTEET 

http://turveinfo.fi/  

https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/turvepaatoksissa-syyta-huomioida-huoltovarmuus  

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003931958.html