Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Tuplatimantti kehitystyössä



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tuplatimantti ja kehitystyö

 

Palvelumuotoilu on meille varmasti jo tuttu terminä, ja haluankin esitellä nyt yhden sen olennaisimmista työkaluista, Tuplatimantin.

 

Tuplatimantti on Design Councilin vuonna 2005 kehittämä palvelumuotoilun prosessimallinnus. Tuplatimantti on konkreettinen työkalu, joka koostuu kahdesta timantista nimensä mukaisesti. Ensimmäinen timantti keskittyy ratkaistavan ongelman ymmärtämiseen. Osat ”Löydä” ja ”Määritä” ovat ensimmäisen timantin työkaluja. Miten asiakkaat käyttäytyvät, mitä latentteja tarpeita heidän keskuudestaan nousee? Tuplatimantin ensimmäinen osio vastaa mm. näihin kysymyksiin ja tiivistää löydösten avulla ongelmakohdan. Ensimmäisessä osiossa ei siis edes etsitä ratkaisua näennäiseen ongelmaan, vaan sen avulla kerätään aitoa asiakasymmärrystä ja ongelmaan liittyvää perspektiiviä. (Palvelumuotoilu Palo, 2018)

 

Tuplatimantin toisessa vaiheessa lähestytään konkretiaa. Toinen vaihe koostuu osista ”Kehitä” ja ”Toimita”. Käytännössä tässä timantin vaiheessa etsitään ratkaisua ensimmäisestä osiosta löytyneeseen ongelmaan.

 

Yksi tuplatimantin idea on myös kuvata divergenttiä (luovaa) ja konvergenttia (rationaalista) vaihetta esimerkiksi muotoiluprosessin aikana. Tuplatimantti on hyödyllinen ja kompleksinen työkalu prosessin läpivientiin, sillä se on kehitetty juurikin muotoilijoiden tarpeelle. (Tschimmel, K.)

 

Tuplatimantti-mallissa hyödynnetään neljää näkökulmaa: löydä, määritä, kehitä ja toimita.

Ensimmäisessä, ”Löydä”-vaiheessa hyödynnetään divergenttiä ajattelua. Tässä vaiheessa keskitytään etsimään uusia mahdollisuuksia, markkinoita, informaatiota, trendejä sekä näkökulmia. Kun useat näkökulmat on huomioitu sekä kaikki mahdollinen tieto on kerätty, on aika luoda kokonaiskuva tilanteesta. Tietoa on hyvä suodattaa tiettyjen näkökulmien sekä olennaisuuden mukaan. Kilpailijoita ei kannata myöskään unohtaa tässä vaiheessa, vaan kartoittaa myös, miten he toimivat ja mitä he tekevät oikein ja mitä heidän toiminnassaan olisi kehitettävää, sillä tutkimalla näitä tekijöitä on mahdollista löytää todellista kilpailuetua. Kuten Palvelumuotoilu Palon sivuilla esitellään, ”Löydä”-vaiheen tärkeyttä voidaan perustella seuraavilla tekijöillä:

 

  • Olemassa olevista ratkaisuista oppiminen – pullonkaulat ja helmet
  • Olemassa olevan asiakastiedon kartoittaminen sekä myös tärkeä hiljainen tieto henkilökunnalta
  • Yhteisen ymmärryksen luominen kehittämisen (liiketoiminnallisista) tavoitteista
  • Tutkittavan haasteen ja kohderyhmän rajaaminen
  • Todetaan, mitkä asiat ovat olettamuksia, mitä ei tiedetä sekä mistä näkökulmista halutaan syvällisempää ymmärrystä
  • Osapuolien sitouttaminen kehittämiseen
  • Mittareiden asettaminen ja niiden lähtöarvojen selvittäminen

 

 

  1. Tutki ja Kiteytä

 

Tässä vaiheessa lisätään todellista ymmärrystä asiakkaiden tarpeista. Moni meistä on toteuttanut jo kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen tutkimuksen opiskeluaikanaan, ja näitä voidaan hienosti hyödyntää myös tässäkin vaiheessa. Myös luovat ja etnografiset tutkimusmenetelmät ovat toimivia tässä vaiheessa. Kun lisäämme ymmärrystämme haasteesta, saamme vahvemman ymmärryksen asiakkaasta ja ymmärrämme myös oleellisia seikkoja haasteen ratkaisemiseen liittyen. Pohjaten kaikkeen dataan ja ymmärrykseen mitä ensimmäisen timantin aikana ollaan kerrytetty, pystymme rakentamaan kokonaisvaltaisen suunnittelun perustan. Tämä vaihe on konvergenttia, mikä näkyy juurikin ideoiden supistamisena sekä kiteyttämisenä analysoinnin höystämänä.

 

Tämä vaihe kuvaa ideoiden sekä löydöksien analysointia ja valintaa. Keskeisiä tekijöitä ovat mm. projektin kehitys, projektinhallinta sekä oikeiden design drivereiden mukaan toimiminen. (Tschimmel, 2012).

                     

  1. Kehitä

Kehitä- vaihe voidaan nähdä divergenttinä vaiheena analysoinnin jälkeen. Asiakastarpeiden sekä omien tavoitteiden ohjaamana Kehitä-vaiheessa luodaan mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuja. Ihmislähtöisen muotoilun (Human-Centered Design) työkaluja on suositeltavaa hyödyntää tässä vaiheessa, jotta ideoinnista saadaan kaikki mahdollinen irti. Lisää ihmislähtöisen muotoilun työkaluista on tämän kaksiosaisen esseesarjan seuraavassa osassa.

Ideariihen jälkeen Kehitä-vaiheessa kuvataan ja konkretisoidaan ajatuksista syntyneitä palvelukonsepteja. Näkökulman asettaminen on herkullista; konsepteja tarkastellaan useasta eri näkökulmasta, vaikka yrityksen oman toiminnan valossa ja samaan aikaan myös asiakkaan saaman arvon näkökulmasta. Prototypointi on nopea tapa saada visionsa pelikentälle testattavaksi, ja prototyyppejä kannattaa hyödyntää, jotta saadaan paras mahdollinen palaute tuotteesta tai palvelusta jota ollaan kehittämässä. Tämä näkyy myös iteratiivisuutena, sykleittäin kehittämisenä ja parantamisena. Toistojen ja palautteen kautta lisätään asiakasymmärrystä, ja tätä kautta peilaamalla parannetaan myös ratkaisun tehokkuutta ja tarpeellisuutta.

 

  1. Toimita

Toimita-vaihe on konvergenttia ajattelua hyödyntävää. Kun Tuplatimantin kolme aikaisempaa vaihetta ollaan käyty huolella läpi, on aika viimeistellä ratkaisut ja toteuttaa ne. Tämän viimeisen vaiheen dokumentointi ja mallintaminen tukevat toteutusta. Näiden tekijöiden avulla palvelua tai tuotetta voidaan kokeilla vielä oikeassa ympäristössä, keräten viimeiset palautteet.

Palvelumuotoiluprosessin ensimmäisessä vaiheessa on määritelty palvelukehityksen mittarit, joiden lähtötilanne on pyritty selvittämään. Tässä vaiheessa tarkistetaan sopivien mittareiden määrittely ja varmistetaan jatkuva palvelun arviointi ja kehittäminen mittaamisen pohjalta. Arvioinnilla varmistetaan se, että palvelu on kilpailukykyinen tai projektissa saavutetaan tavoiteltu hyöty.” (Palvelumuotoilu Palo, 2018).

 

Tämä vaihe voidaankin siis tiivistää kolmeen sanaan: viimeinen testaus, tuotanto ja launchaus.

 

Lähteissä olevasta linkistä pääset tutustumaan Tuplatimantin prosessikuvaukseen!

 

 

Lähteet:

 

Tschimmel, K. Design Thinking as an effective Toolkit for Innovation. 2012. Proceedings of the XXIII ISPIM Conference: Action for Innovation: Innovating from Experience. Barcelona. Luettu 5.10.2020.

Palvelumuotoilu Palo. 2018. Palvelumuotoilun prosessin vaiheet.

https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/2018/1/31/palvelumuotoilun-vaiheet Luettu 7.12.2020.

Design Council. Evolved Double Diamond. Luettu 5.10.2020.

https://www.designcouncil.org.uk/news-opinion/what-framework-innovation-design-councils-evolved-double-diamond

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close