Tampere
24 Jan, Sunday
1° C

Proakatemian esseepankki

Tuoko raha meille onnea?



Kirjoittanut: Johannes Mäkinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rahaviisaus
Maarit Lassander
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Onnellisuus, tuo sokerisen suloinen olotila, jota etenkin me täällä länsimaissa tuppaamme tavoittelemaan jatkuvasti. Itäisissä kulttuureissa pyritään hyväksymään kärsimyksen kokemukset ja sitä kautta vähentää kärsimyksen tunnetta, lännessä taas hyvään elämään on koottu täyttymyksen, ilon ja tyytyväisyyden tunnetta. Näiden kahden ääripään väliin on muodostunut maailman onnellisimmaksi tituleerattu kansa, me suomalaiset. Raha tuntuu olevan melko monessa mielessä kuuma peruna. Opiskelemme yrittäjiksi ja raha on monessa mielessä jatkuvasti läsnä puheissamme ja suunnitelmissamme. Tuoko raha kuitenkaan onnea?

 

Muutama vuosikymmen sitten tutkijat totesivat, että onnellisuus on paljolti geneettistä: on arvioitu, että jopa 50 prosenttia onnellisuudesta on perinnöllistä. Tietyt tunnistetut geenit vaikuttavat olevan tutkijoiden mukaan yhteydessä koettuun psyykkiseen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Näin tarkkoihin lukuihin on kuitenkin suhtauduttava mielestäni varauksella, koska ympäristö vaikuttaa siihen, mitkä geenit todellisuudessa aktivoituvat toimimaan ja toisaalta myös ihminen itse vaikuttaa ympäristöönsä. Voimme kuitenkin olla samaa mieltä siitä, että joka tapauksessa perintötekijät vaikuttavat onnellisuuteesi. Ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen yllättävän vähän, sen osuuden on arvioitu olevan vain noin kymmenen prosenttia. Ympäristöllä ei siis ole kokonaiskuvan kannalta lopulta suurta merkitystä.

 

Vaikka olettaisimmekin, että geenit ja ympäristö vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen, jää jäljelle vielä yksi kortti, johon ihminen voi vaikuttaa itse. Onnellisuuden psykologia pyrkii vastaamaan vain yhteen kysymykseen: miten elää onnellista elämää juuri nyt? Nykyhetken onnellisuuteen keskittyminen on huomattavasti helpompaa kuin pohtia onnellista tulevaisuutta, ihminen tuppaa olemaan ihan surkea ennustamaan omia tunnetilojaan. Tällä hetkellä meistä tuntuu siltä, että elämme loppuelämämme onnellisina, jos saamme unelmiemme kodin tai työn. Todellisuudessa saamme näistä asioista onnellisuutta ehkä vain vuodeksi tai kahdeksi. Onnellisuutta kannattaa siis puntaroida tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa, koska tulevaisuuden tunnetilojen arvailussa emme ole juurikaan vahvoilla.

 

Kaikki olemme varmasti kuulleet sanottavan, että raha ei tee meitä onnelliseksi. Edes lottovoittajat eivät vaikuta elävän merkittävästi onnellisempaa elämää. On myös kuultu tarinoita näistä lotto-ukoista, jotka ovat hienosti polttaneet kaikki rahat ja sen jälkeen palanneet normaaliin arkeensa. Rahan ja onnellisuuden välistä suhdetta onkin pohdittu monissa tutkimuksissa. Tietyn tulotason jälkeen ihmisen onnellisuus ei enää lisäänny, vaikka tulot kasvaisivatkin ja nousisivat todella suuriksi. Onnellisuus alkaa siis vähentyä tietyn pisteen jälkeen. Tälle ilmiölle ei ole yhtä yksittäistä selitystä, mutta niiden voisi arvailla olevan esimerkiksi kuormittuminen, ulkoiset odotukset, omat odotukset elämän merkityksellisyydestä, työn ja vapaa-ajan suhde ja niin edelleen. Joka tapauksessa tämä rahan ja onnellisuuden suhde liittyy elämän koko kirjoon yksilön elämänkokemuksista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

 

Kadulla asuva tarvitsee kodin, kotiväkivaltaa kokeva turvan ja lapset aikuisen tukemaan kasvua. On paljon tilanteita, joissa onnellisuutta voi lisätä muokkaamalla ympäristöä paremmaksi sekä lisäämällä, vaikka yhteiskunnan antamaa turvaa tai taloudellista tukea. Kun sitten perustarpeet on saatu turvattua, näyttäisi siltä, että mukaudumme nopeasti ainakin tulojen kasvuun. Erityisen nopeasti tämä tapahtuu silloin, kun ostamme saamallamme rahalla kulutustuotteita. Uusi puhelin, tietokone ja tonnin maksava takki on juuri ja juuri ehditty kiikuttamaan kotiin, kun haluamme jo lisää. On tutkittu, että jos jätämme nämä tuotteet kauppaan ja käytämme rahat itsellemme tärkeiden tavoitteiden ja toiminnan tukemiseen, meidän on mahdollista nauttia rahan tuomista mahdollisuuksista pidempään – pystymme esimerkiksi lyhentämään työpäiviämme, olemaan enemmän perheidemme kanssa, pystymme aloittamaan vapaaehtoistyön tekemisen tai uuden harrastuksen. Näin raha tuo meille suhteessa eniten onnellisuutta.

 

Harvoin olemme todellisuudessa tyytyväisiä siihen, mitä meillä on, koska pyrimme aina eteenpäin uutta tavoitetta kohti. Taloustieteiden kanta onkin aina ollut, että enemmän on aina paremmin. Kun katsotaan onnellisuutta tai tyytyväisyyttä taloustieteiden näkökulmasta, tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen riippuu siitä, millaiseen elämään olemme tottuneet ja mihin me vertaamme itseämme eli millainen taloudellinen todellisuus on ympärillämme. Sama ajatus pyörii myös köyhyyden ympärillä: köyhyyden kokemus riippuu siitä, millainen on ympärillä oleva varallisuustaso. Nopeasti kehittyvissä talouskasvun maissa onnellisuus jää helposti jalkoihin. Kun tuloerot kasvavat, aiheutuu ennalta arvaamattomia seurauksia sekä työelämässä että myös sen ulkopuolella.

 

Nopean talouskasvun keskellä ei välttämättä koe, että elämän haasteita vastaan taistellaan yhdessä muiden kanssa, vaan ulkopuolisuuden tunne, yksinäisyys ja yhteiskunnan erilaiset kuplat vahvistuvat. Ihminen on loppujen lopuksi sosiaalinen kokonaisuus ja meillä on tarve tehdä yhteistyötä sekä nähdä itsemme suhteessa kaikkiin muihin. Enemmän onnellisuutta voi siis saada aikaan välittämällä toisista ihmisistä. Silloin myös luonnollisesti vähenee tarve nähdä oma itsensä vain menestyksen ja suoritusten kautta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close