Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Tunti lisää, monta pois. Energisen arjen perusta.



Kirjoittanut: Elias Hämäläinen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Nukkumalla menestykseen
Henri Tuomilehto
Jouni Vornanen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

”Ei ole osa-aluetta, johon uni ei vaikuta”

 

Riittävä lepo ja palautuminen on hyvinvoivan arjen kulmakivi. Suomalaiset nukkuvat koko ajan huonommin. Huonosti nukkuvien määrä kasvaa jatkuvasti. Kun huomioi kaikki unenpuutteen mukanaan tuomat terveyshaitat sekä huomioi sen, miten paljon tehottomammin yksilöt toimivat väsyneenä on tämä yhteiskunnallisestikin merkittävä ilmiö. Sinällään ei minua yhteiskunnallisesti hetkauta kuinka naapurini päättää iltansa käyttää, mutta oman käytökseni kohdalla olen huomannut tämän asian suhteen tiedon riittämättömän unen vaikutuksista lisänneen tuskaa. Hyvällä tavalla.

 

Olen pyrkinyt kiinnittämään kasvavissa määrin huomiota siihen, että antaisin keholleni riittävän levon, ja olen kyllä siinä onnistunutkin, vaikka itse sanonkin. Ja vaikka paljon on edelleen parannettavaa. Huomattavaa kehitystä on tapahtunut. Käytännössäkin huomaan olevani paljon tehokkaampi ja hyväntuulisempi, kuin väsyneinä ajanjaksoina.

 

Toisaalta kyllä minua työnantajana kiinnostaisi, miten virkeänä työntekijät töissä olisivat. Onkin mielenkiintoista pohtia, mitä on sallittua odottaa ja vaatia työntekijöidensä levolta. Jokaisen nukkuminen on kuitenkin kovin visusti terveydellinen yksityisasia, joka tapahtuu vapaa-ajalla ja jota ei liene luvallista kyselläkään. Samaan aikaan liian vähän lepäävä työntekijä kasvattaa virheiden riskiä ja työskentelee tehottomammin. Toisin sanoen, lisää kustannuksia. Olisikin siis äärimmäisen tärkeää pyrkiä työpaikoilla luomaan kulttuuria, joka kannustaisi lepäämään riittävästi. Sekä työteho että työntekijöiden elämänlaatu kohenisivat.

Lepo on tarvittavaa ja tärkeää meille jokaiselle. Ilman sitä muut elämän osa-alueet pahimmillaan romahtavat.

 

Unenpuutteella on myös vaikutuksia ylipainoon ja epäterveelliseen ruokavalioon. Univajeiset ihmiset himoitsevat enemmän runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokaa. Univaje myös kasvattaa mm. diabeteksen riksiä 2,5 kertaiseksi. Lisäksi altistaa monille muillekin terveydellisille ongelmille. Myös henkisille. Väsymys lisää ärtyneisyyttä, laskee luovuutta. Varastoon nukkuminen ei myöskään auta. aivan kuten puhelimesi akun lataus ei nouse 100 %:ia korkeammaksi, vaikka pitäisit sitä ajoittain latauksessa kokonaisen vuorokauden. Jotta toimintakyky säilyy, on laitetta ladattava yleensä päivittäin lyhyempi aika.

 

”Sininen valo vaikuttaa, mutta mielestäni se on kuin pisara meressä.”

 

Tärkeämpää on mitä laitteella tekee. Sosiaalinen media ja sähköpostien lukeminen ja vastaava interaktiivinen toiminta on ennen nukkumaanmenoa myrkyllistä, mutta nukahtamisvaikeuksista kärsivien potilaiden kanssa on löydetty auttavia keinoja esimerkiksi sarjan katselusta ennen nukahtamista. On kuitenkin tärkeää, että sarja on etukäteen valittu ja sellainen, jota katsellessa pystyy rauhoittumaan. Jos ihminen aktivoi aivoja ennen nukahtamista, ihminen nukkuu. Aivot eivät.

 

Säännöllinen liikunta parantaa unen laatua. On parempi liikkua päivittäin vähän, kuin parina päivänä kovaa. unen kannalta Tuomilehto suositteleekin 30 minuutin liikkumista päivittäin. Palautumisen kannalta on myös hyödyllistä herätä joka aamu samaan aikaan. Mikä sitten on oikea unen määrä? Kroonisesti väsynyt ei huomaa omaa väsymystään, siihen on turtunut. Oikea unen määrä selviää lisäämällä unen määrää tunnilla ja vertaamalla oloa. Koska lievää univajetta ei huomaa, moni, joka sanoo pärjäävänsä pienillä unilla todellisuudessa kerryttää univelkaa. Itse jälkikäteen huomaan olleeni vahvasti tuossa ajatuksessa. Edelleenkin olisi parannettavaa säännöllisessä levossa, joka järjestelmällisesti olisi riittävän pitkä, mutta ainakin nyt huomaan olevani väsynyt unien jälkeen, joilla ennen ”pärjäsin”. En muutenkaan halua vain pärjätä. Haluan elää ja nauttia arjestani. En pysty siihen väsyneenä. Väsyneenä vain pärjään. Vain selviän. Haastan siis itseni kiinnittämään huomiota lepoon, ennen kuin liityn tahtomattani toimintani ohjaamana tilanteeseen, jossa väsymyksestä huolimatta en saisi nukuttua. Pitkä huono nukkuminen johtuu unihäiriöstä, ei ihmisen psyykestä. Mutta pitkä unettomuus kyllä altistaa masennukselle.

 

Ruokarytmi on energian ja myös unen kannalta oleellista. On hyvä syödä säännöllisesti 2-3 tunnin välein. Jos syö aamupalan seitsemältä, on hyvä ottaa ennen lounasta välipala. Samoin lounaan ja päivällisajan välissä. Poikkeuksena suomalaiseen totuttuun ruokailurytmiin Tuomilehto esittää päivällisen ja iltapalan paikkojen vaihtamista. Kun ei töiden jälkeen syö liian tuhdisti, ei iske ruokakooma ja jaksaa tehdä paremmin kotiaskareita. Kun taas kahdeksan maissa syö tukevan iltapalan tai päivällisen, ei myöhemmin illalla enää iske kova nälkä ja todennäköisyys raskaampaan ruokailuun juuri ennen nukahtamista pienenee. Myös ruokailua seuraavaa väsymystä voi ja tulisikin hyödyntää nukkumaan menon suhteen.

 

Aktiivisuusrannekkeet ja urheilukellot, jotka mittaavat unta ovat erinomainen apuväline mielenkiinnon herättämisen unta kohtaan. Kun päivittäin näkee, paljonko on nukkunut tai jäänyt vajaaksi unitavoitteestaan, voi se merkittävästi lisätä halua kiinnittää asiaan huomiota. Se on hyvin hyödyllistä. Muuhun nämä laitteet eivät kuitenkaan kelpaa. Mikäli epäilee kärsivänsä uniongelmista tai on pidempään nukkunut yrityksistä huolimatta huonosti, voi olla aika hakeutua kunnon unitutkimukseen. Hyvä uutinen on se, että uniongelmat ovat pääasiassa erittäin hyvin hoidettavissa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close