Kirjoittajat: Anna Vikman ja Tina Uusitalo

Tuntematon taisteluyksikkö

Tässä esseessä kerromme kokemuksiamme kuluneesta syksystä, niin yksilötasolla kuin taisteluparin näkökulmasta katsoen. Sen lisäksi kirjoitamme lyhyesti siitä, miten tiimillämme on meidän näkökulmasta mennyt kulunut syksy.

Tinan kuulumiset

Viime kevät oli rankka ja päätin silloin, että otan syksyn rauhassa enkä aja itseäni enää samaan tilanteeseen kuin keväällä, toisin kuitenkin kävi. Syksy meni todella nopeasti ja tuntui siltä, ettei tekeminen ikinä lopu. Olin ajatellut, etten ota syksylle mitään muita projekteja kuin Pitstopin ja Passiongersin ja näin jäisi aikaa kaikelle muullekin tekemiselle. Tosiasiassa Pitstop kuitenkin vei kaiken ajan ja energian. Myyntipäivät ja pitkä sesonki veivät yllättävän paljon aikaa enkä jaksanut/ehtinyt olla tiimin toiminnassa mukana niin paljoa kuin olisin halunnut. Pitstopin porukan sisällä meillä oli myös jonkin verran erimielisyyksiä mitkä kuluttivat paljon myös omia voimavaroja. Onneksi kaikki on kuitenkin nyt selvitetty.

Ensi keväälle en ole ottanut mitään ylimääräistä, vaan haluan keskittyä Pitstopin ja Passiongersin kehittämiseen. Aloitan myös opinnäytetyön kirjoittamisen tammikuussa ja se olisi tarkoitus saada valmiiksi ennen kesää. Tavoitteeni ensi keväälle on tehdä maltillisesti töitä ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Haluan myös auttaa tiimiläisiäni heidän projekteissaan, koska en ole syksyllä siihen kyennyt. Unohtamatta tietenkään uutta taistelupariani ja tiimimme yhteistä Bisnesalkemistit -projektia, mistä myöhemmin lisää.

Annan kuulumiset

Syksy on ollut omalla kohdallani kohtuullisen raskas ja työtä on ollut paljon. Kevään opiskelijavaihdosta johtuen jäin muuta tiimiä jälkeen projektitunneissa, joita lähdin syksyn alusta asti kiireellä tekemään. Sen lisäksi on täytynyt pitää huoli myös muiden opintojen tasaisesta kerryttämisestä. Syksystä on tehnyt omalta osaltaan raskaan myös matkustaminen Tampereen ja Helsingin välillä. Kotini on tällä hetkellä Helsingissä, mutta arkiviikot vietän opintojen luonteen takia Tampereella. Tiimioppiminen edellyttää nimittäin vahvaa läsnäoloa tiimissä, joten etäopiskelu ei siitä syystä ole mahdollista. Näiden kahden kaupungin välillä matkustamisen takia minusta tuntuu siltä, että minulla on jatkuvasti matkalaukku auki odottamassa pakkaamista jommassakummassa päässä.

Toivon, että ensi kevään aikana oppisin hallitsemaan ajankäyttöäni paremmin sekä työskentelemään tehokkaammin lyhyemmässä ajassa, jolloin minulla jäisi enemmän aikaa myös vapaa-ajalla ja unelle. Tiedostan sen, että tuleva opinnäytetyö ja Academic Adventures –projekti tulevat viemään minulta paljon aikaa ja energiaa. Sen takia oman hyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään.

Vaikka syksy onkin ollut uuvuttava, niin minusta on ollut kiva palata takaisin Proakatemialle. Tämä koulu on minun mielestäni “unelmien koulu” Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että opiskelen Proakatemialla.

Miten meillä on mennyt taisteluparina?

Taisteluparitoiminta on ollut mukana Kajon käytännöissä viime keväästä lähtien. Tämän syksyn jory valitsi uudet taisteluparit, jolloin meistä kahdesta muodostettiin uusi taisteluyksikkö.

Syksy lähti meillä hyvin liikkeelle ja pidimme myös yhteisen pajan. Kuitenkin hyvin nopeasti molemmille alkoi kerääntyä paljon tekemistä ja yhteinen aika palautteelle sekä “kehityskeskusteluille” jäi hyvin vähäiseksi. Ymmärsimme asian vasta aivan hetki sitten kun tiimissämme alettiin keskustella tulevasta keväästä ja uusista taistelupareista. Totesimme yhteen ääneen, että emmehän me päässeet kuin vasta alkuun ja “nyt jo pitää vaihtaa paria”. Totuus kuitenkin on, että olisihan meillä ollut aikaa, jos olisimme priorisoineet taisteluparitoiminnan korkeammalle. Tämä harmittaa meitä kumpaakin todella paljon.

Haasteita Kajon syksyssä

Unen puute ja väsymys

Tiimissämme on ollut havaittavissa väsymystä läpi syksyn ja se on näyttäytynyt muun muassa pajapoissaolojen muodossa. Olemme keskustelleet aiheesta tiimin kesken ja tulleet siihen tulokseen, etteivät huonot yöunet ole hyväksyttävä syy olla pois tiimin yhteisestä ajasta.

Aki Hintsan mukaan “riittävän yöunen puute on modernin yhteiskunnan merkittävimpiä terveysriskejä”. (Hintsa 2015, 107).  Kirjassaan “Voittamisen anatomia” hän kertoo ensimmäisen unenpuutteen aiheuttaman oireen olevan väsymys, josta seuraa tarkkaavaisuuden ja suorituskyvyn väheneminen.  Lyhytaikainen univaje ja pitkäaikainen liian lyhyiden yöunien nukkuminen kumpikin aiheuttavat sen, että suorituskyky laskee. (Hintsa 2015, 108). Olemme kumpikin huomanneet sen, että kun viikolla nukkuu liian lyhyitä yöunia, niin viikonloppuna on pyrittävä nukkumaan univaje pois. Kirjasta saamamme tiedon mukaan se, että nukkuu kahden viikon ajan vain kuusi tuntia yössä, laskee suorituskyvyn tasolle, joka on sama kuin olisi ollut vuorokauden nukkumatta. Se vastaa noin 0,8 promillen humalatilaa, joka esimerkiksi 65 kg painavan naisen kohdalla tarkoittaa noin kolmen alkoholiannoksen nauttimisen jälkeistä olotilaa. (Alkoholilaskuri n.d.). Kumpikin meistä tietää miten epämiellyttävältä ja sekavalta olo tuntuu, kun on esimerkiksi matkustaessa joutunut valvomaan 24 tuntia putkeen.

Jos ihminen nukkuu kolme yötä huonosti tai liian vähän, alkavat vaikutukset näkyä kognitiivisessa suorituskyvyssä jo ensimmäisen yön jälkeen. Suorituskyky laskee ensimmäisen yön jälkeen 20 prosenttia, toisen yön jälkeen 30 prosenttia ja kolmannen jo peräti 60 prosenttia. Ei siis ole ihme, että zombit ovat toisinaan korvanneet tiimin jäsenet yhteisissä palavereissa ja pajoissa. Väsyneet aivot eivät Hintsan mukaan pysty arvioimaan suorituskykyään kovinkaan tarkasti. Huonosti nukkunut ei sen takia huomaa hukanneensa parhaan kykynsä suoriutua toimista, jotka normaalisti onnistuvat ilman suurempia ponnisteluita. Pienetkin muutokset unen määrässä tai unirytmissä voivat johtaa yllättävän suuriin ongelmiin. (Hintsa 2015, 108).

Unitutkimuksissa saatujen tuloksien mukaan riittävä määrä unta on noin 7,5 – 8,5 tuntia riippuen aikuisen iästä. Nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän unta ja vanhemmat hieman vähemmän. Säännölliset ja riittävät yöunet auttavat meitä olemaan pirteitä ja energisempiä, pienentävät riskiä sairastua kroonisesti, kehittää muistin toimintaa ja tasapainottaa tunne-elämää sekä kognitiivisia toimintoja. Fyysinen ja henkinen suorituskyky paranee, kun nukumme hyvin. (Hintsa 2015, 110).

Hintsan viisi perussääntöä parempaan uneen:

1. Unentarpeen kunnioittaminen
2. Valon välttäminen ilta-aikaan
3. Näyttöjen pimentäminen ajoissa
4. Kofeiinin ja alkoholin käytön rajoittaminen
5. Säännöllinen unirytmi

(Hintsa 2015, 113-117).

Yllä olevat säännöt ovat mielestämme järkeenkäypiä. Samaistumme erään Hintsan potilaan kokemukseen siitä, miten krooniseen väsymykseen on mahdollista tottua ja tottumuksen myötä kokea normaalina olotilana. Ymmärrämme sen, että olisi ehdottoman tärkeätä pyrkiä asettamaan nukkuminen ensisijalle, jotta voisimme kokea sen miltä tuntuu olla pirteä. (Hintsa 2015, 117)

Hyvinvointi

Kajon syksyn teema on ollut hyvinvointi. Todella moni Kajolaisista ilmoitti syksyn alussa, että haluaa ja aikoo loppuvuonna keskittyä omaan hyvinvointiin. Näin joulun lähestyessä on todettava, että nuo suunnitelmat eivät kuitenkaan monenkaan kohdalla toteutuneet.

Vaikka henkilökohtainen hyvinvointi ja työhyvinvointi ovat suurimmaksi osaksi omalla vastuulla on kuitenkin myös yrityksen ja tiimin koitettava auttaa ja ohjata siihen suuntaan, että yrityksessä työskentelevät voisivat hyvin. Hyvä työilmapiiri on tärkeä asia hyvinvoivassa tiimissä. (Anna Mäkelä.) Mielestämme Kajossa työilmapiiri ei ole ollut nyt syksyllä niin hyvä kuin se voisi olla, osittain koska väsyneitä henkilöitä on ollut useampi. Emme ole osanneet tiiminä tukea tarpeeksi näitä henkilöitä ja tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan. Ongelmia tulee lisää ja lumipalloefekti käynnistyy, kun vielä toistaiseksi hyvinvoivat ihmiset eivät voi/pysty pyytämään apua, koska ei haluta tai voida enää kuormittaa jo valmiiksi väsyneitä ihmisiä.

Olisimme taisteluparina voineet tukea tiimiä paremmin näyttämällä esimerkkiä tai pitämällä esimerkiksi paja hyvinvoinnista. Proakatemialle tultaessa olisimme voineet olla pirteämpiä ja nostaa tiimihenkeä omalla olemuksella. Varsinkin positiivisella palautteenannolla olisimme voineet kohottaa tiimihenkeä. Kuulumme kuitenkin molemmat valitettavasti siihen porukkaan, joilla oli työmäärää todella paljon ja hyvinvointi jäi kakkoseksi. Keväälle kuitenkin haluamme molemmat esimerkillä näyttää tiimille, miten normaalin elämän voi yhdistää työhön ja silti voida hyvin.

“Jos koet, että työpaikkanne tunnelma on kireä ja jännittynyt, pyri itse muuttamaan sitä. Ole aidosti kiinnostunut kollegoistasi, kysele heidän kuulumisiaan, kehu, kiitä ja hehkuta heitä heidän tekemästään työstä.” (Anna Mäkelä.)

 

Lähteet:

Hintsa, A. 2015. Voittamisen Anatomia. Suomi: WSOY

Hotakainen, K. 2018. Tuntematon Kimi Räikkönen. Helsinki: Siltala

Alkoholilaskuri. N.d. Vierailtu 13.12.2018 http://alkoholilaskuri.fi/

Anna Mäkelä. 2018. Työhyvinvointi on yhteinen asia – näin sinä voit vaikuttaa omaan ja työyhteisösi työkykyyn. Vierailtu 13.12.2018 https://duunitori.fi/tyoelama/tyohyvinvointi-nain-voit-itse-vaikuttaa/