Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Tuntekaa itsenne!



Kirjoittanut: Janne Pussinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mihin strategia perustuu? Yksinkertaisen kuuloiseen kysymykseen on monta, lähes lukemattoman monta, vastausta, jotka vaihtelevat yrityksestä yritykseen, vuodesta vuoteen ja vastaajasta vastaajaan. Strategiat ovat laajoja, kattavia suunnitelmia ja suunnan näyttäjiä, joiden tarkoituksena on saattaa organisaatio (olipa kyse yrityksestä, yhdistyksestä tai vaikka oppimistiimistä) nykytilanteesta organisaation asettamaan tavoitteeseen tietyssä ajassa. Strategiat voivat olla pitkiä tai lyhyitä, joskin useimmiten käytetty esimerkki strategiasta on viiden vuoden mittainen.

Mutta mihin strategia perustuu? Peruspohjana strategialle on organisaation missio: miksi organisaatio on olemassa? Strategian määränpäänä taas on organisaation visio: missä yritys haluaa olla X ajan päästä? Mutta mistä strategian kasaaminen voi alkaa?

The Reality Test (Robert Rowland Smith) käsittelee strategioiden kestävyyttä ja potentiaalisia kompastuskiviä. Se keskittyy vertailemaan strategioiden vastauskykyä oikean maailman muuttuviin ja kaoottisiin realiteetteihin ja kysyy ensimmäisessä kappaleessa juuri tuon jokaiselle organisaatiolle tärkeän kysymyksen: keitä te olette?

Kysymystä käsitellään kirjassa monitahoisesti, useasta eri näkökulmasta. Millainen organisaatio yrityksessä on, kuinka hyvin yritys todellisuudessa tuntee oman tuotteensa, onko yritys (ja yrityksen ala) ketterä vai jäykkä, millaiset markkinat yritykselle on tarjolla tällä hetkellä ja niin edelleen ja niin edelleen. Tietystä näkökulmasta tämä koko essee on vain ajatusharjoitus Hurman toiminnan hahmottamiseen ja strategian rakentamisen edellytyksiin ja vaatimuksiin. Tutustutaan läheisimmin joihinkin Smithin kuvailemiin osa-alueisiin. Kuinka hyvin minä tunnen osuuskunnan, jonka hallitusta ainakin nimellisesti johdan?

Jäykkä vai ketterä?

Hurma tunnetaan (tai ainakin nälvii itseään) Akatemian ketterimpänä tiiminä. Mitä ketteryys tässä yhteydessä tarkoittaa? Ketteryys (tai englanninkielellä agility) tarkoittaa yritysmaailmassa käytännössä kykyä sopeutua muutoksiin. Kuinka nopeasti ja sopeutuvaisesti yritys pystyy reagoimaan muutoksiin, olivat ne sitten sisäisiä tai ulkoisia. Henkilöstön vaihdokset, uudet innovaatiot ja toimintatapojen muutokset ovat esimerkkejä sisäisistä muutoksista, joihin organisaatio voi varautua ja joita varten voi suunnitella vastauksia jo ennakkoon. Nämä muutokset saattavat olla suuria, mutta hyvä strategia on varautunut niihin. Esimerkiksi henkilöstön vaihdoksiin tulee varautua, suunnittelemalla toimintaan päällekkäisyyksiä tai toimivaa palkkausstrategiaa.

Ulkoiset muutokset taas liittyvät, no, organisaation ulkopuolisiin muutoksiin. Muuttuvat markkinat, kilpailijoiden innovaatiot ja kehitykset ja vaikka tarvittavien resurssien harventuminen tai hinnan muuttuminen ovat kaikki ulkoisia muutoksia. Näitä muutoksia on mahdollisesti lukematon määrä, joten kattavankaan strategian on mahdoton yrittää vastata kaikkiin näihin muutoksiin. Hyvä strategia on sen vuoksia joustava: se ei murru ulkoisten muutosten sattuessa, vaan taipuu ja ohjaa yrityksen toimintaa vielä joustavammaksi.

Tässä mielessä Hurma on todella ketterä. Aikatauluja, jotka on sovittu kolme viikkoa sitten, voidaan muuttaa puolessa sekunnissa, tapaamisen tarkoitus kehittyy siinä nousevan keskustelun myötä ja tiimin sisäisiin konflikteihin vastataan nopeasti. Ulkoiset muutokset ovat hankalampia käsiteltäviä, mutta niitä ei ole tullut juuri Hurmalle vastaan. Kun toimii kaikilla aloilla suunnittelemattomasti ja ilman yhteistä tavoitetta, ei oikeastaan toimi millään alalla ja sitä kautta markkinoiden muutokset eivät ole Hurmaan koskettaneet. Eli tällä hetkellä saatavilla olevan datan mukaan Hurma todellakin on Proakatemian ketterin tiimi.

Horisontaali vai vertikaali

Organisaatiossa kuin organisaatiossa on hierarkioita. Ennen kuin elämme anarkistisessa utopiassa ilman väkivallan hierarkioita, on meidän länsimaisten vaikea edes kuvitella elämää ilman jonkinlaiselta auktoriteetilta saatua järjestystä. Kuitenkin yritysmaailmassa on viime vuosina siirrytty avoimempaan, holokraatisempaan hierarkiaan. Perinteiset vertikaaliset rakenteet ovat vaihtuneet useissa toimistoissa ja yrityksissä horisontaalisiin, vapaampiin järjestelmiin. Sen sijaan, että yksi komentaja jakaisi komentoja kyselemättömille alaisilleen, päätöksiin tullaan keskustelulla ja yhteisesti sovituilla työkaluilla.

Tätä esseetä lukevalla ammattilaisella todennäköisesti on jo jonkinlainen mielikuva siitä, kumpaa johtamistapaa suosii: diktatuuria vai massan diktatuuria. Kumpikaan tapa ei kuitenkaan automaattisesti ole huonompi kuin toinen. Erilaiset tehtävät ja alat vaativat erilaista johtamista. Äärimmäisenä esimerkkinä sotilaat tulitaistelussa eivät voi pysähtyä kaikkien kesken päättämään miten vastataan vihollisen tuleen. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan yksi selkeä ääni kertomaan miten toimitaan. Luovassa työssä, kuten esimerkiksi markkinoinnissa taas kaikkien kuuleminen voi tuoda esiin näkemyksiä ja visioita, joita ei muuten nähtäisi esiin.

Hurmassa, ja aikalailla kaikissa Proakatemian tiimeissä toimitaan todella horisontaalisesti. Koska kaikki olemme osuuskunnan jäseniä, on meidän kaikkien sanoilla samanlainen painoarvo. Käy siis järkeen, että toimimme holokraattisesti ja avoimesti. Kaikki päätökset tehdään yhdessä, vaikka ne saattavatkin saada alkunsa johtoryhmän pohdinnoista. Tällaisissakin tilanteissa ne tulee perustella koko osuuskunnalle ja kaikkien tulee allekirjoittaa (tai ainakin jättää vastustamatta) päätös tai toimitapa. Horisontaalinen, holokraattinen toimintapa on avoin ja demokraattinen. Toisaalta, kuten demokratia, se on hidas ja taipuvainen vakuuttavien demagoogien hyväksikäyttöön. Mutta vertikaalinen, yhden henkilön johto olisi tässä osuuskunnassa mahdotonta. Koska yritys ei ole muodostunut yhden yritysidean ympärille vaan se toimii alustana 16 henkilön ideoille ja projekteille, ei kukaan voi vaatia itselleen edes moraalista tai historiallista johtoasemaa. Tiimin toiminnan edellytyksenä on tietty holokraattisuus, tasa-arvoisuus ja demokratia. Liberté, Égalité, Fraternité!

Muut strategian pohjakivet

Ja siihen jäävätkin koko Hurmaan liittyvät organisaation itsensä tuntemisen perusteet. Loput Smithin käsittelemät asiat liittyvät yrityksen tuotteeseen tai organisaation tai tuotteen historiaan. Markkinat joille yritys yrittää päästä, kilpailijat niillä markkinoilla, erityisesti asiakkaat ja tuotteen myyntivaltit olisivat tärkeää tietoa. Hurmalle näistä tiedoista ei kuitenkaan ole mitään apua. Hurmalta puuttuu yhtenäinen tuote, jonka tukemiseen kaikkien näiden seikkojen tutkimisesta olisi apua. Sen sijaan Hurman kaksi suurinta rahantekijää, Kahvikeisarinna ja Sports and Business Seminar, ovat tarpeeksi suuria kokonaisuuksia, jotka ansaitsevat omat strategiansa. Nämä strategiat olisi valmisteltava yhtä suurella huolella kuin minkä tahansa suuren yrityksen strategiat. Niiden sisällyttäminen tämän osuuskunnan strategiaan olisi epäkäytännöllistä ja väheksyvää molempia projekteja, ja lopulta myös Hurmaa kohden.

Missiosta ja visiosta

Aikaisemmin olen jo kirjoittanut siitä, kuinka Hurmalta puuttuu kaksi yhteisesti sovittua asiaa, jotka ovat tärkeitä strategian määrittelijöitä. Ajatuksiani näiden kahden puutteesta voit lukea täältä. Tiivistelmänä siitä esseestä todettakoon, että ilman yhteistä syytä olemassaoloon ja yhteistä määränpäätä koko osuuskunnalle, on strategia kuin suklaasta veistetty paistinpannu. Yhtä tyhjän kanssa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close